Pakkoruotsin kustannukset

- RKP:n politiikan hedelmiä on myös se, että YLE:n budjetista noin 20%, jos ei enemmänkin käytetään ruotsinkielisten ohjelmien tekemiseen. Tämä on nelinkertainen osuus ruotsinkielisten lukumäärään nähden. Kaiken lisäksi ruotsinkielisten ohjelmien tekoon käytetään noin kaksinkertainen määrä rahaa ohjelmatuntia kohden.

- RKP ajaa politiikkaa, jolla Suomea pidetään keinotekoisessa kaksikielisyydessä valtavin kustannuksin, useimmat arviot vaihtelevat 2-5 miljardin euron (12-30 miljardia markkaa) välillä. Tuo tekee noin 1600-4000 euroa vuodessa nelihenkisen perheen veroissa. Suomessa on vähäisiä alueita, joissa on oikeasti kaksikielisyyttä, muualla Suomessa tuskin kuulee ruotsia. Siitä huolimatta laki velvoittaa kaikkialla Suomessa virkamiesten osaavan palvella ruotsiksi. EU:n raja kaksikielisyydelle olisi 20% väestöstä, siis viidesosa, Suomessa ruotsinkielisten määrä on noin 5%, siis kahdeskymmenesosa. Pär Stenbäckin mukaan aidosti ruotsinkielisiä on vain alle satatuhatta, eli noin 1-2%, viideskymmnesosa/sadasosa.
3127
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Menkäähän omalle palstallenne.

Äänestä

Kaikkien puolueiden pitäisi herätä puhumaan tästä asiasta. Valtavaa tuhlausta. Ihan älytöntä.

Etenkin kokoomuksen, joka sentään edustaa rationaalista ajattelua pitäisi kiinnittää pakkoruotsin kustannuksiin huomiota.

Pakkoruotsi ja pakkoruotsittaminen verovaroin ei palvele kansan etuja.

Äänestä

Yleisradio 1 on aloittanut ensi kevään vaalien alustuksen ottamalla koko heinäkuun teemakseen pakollisen ruotsalaisuuden. Pakollinen heinäkuu -otsikon alla keskustellaan suomenruotsalaisuudesta, ja erilaisista pakoista, jotka siihen liittyvät.

Hupenevan suomenruotsalaisuuden rigor mortis ja kansainvälistyneiden turaanilaissuomalaisten oikeustaju nostavat kielikeskustelua valtakunnan viestimiin. Ruuneperin hyväuskoinen hölmö on noussut voimattomasta vallan tahdostaan keskustelemaan omasta ja vähemmistökielten asemasta Suomessa. Miten niukkenevilla resursseilla taataan oikeudenmukainen kohtelu kaikille kieliryhmille monikielisessä Suomessa?

Eri kieliryhmien itsessään sisältämä ja kokonaisuudelle tarjoama aito monimuotoisuus rikastuttaa vuorovaikutusta tarjoamalla arvokkaita näkökulmia kaikkiin arjen tilanteisiin. Selvästikään mekaanisesti lainsäädännöllä luetellut pakot eivät voi suojella tällaista vähemmistöjen kirjoa. Kaikenkattaviin sääntöihin puristaminen luo painetta kansalaisten samankaltaistumiseen, mitä ei kuitenkaan pidetä tavoiteltavana. Kielilain seurantaraportti osoittaa, että asetetut vaatimukset ovat suhteettomia ja kohtuuttomia. On tervehdyttävää, että keskusteluun otetaan ehdotuksia naapurimaiden kielten opiskelun tasavertaistamisesta.

Suomessa on päästävä eroon voimavaroja tuhlaavista eturyhmistä, jotka hyväksikäyttävät kielipoliittista tilannetta ja haittaavat hedelmällistä vuorovaikutusta. Nämä eturyhmät ajavat vain omaa etuaan, eivät vähemmistöjen, kielten tai kulttuurien etua. Ei pidä hyväksyä ylimielistä keskustelutapaa, jossa keskusteluosapuoli projisoi esitettyyn kritiikkiin omat ruotsalaiskansalliset alemmuuden tunteensa. Pitää myös valistaa niitä, jotka Yleisradiossakin kirkkain silmin unohtavat suomenkielisten roolin oman kulttuurinsa luojina.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


salakka kirjoitti:

- RKP:n politiikan hedelmiä on myös se, että YLE:n budjetista noin 20%, jos ei enemmänkin käytetään ruotsinkielisten ohjelmien tekemiseen. Tämä on nelinkertainen osuus ruotsinkielisten lukumäärään nähden. Kaiken lisäksi ruotsinkielisten ohjelmien tekoon käytetään noin kaksinkertainen määrä rahaa ohjelmatuntia kohden.

- RKP ajaa politiikkaa, jolla Suomea pidetään keinotekoisessa kaksikielisyydessä valtavin kustannuksin, useimmat arviot vaihtelevat 2-5 miljardin euron (12-30 miljardia markkaa) välillä. Tuo tekee noin 1600-4000 euroa vuodessa nelihenkisen perheen veroissa. Suomessa on vähäisiä alueita, joissa on oikeasti kaksikielisyyttä, muualla Suomessa tuskin kuulee ruotsia. Siitä huolimatta laki velvoittaa kaikkialla Suomessa virkamiesten osaavan palvella ruotsiksi. EU:n raja kaksikielisyydelle olisi 20% väestöstä, siis viidesosa, Suomessa ruotsinkielisten määrä on noin 5%, siis kahdeskymmenesosa. Pär Stenbäckin mukaan aidosti ruotsinkielisiä on vain alle satatuhatta, eli noin 1-2%, viideskymmnesosa/sadasosa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu