Äääh! Ei pääse koskaan enää heinäpellollekaan.
Miten ihanaa oli paiskia töitä heinäpellolla. Ja juoda kahvia ja syödä pulla pellonpientareella.
Nyt on kohta paras heinäntekoaika. Kyllä nyt itkettää =/
Miten ihanaa oli paiskia töitä heinäpellolla. Ja juoda kahvia ja syödä pulla pellonpientareella.
Nyt on kohta paras heinäntekoaika. Kyllä nyt itkettää =/
Vastaukset 19
Vanhimmat
Unohdit kokonaan hyttyiset ja paarmakset. Käärmeet ynnä muut heinäpellon ei-toivotut vieraat.
Heinätyö helteellä on hikistä kutisevaa ja kaikin puolin vastenmielistä puuhaa. Minun mielestäni.
Jos tuuli, niin ei hyttysiäkään ollut. Illalla kun meni onkimaan ahvenia, ne jonkin verran tai aikalaillakin kiusasivat. Oli muistaakseni jo silloin hyttyskarkoitteitakin. =/
sammakoita jäi heinäharan piikkeihin....Siis sen koneen jolla heinää kaadettiin:o(....
Hevostiloilla on viel perinteisiä heinänseivästyssessioita:o)))))))))
haluaisinkin ne pullakaffeet siel heinäpellolla. =/
tekemää kotikaljaa:o))) Ja niitä ahomansikoita ja mesimarjoja...Niitä:o)))
mesimarja-jutuillasi. =)
niiden tuoksun...koko kesän villin ja raikkaan tuoksun....Päälle raikasta lähdevettä:o)))
ja nuortua vieläkin. Kaipa se saman asian ajaa uimarannalle-meno. Eikä tarvitse rehkiä =)
Paarmojen kiusattavana.Janosta ja helteestä puoli-kuolleena.Puolisokeana pölystä.Ja sen isännän kiusattavana,joka sanoo,;"Huomenna voi sataa".
Muistoja menneisyydestä?
Lakkasi itkettämästä. Niin ja joskus piti olla sunnuntaisinkin heinäpellolla, kun 'huomenna sataa' (katottiin allakasta, ett siellä oli jupiterin merkki, vai mikä lie häkkyrä, väärinpäin) =)
ajanrattaasta kiinni ja kammeta väkisin taaksepäin. Mikä siinä on, kun elämässä joskus ei tapahdu yhtään mitään, ja sitten kun tapahtuu, niin liikaa ja peruuttamatonta, niinkuin nyt tää vanheneminenkin. =/
ei sinänsä ole mitenkään kamalaa. Ainakin se on tasapuolista kaikille noin kalendaarisesti.
Olisi tosi masentavaa jos aika pysähtyisi ja jäätäisiin tänne ikuisiksi ajoiksi pohtimaan kaikenlaisia älyttömiä asioita.
sataa....työt on tehtävä.
Kyllä olisi kamalaa. Pitäisiköhän ostaa pientila ja pistää heiniä seipäille ihan vanhojen hyvien aikojen kunniaksi?
vähän samaa, 32v ikää mut kaipaan niitä aikoja ku aurinko paistoi, lämmin kuuma ja tehtiin heinätöitä, sitte tauko, kylmää juomaa, leipää, kahvia, kunnon ateria, voi hitto miten maistu hyvälle, kaikki tuoretta.. Ei enää nykyään.
Se työ oli hauskaa, vaikka kai se oli raskastakin välillä. Oli sellainen meininki, ett heinät tehdään, vaikka sataisi taivaalta vanhoja akkoja. =)
Nukuttiin aitassa ja arvaas kun hevosvetoinen niittokone alkoi säksättämään, kun olisi pitänyt nukkumaan alkaa, se vähän harmitti montaa kertaa.
Kaikkea toivoisin takaisin sitä touhua heinäpellolla, mutt latoonajamisen missaisin. Oli se niin pölyistä kintut melkein raapiintuneena niitä sitten kasattiin. Mutt ne mesimarjat ojanpientarella. Nam!
Toivoin aina sadetta,kun oli heinänseivästys.Toki elukoille oli ruokaa saatava mutta, kun heräsi ja sade ropisi sai jäädä nukkumaan.Kivaa oli tulla hepan selässä pellolta pois ja isompana sai ajaa haravakoneella.Ja mennä uimaan päivän päätteeksi.Korjuukin vielä menetteli jos tehtiin hevosella olin polkemassa usein.Hyvältähän se heinä tuoksui vasta niitetty pelto.Ihan pentuna oli hommani laittaa seipääseen se alku kieputtaa heinää ympärille.Sitten oli pieni hanko ja pienenpiä seipäitä joita minä tein.Monet kesät tuli sitäkin tehtyä.Palkattiin aina heinämies jotkut oli mukavia ja 18 kesäsenä odotti komeaa renkiä!Eipä ollut koskaan mitään lato romantiikkaa.Suolaa isä viskeli kintuille,kun poljin kasaa naarmuisilla koivilla.No aika kultaa muistot todellakin ja kunto siinä ja sisu kasvoi.