Tietoa vänrikistä

Monet sivarit ovat seka PhD etta MD, taalla on aiemmin annettu ainakin kolme linkkia ulkomailla oleviin sivareihin joilla ko. tutkinnot on.

Itsekin oon PhD biotieteista mutta en ole MD:ta suorittanut, perustutkinnon kyllakin fysiikasta.

Pienen kunnan asperiinitarjoajalla ei rahkeet riita sellaiseen:D

-----------------------------------------------
Opiskelijan vuosittainen työmäärä on 1600 tuntia eli 60 opintopistettä (op). Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja se on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 op, psykologiassa 150 op. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kandidaatin tutkinnon (180 op) jälkeen suoritetaan kolmivuotinen lisensiaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 op, eli yhteensä 360 op. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 op ja hammaslääketieteen 300 op, tutkinnot ovat siis ylempiä korkeakoulututkintoja.

terveyskeskuslaakarille kirjoitti:

Monet sivarit ovat seka PhD etta MD, taalla on aiemmin annettu ainakin kolme linkkia ulkomailla oleviin sivareihin joilla ko. tutkinnot on.

Itsekin oon PhD biotieteista mutta en ole MD:ta suorittanut, perustutkinnon kyllakin fysiikasta.

Pienen kunnan asperiinitarjoajalla ei rahkeet riita sellaiseen:D

-----------------------------------------------
Opiskelijan vuosittainen työmäärä on 1600 tuntia eli 60 opintopistettä (op). Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja se on tarkoitus suorittaa kolmessa vuodessa. Kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 op, psykologiassa 150 op. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kandidaatin tutkinnon (180 op) jälkeen suoritetaan kolmivuotinen lisensiaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 op, eli yhteensä 360 op. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 op ja hammaslääketieteen 300 op, tutkinnot ovat siis ylempiä korkeakoulututkintoja.

Lue lisää

Tietenkään et ole voinut suorittaa MD tutkintoa joka on siis suomen kielellä lääkärin tutkinto eli lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Asiassa on toki hassu juttu että suomeksi lisensiaatti lääketieteestä on englanniksi Medical Doctor eli MD. Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittanut onkin MD, PhD sen selventämiseksi että on tohtori.

Siis jos olet jotakin biotieteitä lukenut, niin voit suorittaa siitä filosofian tohtorin tutkinnon, mutta et tietenkään lääketieteen minkään tason tutkintoa, et edes kandin. Siihen kun vaaditaan sisäänpääsy lääketieteelliseen tiedekuntaan, mikä on tunnetusti hyvin vaikeaa. Suurin osa fysiikan, kemian ja biotieteiden opiskelijoista on juuri yrittänyt päästä lääkikseen, mutta kun ei ole päässyt, niin sitten suorittaneet luonnontieteiden alalta tutkinnon päästyään matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan lukemaan filosofian maisteriksi.

Kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri, lisensiaatti ja tohtori ylempiä korkeakoulututkintoja, totta.

Lääketieteen lisensiaatteja toimii sairaalalääkäreinä aluesairaaloista yliopistosairaaloihin, ei sairaalassa toimimiseen vaadita tohtorin tutkintoa. Ainakin hetki sitten toki tohtorin tutkinto oli vaatimuksena ylilääkärin virkaan käytännössä kuten oli myös reserviupseerin tutkinto (!) Siis käsi kädessä se ainakin lääketieteen alalla jokin aika sitten kävi, menestys siviilissä ja välttämättömänä, muttei riittävänä ehtona lääkintä-RUK:lla/vast. saatu käytännön ja teoreettinen johtamiskoulutus. Näin siis kun on virkaa hakemassa sen verran monta että on varaa valita. Nykyisessä tilanteessa saattaa olla että virkaa hakee 1 tai 0. Tällöin virka menee sille joka sen viitsii ottaa vastaan. Myös yliopistosairaalassa. Riippuu alasta ja erikoislääkäripulasta sillä alalla.

Tietenkin siis jos ylilääkärin/vast. virkaa hakee 2 muuten samantasoista hakijaa, mutta toisella on johtamiskoulutusta ja menestystä armeijasta (reserviupseerin tutkinto lisäksi siis) niin valitaan mieluummin se jolla se RUK on myös takana.

Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri. Virkaan valittaessa otetaan huomioon tietysti se että onko reserviupseeri ja etenkin onko reservin lääkintäupseeri, lisäksi pakollisena vaatimuksena on hyväksytysti suoritettu sotilaslääketieteen kuulustelu.

Helsingin yliopistossa on sotilaslääketieteen dosentuuri. Sotilaslääketieteen keskuksessa on töissä valtakunnan ja yhteiskunnan hyväksi useita lääketieteen tohtoreita ja erikoisläkäreitä. Heidän vastuullaan on hyvin pitkälti valtakunnan lääkintähuollon suunnittelu ja järjestely poikkeusoloissa ja erilaisissa katastrofitilanteissa. Siis esim. sota, ydinvoimalaonnettomuus tai luonnonkatastrofit. Moni ei vain tiedä että työtä tehdään hiljaa taustalla ja varaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin ennalta. Se olisi myöhäistä alkaa siinä vaiheessa parkua ja ihmetellä, mitä tehdään, kuka tekee ja mitä tekee, ja kuka johtaa ja miten johtaa tilannetta siinä vaiheessa kun maito on niin sanotusti maassa. Suunnitelmat on ennalta ja välineet ja koulutus. Armeija antaa lääkäreille erittäin hyvän ja kattavan koulutuksen toimimaan poikkeusoloissa ja katastrofitilanteissa ja antaa lääkäreille hyvää johtamiskoulutusta. Noita kaikkia yliopisto tarjoaa hyvin vähän, johtamiskoulutusta ei oikeastaan ollenkaan. Armeijan antama koulutus lääkäreille hyödyttää suuresti siis myös rauhan aikana toimivaa lääkäriä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Sitä ei sivariin hakeutuva lääkäri ehkä tule ajatelleeksi.

linkki:

http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/terveys/upseeri.dsp

Vänrikki.I kirjoitti:

Tietenkään et ole voinut suorittaa MD tutkintoa joka on siis suomen kielellä lääkärin tutkinto eli lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Asiassa on toki hassu juttu että suomeksi lisensiaatti lääketieteestä on englanniksi Medical Doctor eli MD. Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittanut onkin MD, PhD sen selventämiseksi että on tohtori.

Siis jos olet jotakin biotieteitä lukenut, niin voit suorittaa siitä filosofian tohtorin tutkinnon, mutta et tietenkään lääketieteen minkään tason tutkintoa, et edes kandin. Siihen kun vaaditaan sisäänpääsy lääketieteelliseen tiedekuntaan, mikä on tunnetusti hyvin vaikeaa. Suurin osa fysiikan, kemian ja biotieteiden opiskelijoista on juuri yrittänyt päästä lääkikseen, mutta kun ei ole päässyt, niin sitten suorittaneet luonnontieteiden alalta tutkinnon päästyään matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan lukemaan filosofian maisteriksi.

Kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri, lisensiaatti ja tohtori ylempiä korkeakoulututkintoja, totta.

Lääketieteen lisensiaatteja toimii sairaalalääkäreinä aluesairaaloista yliopistosairaaloihin, ei sairaalassa toimimiseen vaadita tohtorin tutkintoa. Ainakin hetki sitten toki tohtorin tutkinto oli vaatimuksena ylilääkärin virkaan käytännössä kuten oli myös reserviupseerin tutkinto (!) Siis käsi kädessä se ainakin lääketieteen alalla jokin aika sitten kävi, menestys siviilissä ja välttämättömänä, muttei riittävänä ehtona lääkintä-RUK:lla/vast. saatu käytännön ja teoreettinen johtamiskoulutus. Näin siis kun on virkaa hakemassa sen verran monta että on varaa valita. Nykyisessä tilanteessa saattaa olla että virkaa hakee 1 tai 0. Tällöin virka menee sille joka sen viitsii ottaa vastaan. Myös yliopistosairaalassa. Riippuu alasta ja erikoislääkäripulasta sillä alalla.

Tietenkin siis jos ylilääkärin/vast. virkaa hakee 2 muuten samantasoista hakijaa, mutta toisella on johtamiskoulutusta ja menestystä armeijasta (reserviupseerin tutkinto lisäksi siis) niin valitaan mieluummin se jolla se RUK on myös takana.

Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri. Virkaan valittaessa otetaan huomioon tietysti se että onko reserviupseeri ja etenkin onko reservin lääkintäupseeri, lisäksi pakollisena vaatimuksena on hyväksytysti suoritettu sotilaslääketieteen kuulustelu.

Helsingin yliopistossa on sotilaslääketieteen dosentuuri. Sotilaslääketieteen keskuksessa on töissä valtakunnan ja yhteiskunnan hyväksi useita lääketieteen tohtoreita ja erikoisläkäreitä. Heidän vastuullaan on hyvin pitkälti valtakunnan lääkintähuollon suunnittelu ja järjestely poikkeusoloissa ja erilaisissa katastrofitilanteissa. Siis esim. sota, ydinvoimalaonnettomuus tai luonnonkatastrofit. Moni ei vain tiedä että työtä tehdään hiljaa taustalla ja varaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin ennalta. Se olisi myöhäistä alkaa siinä vaiheessa parkua ja ihmetellä, mitä tehdään, kuka tekee ja mitä tekee, ja kuka johtaa ja miten johtaa tilannetta siinä vaiheessa kun maito on niin sanotusti maassa. Suunnitelmat on ennalta ja välineet ja koulutus. Armeija antaa lääkäreille erittäin hyvän ja kattavan koulutuksen toimimaan poikkeusoloissa ja katastrofitilanteissa ja antaa lääkäreille hyvää johtamiskoulutusta. Noita kaikkia yliopisto tarjoaa hyvin vähän, johtamiskoulutusta ei oikeastaan ollenkaan. Armeijan antama koulutus lääkäreille hyödyttää suuresti siis myös rauhan aikana toimivaa lääkäriä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Sitä ei sivariin hakeutuva lääkäri ehkä tule ajatelleeksi.

linkki:

http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/terveys/upseeri.dsp

Lue lisää

sinun viestejäsi tällä palstalla lukenut (varsinkin niitä lääketiedettä sivuavia juttuja), niin kyllä hirvittää ajatella sitä mahdollisuutta että joskus joutuisi kaltaisesi mielivaltaisen, vastuuntunnottoman, empatiakyvyttömän ja ilmeisen ammattitaidottoman puoskarin käsittelyyn.

Lääkäri, paranna itsesi.

Vänrikki.I kirjoitti:

Tietenkään et ole voinut suorittaa MD tutkintoa joka on siis suomen kielellä lääkärin tutkinto eli lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Asiassa on toki hassu juttu että suomeksi lisensiaatti lääketieteestä on englanniksi Medical Doctor eli MD. Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittanut onkin MD, PhD sen selventämiseksi että on tohtori.

Siis jos olet jotakin biotieteitä lukenut, niin voit suorittaa siitä filosofian tohtorin tutkinnon, mutta et tietenkään lääketieteen minkään tason tutkintoa, et edes kandin. Siihen kun vaaditaan sisäänpääsy lääketieteelliseen tiedekuntaan, mikä on tunnetusti hyvin vaikeaa. Suurin osa fysiikan, kemian ja biotieteiden opiskelijoista on juuri yrittänyt päästä lääkikseen, mutta kun ei ole päässyt, niin sitten suorittaneet luonnontieteiden alalta tutkinnon päästyään matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan lukemaan filosofian maisteriksi.

Kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri, lisensiaatti ja tohtori ylempiä korkeakoulututkintoja, totta.

Lääketieteen lisensiaatteja toimii sairaalalääkäreinä aluesairaaloista yliopistosairaaloihin, ei sairaalassa toimimiseen vaadita tohtorin tutkintoa. Ainakin hetki sitten toki tohtorin tutkinto oli vaatimuksena ylilääkärin virkaan käytännössä kuten oli myös reserviupseerin tutkinto (!) Siis käsi kädessä se ainakin lääketieteen alalla jokin aika sitten kävi, menestys siviilissä ja välttämättömänä, muttei riittävänä ehtona lääkintä-RUK:lla/vast. saatu käytännön ja teoreettinen johtamiskoulutus. Näin siis kun on virkaa hakemassa sen verran monta että on varaa valita. Nykyisessä tilanteessa saattaa olla että virkaa hakee 1 tai 0. Tällöin virka menee sille joka sen viitsii ottaa vastaan. Myös yliopistosairaalassa. Riippuu alasta ja erikoislääkäripulasta sillä alalla.

Tietenkin siis jos ylilääkärin/vast. virkaa hakee 2 muuten samantasoista hakijaa, mutta toisella on johtamiskoulutusta ja menestystä armeijasta (reserviupseerin tutkinto lisäksi siis) niin valitaan mieluummin se jolla se RUK on myös takana.

Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri. Virkaan valittaessa otetaan huomioon tietysti se että onko reserviupseeri ja etenkin onko reservin lääkintäupseeri, lisäksi pakollisena vaatimuksena on hyväksytysti suoritettu sotilaslääketieteen kuulustelu.

Helsingin yliopistossa on sotilaslääketieteen dosentuuri. Sotilaslääketieteen keskuksessa on töissä valtakunnan ja yhteiskunnan hyväksi useita lääketieteen tohtoreita ja erikoisläkäreitä. Heidän vastuullaan on hyvin pitkälti valtakunnan lääkintähuollon suunnittelu ja järjestely poikkeusoloissa ja erilaisissa katastrofitilanteissa. Siis esim. sota, ydinvoimalaonnettomuus tai luonnonkatastrofit. Moni ei vain tiedä että työtä tehdään hiljaa taustalla ja varaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin ennalta. Se olisi myöhäistä alkaa siinä vaiheessa parkua ja ihmetellä, mitä tehdään, kuka tekee ja mitä tekee, ja kuka johtaa ja miten johtaa tilannetta siinä vaiheessa kun maito on niin sanotusti maassa. Suunnitelmat on ennalta ja välineet ja koulutus. Armeija antaa lääkäreille erittäin hyvän ja kattavan koulutuksen toimimaan poikkeusoloissa ja katastrofitilanteissa ja antaa lääkäreille hyvää johtamiskoulutusta. Noita kaikkia yliopisto tarjoaa hyvin vähän, johtamiskoulutusta ei oikeastaan ollenkaan. Armeijan antama koulutus lääkäreille hyödyttää suuresti siis myös rauhan aikana toimivaa lääkäriä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Sitä ei sivariin hakeutuva lääkäri ehkä tule ajatelleeksi.

linkki:

http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/terveys/upseeri.dsp

Lue lisää

Oliko tuo pitkä litaniasi yhtä kuin kyllä viestin aloittajalle? Eli (oletetut) vänrikin nappulat ovat lääkintä-rukista ansaitut?

mitä olen kirjoitti:

sinun viestejäsi tällä palstalla lukenut (varsinkin niitä lääketiedettä sivuavia juttuja), niin kyllä hirvittää ajatella sitä mahdollisuutta että joskus joutuisi kaltaisesi mielivaltaisen, vastuuntunnottoman, empatiakyvyttömän ja ilmeisen ammattitaidottoman puoskarin käsittelyyn.

Lääkäri, paranna itsesi.

Lue lisää

No ei kai kukaan oikeasti nyt usko Vänrikkiä miksikään lääketieteen opiskelijaksi...

Ihan vaan muistutukseksi kaikille tämä keskustelu:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000014&posting=22000000017387651

stumbbi kirjoitti:

No ei kai kukaan oikeasti nyt usko Vänrikkiä miksikään lääketieteen opiskelijaksi...

Ihan vaan muistutukseksi kaikille tämä keskustelu:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=500000000000014&posting=22000000017387651

Lue lisää

mitään, mitä Vänrikki kirjoittelee. Mutta voi sen kanssa silti pelata peelopalloa ;)

Vänrikki.I kirjoitti:

Tietenkään et ole voinut suorittaa MD tutkintoa joka on siis suomen kielellä lääkärin tutkinto eli lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Asiassa on toki hassu juttu että suomeksi lisensiaatti lääketieteestä on englanniksi Medical Doctor eli MD. Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittanut onkin MD, PhD sen selventämiseksi että on tohtori.

Siis jos olet jotakin biotieteitä lukenut, niin voit suorittaa siitä filosofian tohtorin tutkinnon, mutta et tietenkään lääketieteen minkään tason tutkintoa, et edes kandin. Siihen kun vaaditaan sisäänpääsy lääketieteelliseen tiedekuntaan, mikä on tunnetusti hyvin vaikeaa. Suurin osa fysiikan, kemian ja biotieteiden opiskelijoista on juuri yrittänyt päästä lääkikseen, mutta kun ei ole päässyt, niin sitten suorittaneet luonnontieteiden alalta tutkinnon päästyään matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan lukemaan filosofian maisteriksi.

Kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri, lisensiaatti ja tohtori ylempiä korkeakoulututkintoja, totta.

Lääketieteen lisensiaatteja toimii sairaalalääkäreinä aluesairaaloista yliopistosairaaloihin, ei sairaalassa toimimiseen vaadita tohtorin tutkintoa. Ainakin hetki sitten toki tohtorin tutkinto oli vaatimuksena ylilääkärin virkaan käytännössä kuten oli myös reserviupseerin tutkinto (!) Siis käsi kädessä se ainakin lääketieteen alalla jokin aika sitten kävi, menestys siviilissä ja välttämättömänä, muttei riittävänä ehtona lääkintä-RUK:lla/vast. saatu käytännön ja teoreettinen johtamiskoulutus. Näin siis kun on virkaa hakemassa sen verran monta että on varaa valita. Nykyisessä tilanteessa saattaa olla että virkaa hakee 1 tai 0. Tällöin virka menee sille joka sen viitsii ottaa vastaan. Myös yliopistosairaalassa. Riippuu alasta ja erikoislääkäripulasta sillä alalla.

Tietenkin siis jos ylilääkärin/vast. virkaa hakee 2 muuten samantasoista hakijaa, mutta toisella on johtamiskoulutusta ja menestystä armeijasta (reserviupseerin tutkinto lisäksi siis) niin valitaan mieluummin se jolla se RUK on myös takana.

Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri. Virkaan valittaessa otetaan huomioon tietysti se että onko reserviupseeri ja etenkin onko reservin lääkintäupseeri, lisäksi pakollisena vaatimuksena on hyväksytysti suoritettu sotilaslääketieteen kuulustelu.

Helsingin yliopistossa on sotilaslääketieteen dosentuuri. Sotilaslääketieteen keskuksessa on töissä valtakunnan ja yhteiskunnan hyväksi useita lääketieteen tohtoreita ja erikoisläkäreitä. Heidän vastuullaan on hyvin pitkälti valtakunnan lääkintähuollon suunnittelu ja järjestely poikkeusoloissa ja erilaisissa katastrofitilanteissa. Siis esim. sota, ydinvoimalaonnettomuus tai luonnonkatastrofit. Moni ei vain tiedä että työtä tehdään hiljaa taustalla ja varaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin ennalta. Se olisi myöhäistä alkaa siinä vaiheessa parkua ja ihmetellä, mitä tehdään, kuka tekee ja mitä tekee, ja kuka johtaa ja miten johtaa tilannetta siinä vaiheessa kun maito on niin sanotusti maassa. Suunnitelmat on ennalta ja välineet ja koulutus. Armeija antaa lääkäreille erittäin hyvän ja kattavan koulutuksen toimimaan poikkeusoloissa ja katastrofitilanteissa ja antaa lääkäreille hyvää johtamiskoulutusta. Noita kaikkia yliopisto tarjoaa hyvin vähän, johtamiskoulutusta ei oikeastaan ollenkaan. Armeijan antama koulutus lääkäreille hyödyttää suuresti siis myös rauhan aikana toimivaa lääkäriä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Sitä ei sivariin hakeutuva lääkäri ehkä tule ajatelleeksi.

linkki:

http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/terveys/upseeri.dsp

Lue lisää

"Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri."

Tarkentaisin tätä kohtaa, sillä tuo väite ei kyllä pidä paikkaansa. Sotilaslääkärinä voi palvella myös inttiä käymättömiä naisia. Samoin sotilaslääkärinä voi olla pelkkä miehistötason koulutuksen saanut mies. Tällöin hän palvelee sotilasvirkamiehenä, ei erikoisupseerina (kuten yleensä).

Ällistynyt kirjoitti:

"Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri."

Tarkentaisin tätä kohtaa, sillä tuo väite ei kyllä pidä paikkaansa. Sotilaslääkärinä voi palvella myös inttiä käymättömiä naisia. Samoin sotilaslääkärinä voi olla pelkkä miehistötason koulutuksen saanut mies. Tällöin hän palvelee sotilasvirkamiehenä, ei erikoisupseerina (kuten yleensä).

Lue lisää

Erikoisupseerin virkaan nimitettävän tulee olla siis reservin aliupseeri tai upseeri. Varsinaista oikeaa sotilaslääkärin VIRKAA ei voida antaa ellei ole suorittanut em. koulutusta. Nainenkin voi hakea TEHTÄVÄÄN, mutta VIRKAA hän ei saa. Tarvittaessa voidaan tehtäviä järjestellä siten että käytännössä työhön pääsee, jos hakijalta puuttuu em. res.-au tai res-ups. koulutus. Mutta varsinaista vakituista valtion virkaa ei saa vaan tehtävä on vs. tai ma. lääkäri. Nainenkin voi kuitenkin tehtävää hoitaessaan sen ohella suorittaa kyseisen koulutksen (eli lääkintä-ruk:ta vastaavan oppimäärän ja sitten erikoisupseerikurssit) työn ohella. Ne on pakko suorittaa kuten sotilaslääketieteen kuulustelukin läpäistä, että varsinaisen viran saa. Naisella joka inttiä ei ole käynyt virka ei silti ymmärtääkseni ole sotilasvirka. Res.au-mieskin joutuu suorittamaan ruk:ta vastaavia opintoja että saisi esim. lääkintä-yliluutnantin oikean sotilasviran. Nopeiten oikeaksi virka-sotilaslääkäriksi, joka on siis lain mukaan oikea sotilasvirka ja viran haltija lain edessä sotilas sotilaan oikeuksien ja velvollisuukien kanssa, saa mies, joka on lääketieteen lisensiaatti ja suorittanut ns. europalvelun, eli on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu yleislääkäri ja reserviupseeri, joko tavallinen RUK tai mikä vaan erikois-RUK:ista sittenkin vielä työn ohella on erikoisupseerikurssit käytävä ja samalla ylenee sitten upseerina. Siis nykyisin lääkis 6v, europalvelut 2v, rau- tai ru-koulutus 1v. ja vasta voi edes saada oikean sotilaslääkärin vakituisen viran. Katso vaikka PV:n työpaikkailmoituksista tai vastaavista.

Vänrikki.I kirjoitti:

Erikoisupseerin virkaan nimitettävän tulee olla siis reservin aliupseeri tai upseeri. Varsinaista oikeaa sotilaslääkärin VIRKAA ei voida antaa ellei ole suorittanut em. koulutusta. Nainenkin voi hakea TEHTÄVÄÄN, mutta VIRKAA hän ei saa. Tarvittaessa voidaan tehtäviä järjestellä siten että käytännössä työhön pääsee, jos hakijalta puuttuu em. res.-au tai res-ups. koulutus. Mutta varsinaista vakituista valtion virkaa ei saa vaan tehtävä on vs. tai ma. lääkäri. Nainenkin voi kuitenkin tehtävää hoitaessaan sen ohella suorittaa kyseisen koulutksen (eli lääkintä-ruk:ta vastaavan oppimäärän ja sitten erikoisupseerikurssit) työn ohella. Ne on pakko suorittaa kuten sotilaslääketieteen kuulustelukin läpäistä, että varsinaisen viran saa. Naisella joka inttiä ei ole käynyt virka ei silti ymmärtääkseni ole sotilasvirka. Res.au-mieskin joutuu suorittamaan ruk:ta vastaavia opintoja että saisi esim. lääkintä-yliluutnantin oikean sotilasviran. Nopeiten oikeaksi virka-sotilaslääkäriksi, joka on siis lain mukaan oikea sotilasvirka ja viran haltija lain edessä sotilas sotilaan oikeuksien ja velvollisuukien kanssa, saa mies, joka on lääketieteen lisensiaatti ja suorittanut ns. europalvelun, eli on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu yleislääkäri ja reserviupseeri, joko tavallinen RUK tai mikä vaan erikois-RUK:ista sittenkin vielä työn ohella on erikoisupseerikurssit käytävä ja samalla ylenee sitten upseerina. Siis nykyisin lääkis 6v, europalvelut 2v, rau- tai ru-koulutus 1v. ja vasta voi edes saada oikean sotilaslääkärin vakituisen viran. Katso vaikka PV:n työpaikkailmoituksista tai vastaavista.

Lue lisää

Voi saada sotilaslääkärin viran, vaikkei ole edes inttiä käynyt. Sotilaslääkärin virka ei välttämättä ole erikoisupseerin virka. Se voi olla myös siviilivirka (ihan vakituinen sellainen). Harvinaisempaahan se on, mutta todellista kuitenkin. Tarvittaessa tehtävään liittyvä virka voidaan muuttaa erikoisupseerin virasta ESJA-viraksi.

"Res.au-mieskin joutuu suorittamaan ruk:ta vastaavia opintoja että saisi esim. lääkintä-yliluutnantin oikean sotilasviran."

Ei ihan näinkään. Erikoisupseeriksi ei todellakaan tarvitse olla RU-koulutusta, AU-koulutus riittää.

Vänrikki.I kirjoitti:

Erikoisupseerin virkaan nimitettävän tulee olla siis reservin aliupseeri tai upseeri. Varsinaista oikeaa sotilaslääkärin VIRKAA ei voida antaa ellei ole suorittanut em. koulutusta. Nainenkin voi hakea TEHTÄVÄÄN, mutta VIRKAA hän ei saa. Tarvittaessa voidaan tehtäviä järjestellä siten että käytännössä työhön pääsee, jos hakijalta puuttuu em. res.-au tai res-ups. koulutus. Mutta varsinaista vakituista valtion virkaa ei saa vaan tehtävä on vs. tai ma. lääkäri. Nainenkin voi kuitenkin tehtävää hoitaessaan sen ohella suorittaa kyseisen koulutksen (eli lääkintä-ruk:ta vastaavan oppimäärän ja sitten erikoisupseerikurssit) työn ohella. Ne on pakko suorittaa kuten sotilaslääketieteen kuulustelukin läpäistä, että varsinaisen viran saa. Naisella joka inttiä ei ole käynyt virka ei silti ymmärtääkseni ole sotilasvirka. Res.au-mieskin joutuu suorittamaan ruk:ta vastaavia opintoja että saisi esim. lääkintä-yliluutnantin oikean sotilasviran. Nopeiten oikeaksi virka-sotilaslääkäriksi, joka on siis lain mukaan oikea sotilasvirka ja viran haltija lain edessä sotilas sotilaan oikeuksien ja velvollisuukien kanssa, saa mies, joka on lääketieteen lisensiaatti ja suorittanut ns. europalvelun, eli on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu yleislääkäri ja reserviupseeri, joko tavallinen RUK tai mikä vaan erikois-RUK:ista sittenkin vielä työn ohella on erikoisupseerikurssit käytävä ja samalla ylenee sitten upseerina. Siis nykyisin lääkis 6v, europalvelut 2v, rau- tai ru-koulutus 1v. ja vasta voi edes saada oikean sotilaslääkärin vakituisen viran. Katso vaikka PV:n työpaikkailmoituksista tai vastaavista.

Lue lisää

se on kuule sillai,että varuskuntasairaaloihin
on kova pula lääkäreistä:syy raadollinen: helevetin pieni palkka verrattuna siviilipuolen
hommiin.vaimo on lekuri ja ei menis suurin surminkaan hommiin,jossa pienellä palkalla
saa raataa henkilöstöpulan vaivaamassa
varuskunnassa.jos vänrikki on lekuri,niin eipä
hänellä tänne palstoille luulisi olevan aikaa
kirjoitella,kyllä yli 8000 ansoihin saa raataa
niska limassa,ja köyhiä hoitaa pakarat punaisena.
sitten pitäis vielä koko ajan kouluttautua ja
perehtyä uuteen tietoon.ihmettelen vain miten
tämmöiseen paskanjauhantaan riittää aikaa.tietysti voipi olla jossain yksityisfirmassa,vaan rupusella ammattitaidolla.
lääkäreille on nykysuomessa niin paljon töitä
tarjolla,että resevinupseerin tutkinnolla on
sama merkitys kuin shakkiharrastuksella tai
vihreiden jäsenyydellä.vaikka olis totaali ja
pyrkii erikoislääkärinä varuskuntaan,niin punaista mattoo tarjoovat kun vain tulee.muilla
akateemisilla ammateilla on sitten toinen juttu,
itse olen tuosta yhteiskuntatieteellisestä ja
jälleen työttömänä,no vaimolla on hommaa sitäkin
enemmän.vaan ei ne lekurit yleensä näin lapsellisia ole kuin arvoisa vänrikki,joskin
heistäkin löytyy kyllä outoja tyyppejä.vaan
kova ja armoton työtahti vie kyllä mehut harrastaa nettikirjoittelua.hyvää kesää vaan
kaikille

Vänrikki.I kirjoitti:

Tietenkään et ole voinut suorittaa MD tutkintoa joka on siis suomen kielellä lääkärin tutkinto eli lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Asiassa on toki hassu juttu että suomeksi lisensiaatti lääketieteestä on englanniksi Medical Doctor eli MD. Lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittanut onkin MD, PhD sen selventämiseksi että on tohtori.

Siis jos olet jotakin biotieteitä lukenut, niin voit suorittaa siitä filosofian tohtorin tutkinnon, mutta et tietenkään lääketieteen minkään tason tutkintoa, et edes kandin. Siihen kun vaaditaan sisäänpääsy lääketieteelliseen tiedekuntaan, mikä on tunnetusti hyvin vaikeaa. Suurin osa fysiikan, kemian ja biotieteiden opiskelijoista on juuri yrittänyt päästä lääkikseen, mutta kun ei ole päässyt, niin sitten suorittaneet luonnontieteiden alalta tutkinnon päästyään matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan lukemaan filosofian maisteriksi.

Kandi on alempi korkeakoulututkinto, maisteri, lisensiaatti ja tohtori ylempiä korkeakoulututkintoja, totta.

Lääketieteen lisensiaatteja toimii sairaalalääkäreinä aluesairaaloista yliopistosairaaloihin, ei sairaalassa toimimiseen vaadita tohtorin tutkintoa. Ainakin hetki sitten toki tohtorin tutkinto oli vaatimuksena ylilääkärin virkaan käytännössä kuten oli myös reserviupseerin tutkinto (!) Siis käsi kädessä se ainakin lääketieteen alalla jokin aika sitten kävi, menestys siviilissä ja välttämättömänä, muttei riittävänä ehtona lääkintä-RUK:lla/vast. saatu käytännön ja teoreettinen johtamiskoulutus. Näin siis kun on virkaa hakemassa sen verran monta että on varaa valita. Nykyisessä tilanteessa saattaa olla että virkaa hakee 1 tai 0. Tällöin virka menee sille joka sen viitsii ottaa vastaan. Myös yliopistosairaalassa. Riippuu alasta ja erikoislääkäripulasta sillä alalla.

Tietenkin siis jos ylilääkärin/vast. virkaa hakee 2 muuten samantasoista hakijaa, mutta toisella on johtamiskoulutusta ja menestystä armeijasta (reserviupseerin tutkinto lisäksi siis) niin valitaan mieluummin se jolla se RUK on myös takana.

Sitten tietysti erikseen on armeijan omat sotilaslääkäreiden virat, joita ei saa edes hakea ellei ola reservin aliupseeri tai upseeri. Virkaan valittaessa otetaan huomioon tietysti se että onko reserviupseeri ja etenkin onko reservin lääkintäupseeri, lisäksi pakollisena vaatimuksena on hyväksytysti suoritettu sotilaslääketieteen kuulustelu.

Helsingin yliopistossa on sotilaslääketieteen dosentuuri. Sotilaslääketieteen keskuksessa on töissä valtakunnan ja yhteiskunnan hyväksi useita lääketieteen tohtoreita ja erikoisläkäreitä. Heidän vastuullaan on hyvin pitkälti valtakunnan lääkintähuollon suunnittelu ja järjestely poikkeusoloissa ja erilaisissa katastrofitilanteissa. Siis esim. sota, ydinvoimalaonnettomuus tai luonnonkatastrofit. Moni ei vain tiedä että työtä tehdään hiljaa taustalla ja varaudutaan erilaisiin poikkeustilanteisiin ennalta. Se olisi myöhäistä alkaa siinä vaiheessa parkua ja ihmetellä, mitä tehdään, kuka tekee ja mitä tekee, ja kuka johtaa ja miten johtaa tilannetta siinä vaiheessa kun maito on niin sanotusti maassa. Suunnitelmat on ennalta ja välineet ja koulutus. Armeija antaa lääkäreille erittäin hyvän ja kattavan koulutuksen toimimaan poikkeusoloissa ja katastrofitilanteissa ja antaa lääkäreille hyvää johtamiskoulutusta. Noita kaikkia yliopisto tarjoaa hyvin vähän, johtamiskoulutusta ei oikeastaan ollenkaan. Armeijan antama koulutus lääkäreille hyödyttää suuresti siis myös rauhan aikana toimivaa lääkäriä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Sitä ei sivariin hakeutuva lääkäri ehkä tule ajatelleeksi.

linkki:

http://www.mil.fi/paaesikunta/paaesikunta/terveys/upseeri.dsp

Lue lisää

Juuh. Niin on kodinhoitotieteenkin.

Vaan ei ole professuuria. Mika kertookin kaiken.

"Helsingin yliopistossa on sotilaslääketieteen dosentuuri."