Mihinkäs sellaiset ennen Jeesusta eläneet ja evankeliumin tavoittamattomissa olevat, mutta mieleltään hyvät ja lähimmäistään rakastavat ihmiset?
Laittaako rakastava Jeesus nämä ihmiset ikuiseen parkunaan ja hampaiden kiristykseen? Sotii kyllä täysin sitä kuvaa vastaan mikä minulla on Jeesuksesta.
Jos nämä eivät joudu helvettiin, niin mihin tarvittiin Raamattua ja lestaadiolaisia?
Jos joutuvat, niin pitää varmaan alkaa miettiä uudestaan koko uskoa. Minun arvomaailmani ei hyväksy sitä että syyttömät pannaan kärsimään.
Laittaako rakastava Jeesus nämä ihmiset ikuiseen parkunaan ja hampaiden kiristykseen? Sotii kyllä täysin sitä kuvaa vastaan mikä minulla on Jeesuksesta.
Jos nämä eivät joudu helvettiin, niin mihin tarvittiin Raamattua ja lestaadiolaisia?
Jos joutuvat, niin pitää varmaan alkaa miettiä uudestaan koko uskoa. Minun arvomaailmani ei hyväksy sitä että syyttömät pannaan kärsimään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse asiassa minusta tuntuu että Jeesus on koskettanut näitäkin ihmisiä, he eivät vain tiedä sitä, mutta elävät silti Jeesuksen oppien mukaan. On varmaan helppoa olla uskossa kun ei tiedä olevansa.
Vanhoillislestadiolaisuuden mukaan ennen Jeesusta eläneillä on ollut mahdollista uskoa "lupauksen sanaan", siis siihen mitä Jumala sanoi Aatamille&Eevalle, jotenkin näin: "... vaimon siemen on rikki polkeva käärmeen pään". Ja uskomalla siihen pelastua.
Tämä sanoma on tosin sekin ollut harvojen ulottuvilla, israelilaisilla. Ja nehän ovat melko lailla tappaneet ympäröiviä kansoja, eli eivät siis juuri ainakaan tehneet lähetystyötä ja levittäneet "hyvää sanomaa".