Pitääkö paikkaansa että ortodoksit käyttävät upotuskastetta lapsikasteessa?
Kaste upottamalla
mopo.nen
131419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on ns sukellusrefleksi, joten se sulkee automaattisesti suunsa ja sieraimensa, kun se upotetaan veteen. Aikuisia varten meillä on toistaiseksi vain Tapiolan kirkossa kasteallas, joka mahdollistaa upotuskasteen. Aikuisia katekumeeneja on kuitenkin kastettu joissa ja järvissä upottamalla.
Ortodoksisessa kirkossa upotuskaste kolminkertaisella upottamisella Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on ensisijainen kastetapa, mutta myös veden kolminkertainen valelu kastettavan päälle hyväksytään, jos upotuskaste ei ole mahdollinen.
Toiselta vuosisadalta peräisin oleva kristillinen kirjoitus Didakhee (Kahdentoista apostolin oppi) sanoo kasteesta. "mitä kasteeseen tulee, niin kastakaa näin: ....kastakaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen juoksevassa vedessä. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muussa vedessä. Jos et voi kastaa kylmässä vedessä, niin kasta lämpimässä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, niin valele kolmasti vettä pään päälle Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Didakhee 7: 1-3.
Juttu jatkuu:
Mutta ennen kastetta, paastotkoon kastaja ja kastettava, ja muut, jotka kykenevät. Ja käskekää kastettavaa paastoamaan yksi tai kaksi päivää aikaisemmin.
Didakhee 7:4
Tässähän ei sanota, että kastettavan pitäisi olla aikuinen, mutta minä olen aina luullut Didakheen tarkoittavan vain aikuisten kastamista. (Vauvat eivät paastoa ennen kastetta.)
Nimenomaan näin teksti jatkuu..
aikuisen ja lapsen kastetoimituksen välillä. Kaste tapahtuu aina samalla tavalla. Meillä ei ole erityistä lapsikasteen kaavaa lasten evankeliumeineen ja lasten virsineen, kuten esim luterilaisessa kirkossa. Kuitenkin, jos kastettava on lapsi tai kieltä ymmärtämätön muukalainen, kummi vastaa kysymyksiin kastettavan puolesta.
Luonnollisestikaan pikkulasten ei tarvitse paastota ennen kastetta ja heille annetaan kasteopetusta vasta kasteen jälkeen, kun he ovat hiukan varttuneet. Didakhee on alkukristillinen teksti, ja siihen aikaan tietysti kastettavien enemmistö oli aikuisia katekumeeneja.
Mikä kasteessa on sellaista, mitä ei voi omaksua tai oppia, vaan "annetaan" uskovalle?
Liekö kaikki opetus yleensä myöhäistä, eli liian aikaista?
ei ollut lapsikastetta?
Ihmisten keski-ikä oli silloin paljon pienempi kuin nykyään, joten lapset oli tehtävä nuorena. Jos olisi kastettu perheittäin (tai isä lapsineen), olisi pääosa kastettavista ollut lapsia. Täysin tuntematta asiaa, oletan lapsikasteen yleistyneen vasta 300-luvulla, jolloin kristinusko tuli valtiouskonnoksi ja keisarista tuli kirkon johtaja.
haluakaan uskoa ja saada kasteopetusta? Pelastettu on kuitenkin, vaikka väkisin...
Vitsihän tuo oli, mutta pakko vastata. Jos oletettaisiin, että kasteella yksin olisi pelastava vaikutus, luulen, että tuo pakkokastettu tyyppi olisi aika iloinen löytäessään itsensä elävien kirjoista silloin, kun muut kaverit täräytetään hornaan.
Mutta entä jos kastettu haluaa tärähtää hornaan, eikä halua taivaaseen. Miten pyhä sakramentti voi väheksyä ihmisen omaa tahtoa?
etteikö alkukirkossa olisi kastettu lapsiakin. Kyllä kastettiin, mutta heidät kastettiin samalla tavalla kuin aikuisetkin.
Ortodoksisessa kirkossa on erillinen nimenantotoimitus kahdeksan päivän ikäiselle lapselle Kristuksen ympärileikkauksen muistoksi (Luuk 2:21) ja vielä äidin ja vauvan kirkotustoimitus, joka tapahtuu 40 päivää syntymän jälkeen Jeesus-lapsen temppeliin tuomisen muistoksi. (Luuk 2: 22-32). Näissä toimituksissa huomioidaan se, että perheeseen on syntynyt vauva.
Ortodoksisessa kastekaavassa ei sen sijaan huomioida mitenkään sitä tilannetta, että kastettava on pikkulapsi, paitsi, että siinä määrätään, että kummi vastaa kysymyksiin lapsen puolesta, jos lapsi on liian nuori vastaamaan itse.
Luterilaisessa kirkossa sen sijaan on erilainen kastekaava lapsille ja aikuisille. Lasta kastettaessa luetaan evankeliumi, jossa Jeesus siunaa lapsia (Mark 10: 13-16). Luterilainen kaste on samalla myös nimenantotoimitus -ja kansan mielestä usein vain pelkästään sitä. Kirkotustoimitus, (joka länsimaisessa perinteessä kohdistui vain äitiin) on Suomen luterilaisen kirkon käytännöstä kokonaan kadonnut 1900-luvun alussa.
Niin siis miksi jätit laittamastasi Didakheesta jakeen (4) pois?
Elikä tuo jae (4) kuuluu seuraavasti!
(4.Mutta ennen kastetta, paastotkoon kastaja ja kastettava, ja muut, jotka kykenevät. Ja käskekää kastettavaa paastoamaan yksi tai kaksi päivää aikaisemmin.)
Vanhempi käännös sanoo tuohon loppuosaan!
>>(Ja käskekää kastettavaa paastoamaan Yksi tai kaksi päivää ennen toimitusta)!
Kysymys koski sitä, kastetaanko ortodoksisessa kirkossa lapset upottamalla. Aina silloin kastetaan, kun voidaan. Mutta valelemalla suoritettu kaste on aivan yhtä hyvä, niin kuin Didakhee opettaa. Alle seitsemän vuotiaitten ei tarvitse kirkossamme paastota missään tilanteessa. Ei ennen eikä jälkeen kasteen.
Jätit tahallasi jakeen (Didakhe 7:4) pois ettei tarttisi ikävästi alkaa selitellä niille jotka huomaavat tuon kasteasian kokonaisuuden merkityksen!!! Eli tuon kastettavan ihmisen on oltava sellaisessa tietyssä iässä ymmärtääkseen kasteen merkityksen ja siihen liittyvät toimitukset, johonka taasen sylivauvat eivät vielä kykene!!! Ymmärsitkö???
Vauvoja ei tarvitse kastaa (kristyiksi,eikä voi) vaan siunata heitä niinkuin Jeesuskin esimerkillään osoitti seuraajkilleen!
>>Mark. 10:16
"Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä"!