Onko muissa odottajissa joukossa sellaisia jotka epäilevät että osaakohan sitä vauvaa sitten hoitaa?? Itse kun ei ole tullut tuttujen vauvoja hoivailtua, eikä ees vaipanvaihto kokemustakaan ole ollenkaan :/ Jo koiran oksennuksen siivoaminen yököttää, miten sitten vaipanvaihto??? :/ Olenkohan mä ihan toivoton tapaus...
Epävarmuutta osaanko hoitaa vauvaa :(
epävarma...
94394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itse en ollut pitänyt edes kertaakaan vauvaa sylissä,saatikka vaippoja vaihdellut.Sitte kun oma syntyi,kaikki sujui ihan luonnostaan.Ei se harjoittelua kaipaa,eikä oman vauvan mitkään eritteet inhota.Ei voi verrata koiraan eikä aikuiseen eikä myöskään vieraan vauvaan.
minä en ole enää odottaja, tyttö on nyt 5kk. :) itsekin pelkäsin kyllä ihan hirveästi odotusaikana, etten osaisi vauvaa hoitaa. ja sitä pelkäsi myös mm. oma äitinikin. :D kokemusta vauvoista/lapsista ei ollut YHTÄÄN. mutta kummasti sitä oppi, sairaalassa sai harjoitella ja kotona sitten ihan omassa rauhassa jatkaa. ja hyvin on tytön kanssa mennyt..
Itse olen myös miettinyt tosi paljon tuota, että osaanko hoitaa vauvaa, onko minusta äidiksi jne. Mutta jotenkin vaan olen tullut siihen lopputuolokseen, että äidiksi ei synnytä, vaan kasvetaan oman lapsen syntymän myötä. Itse olen kaikkea muuta kuin äidillinen, sisimmässäni tulen varmasti aina olemaan teinityttö. ;) Mutta jotenkin vaan jaksan uskoa, että minäkin opin hoitamaan omaa lastani, koska kaikki muutkin tässä maailmassa ovat oppineet. :)
joo, en minäkään oikein edes osaa olla muiden lasten kanssa, mutta oma on ihan eri juttu. ja äitiydestä muuten - uskoisin, että jokainen meistä on "hyvä" äiti olemalla ihan vain oma itsensä. minä tulen varmaan kuuntelemaan metallia vielä mummonakin ja valvomaan aamukuuteen jos siltä tuntuu, ei äitiys ainakaan omalla kohdallani tuon tyyppisiä asioita ole muuttanut. eikä toivottavasti muutakaan.
tietysti se lapsi on aivan mahdottoman rakas ja etusijalla, mutta muuten.. ja minusta pienen tatuoinnin ottaminen esikoisen syntymän kunniaksi oli MINULLE juuri oikein tehty.. ;)
Mulla jännittää miten sen vauvan kanssa käy kun se on ihan pieni. Osaanko käsitellä sitä ettei se mene rikki! Erityisesti pelkään, että sen niskat naksahtaa poikki, kun se ei kannattele vielä päätään. Tämmönen kammo on jääny, kun äiti aina ennen varotteli, ettei mun saa ottaa mun pikkusisaruksia syliin, ettei niiden niskat mene poikki. Olin silloin alle 10v. Miten se niskan kans on, voiko se rusahtaa jos tukeminen ei menny oikeaoppisesti..????
Ei todellakaan!!! Vaikka päätä ei tukisi ja pää vähän retkahtaisi taaksepäin, ei ne niskat poikki mene. Vauva ei ite osaa kannatella päätään, siksi sitä tuetaan mut ei ne niskat poikki mene. Ja rikki vauva ei mene, sen verran varovaisesti aikuiset pientä ihmistä aina käsittelevät!!! Lähinnähän sitä niskaa varotaan kun vauvaa nostetaan et se ei retkahda siinä taakse mut sylissähän vauva on aina silleen tuettuna et pää lepää käsivarrella tai silleen. Kyllä sinäkin osaat vauvaasi hyvin ja hellästi hoitaa ja käsitellä!!! Onnea matkaan!
osaat!!! Luota vaan itseesi. Minullakaan ei ollut minkäänlaista kokemusta vauvoista ennen oman lapsen syntymää eikä minusta vauvat ollu erityisen ihania. Oma on kyllä!!! Vaippoja en ollu vaihtanu enkä pielly pieniä sylissä. Monet arastelee sitä niskaa mut en oo kenenkään nähny käsittelevän vauvaa huonosti vaikka ois kokematon. Ei vauva mene rikki (melkoisen puristuksen läpi se syntyy, ei sitä niin kovasti pysty synnytyskanavan ulkopuolella puristamaan!) eikä niskaa tarvii sen erityisemmin varoa, se tulee varmaan ihan luonnostaan se ote millä lasta ottaa ja käsittelee. Luonto tekee kyllä tehtävänsä, kun sinun lapsesi syntyy ja sinusta syntyy äiti viimeistään sitten ja oot ihan varmasti paras hoitaja lapsellesi!!! Ja kakka-asiasta: minusta vauvankakka ei haise kamalan pahalle. Yksivuotiaan tai kiinteitä syövän kakka haisee paljon pahemmalle (ihan kuin aikuisen), vauvan kakkaa olen kuullut toffeenhajuiseksikin kutsuttavan eli ei voi verrata koiran oksennukseen, joka on varmasti kamalan hajuinen (kokemusta siitäkin). Minua "inhotti" se napatynkä ja jännitin sen hoitoa mut onneks se tippu niin nopeesti pois. Onnea vaan ja nauti odotuksestasi!
Nimim. Toiv taas pian äidiksi!!!
Enemmän olisin huoilissani, jos kuvittelisit heti osaavasi kaiken. Juuri nämä ajatukset kertovat äidiksi kasvusta :) Eli aivan normaaleja ajatuksia ovat, ja kaikilla niitä ainakin joissain määrin taatusti on. Mukavaa odotuksen jatkoa !
'Enemmän olisin huoilissani, jos kuvittelisit heti osaavasi kaiken.'
Siis tuo oli tosi hyvin sanottu!