Erosta on pari vuotta. Avioliitto oli henkisesti raskas ja seksiä käytettiin osin myös alistamisen ja nöytyyttämisen välineenä.
Olen nyt vapaa - mutta en tunne oikeastaan juuri mitään miehiä kohtaan. En katkeruutta, vihaa, kiinnostusta tai himoa. Lähinnä ehkä pyrin karttelemaan ja välttelemään.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tunteiden kokovartalopuudutuksesta. Olen suht koht onnellinen näin mutta ymmärrän että samalla kun en keneltäkään mitään pyydä en myöskään kenellekään mitään anna. Olen vaan ja välttelen.
Palaako kiinnostukseni? Pitääkö vain odottaa? Pitääkö tehdä jotain?
Mitä teen jos tästä tulee pysyvä elämäntapa??
Olen nyt vapaa - mutta en tunne oikeastaan juuri mitään miehiä kohtaan. En katkeruutta, vihaa, kiinnostusta tai himoa. Lähinnä ehkä pyrin karttelemaan ja välttelemään.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta tunteiden kokovartalopuudutuksesta. Olen suht koht onnellinen näin mutta ymmärrän että samalla kun en keneltäkään mitään pyydä en myöskään kenellekään mitään anna. Olen vaan ja välttelen.
Palaako kiinnostukseni? Pitääkö vain odottaa? Pitääkö tehdä jotain?
Mitä teen jos tästä tulee pysyvä elämäntapa??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen mies ha eronnut muutama vuosi sitten. Samoin en tunne oikeastannmitäännkiinnostusta naisia (enkä kyllä miehiäkään) kohtaan seksuaalisesti, Se on kaikkein ihmeelisisntä, että kulli seisoo ihan normaalisti niin aamulla kuin mutenkin kiihottavan näyn tai tunteen johdosta. Ja yhdyntäänkin pystyn ihan normalisti, mutta mitään sellaista vetoa naiseen en tunne.
Onko muita saman kokeneita, pitääkö vain odottaa vai antaa asian olla.
Olen mies 43 v -erosin v -99 ja "oirehdin" ihan samalla tavalla noin parin vuoden ajan. Kyky ja halu oli kyllä koko ajan tallella, mutta samoin kuin sinullakin, se intohimo ja kiihko oli kateissa -en osannut tai uskaltanut kiintyä ja rakastua pettymyksen pelossa.
Mutta anna ajan kulua, äläkä ota asiasta turhia paineita. Jonakin päivänaä huomaat, että elämä hymyilee taas -silläkin saralla.
Vietä hauskaa reilusti nuoremman miehen seurassa niin löydät taas ilon kaikkeen naisen ja miehen kanssakäymiseen..Itse olen viihdyttänyt sinun ikäisiä naisia ja omasta mielestäni teen suuren palveluksen naiselle jos hän minun kauttani löytää taas tuon elämänilon eron jälkeen..
En tietystikkään voi sanoa onko tämä paras ratkaisu sinun kohdallasi mutta yleisesti ottaen uskoisin että näin on näppylät..
Hauska harrastus... Millaisia naisia olet auttanut? 18-22 -vuotiaita alkuun vaiko 35-45-vuotiaita "uuteen elämään"?
Käytitkö SINÄ seksiä vai ex-miehesi? Todennäköisesti tarkoitit että miehesi. Jos haluat jutella, niin ota minuun yhteyttä. Ja tarkoitan siis juttelua, en seksiä ainakaan heti alussa (minulla on jo tyttöystävä). t.Markiisi (aikuinen mies)
Kokovartalopuudutus on hyvin ymmärrettävä olotila, jos on kokenut pettymyksiä seksissä. Uskon ja toivon, että aika parantaa haavat. Älä hakeudu uuteen suhteeseen, jossa haavoitut tällä alueella. Vain avioliitto luotettavan miehen kanssa, jonka tarkoitus ei ole haavoittaa sinua seksuaalisesti takaa tyydyttävän seksuaalisen nautinnon. Anna elämäsi Jumalan käsiin, Jeesukselle. Hän on voimallinen tekemään sinusta jälleen eheän ihmisen, joka voi nauttia seksuaalisuudestaan oikean miehen tavattuasi.
Minusta välttämättä uskontokaan ei takaa kaikille riittävää lopputulosta. Nainen on sopivimmillaan synnyttäjäksi noin 20-22-vuotiaana.
Muu on biologisessa ja biologis-uskonnollis-poliittisessa mielessä vain "harrastusta". Monikaan ei sure sitä, että ei enää ole kiinnostunut kilpa-ajoista, raveista tai ratsastuksesta, mutta seksi on jotenkin poikkeus kaikista muista harrastuksista.
Miehet on sikoja. Niitä kannattaa ehdottomasti vältellä viimeiseen saakka. Ei kannata antaa niille mitään rohkaisua. Älä katso niitä silmiin. Älä pukeudu provosoivasti. Älä keskustele niiden kanssa. Jäädytä halusi ja keskity oleelliseen, vaikka esimerkiksi paperinukkejen keräilyyn.
Mies on sika, mutta täytyy aina muistaa, miten herkkiä eläimiä siat ovat - jo pienestä porsaasta.
Kun olet riittävän kauan ilman, huomaat, että tarvitset seksiä yhtä harvoin kuin maraton-juoksua tai kirkossakäyntiä.