selkäsauna oikeasti

Ja tässä oma tarinani: Alle kouluikäisenä sain muistaakseni isältä ainakin kerran piiskaa (kämmenellä ja perinteisesti isän polvella maaten) jostakin syystä mitä en muista. Äiti ei kannattanut lasten ruumiillista kurittamista joten ennen vanhempien avioeroa tämä jäi ainoaksi kerraksi. Isovanhemmat joiden luona olin välillä hoidossa usein uhkailivat "koivuniemen herralla", kerran mm kavereitten kuullen, mikä oli jo sinänsä todella nolostuttavaa - mutta koska asuin silloin vielä äidin luona tiesin että kynnys oikekaan selkäsaunaan oli aika korkealla - aihe alkoi kyllä jo tuolloin kiinnostamaan (ei vielä niinkään seksuaalisesti), koska tiesin hyvin että isän uusioperheessä velipuolilla oli perinteisempi kotikuri.

Kun oli neljännellä luokalla, muutin pysyvästi isän uuteen perheeseen äidin kuoleman takia - eipä aikaakaan kun sain siellä ensimäisen kerran piiskaa vanhemmille haistattelusta (riidan syy oli alunperin se, etten olisi halunnut laittaa mielestäni liian siistejä vaatteita koulun juhliin, useasta varoituksesta huolimatta ja vaikka olin jo aikaa sitten vaihtaunut vaatteet ja riidan alkuperäinen syykin oli minulta unohtunut, jatkoin haistattelua vanhemmille). Muistan hyvin "järkytyksen" kun isä lähtikin oikeasti noutamaan pihamaalta koivuniemen herraa. Oli todella noloa odotella kotona uuden vielä vähän vieraan perheen seurassa, kunnes piiska oli haettu ja isä komensi minut kanssaan kylpyhuoneeseen, missä meillä selkäsaunat annettiin. Olin vähällä laskea alleni kun isä käski ensimäisen kerran laskemaan huosut alas ja kumartumaan ammetta vasten, kertoi mistä syystä rangaistus tulee ja että lyöntejä tulisi sama määrä kun on ikävuosia. Olin niin järkyttynyt (enemmän nöyryytyksestä kuin kivusta) että selkäsauna tuntui iäisyydeltä (vaikka kestikin suurin piirtein minuutin, eikä isä edes hakannut lujaa). Siitä tuli pitkä päivä: velipuolet jaksoivat kiusoitella asiasta hienovaraisesti koko päivän ja koulun juhlissa pelkäsin koko koulun tietävän saamastani selkäsaunasta, vaikka se ei tietenkään ollut edes mahdollista. Kirvely pakaroilla helpotti pikkuhiljaa ja nöyryytyksen tunnekin hieman, kun ymmärsin perheen muilta lapsilta, että nämä oli uuden perheeni säännöt, joihin piti sopeutua.
Kuitenkin sama kiusallinen ja nöyryyttävä tunne seurasi joka kerran kun jouduin hakemaan vitsan pihalta tai remmin kaapista, mitä tapahtui satunnaisesti, alkuvuosina melko usein ja iän karttuessa harvemmin. Viimeisen kerran 14- tai 15-vuotiaana.
Itse piiskaamista en kokenut seksuaalisena, koska isompana sain pitää ainakin kalsarit tai housut jalassa - tunteet piiskaamista kohtaan olivat kuitenkin jonkin verran sekalaisia ja jotenkin kiinnostaviakin.

Aikuisena asia alkoi jo kiinnostaa myös seksuaalisesti ja olen kokeillut piiskaleikkejä molemmin puolin. Kuitenkaan nuorempana kokemaani tunnetta on vaikea tavoittaa aikuisten leikeissä. Lähinnä muistan tietyn nolostumisen ja jännityksen tunteen, mitä piiskaamiseen liittyy, erityisesti tämän ensimäisen kerran. Aiheesta keskusteleminen ja kokemusten vaihto kiinnostaa myös, siksi näin pitkä kirjoitustus.

Vaikka en olekkaan saannut kuristusta,en lapsena, enkä aikuisena. Niin kuitenkin se kiihottaa minua suuresti. Jos vaan näkee jossakin filmeissä, tai kuvissa jonkun saavan kuritusta paljaallepyllylle, niin varmana minulle seisoo heti. Vaikka olenkin jo liki 50v. Niin en ole fantasiaa, tai itsekuritusta pidemmälle asiaa vienyt.

Joten ei kurituksenhalu kokemusta vaadi, vaan se syntyy jostain fantasioiden syövereistä. Olisikin ihan ihanteellinen tilanne, jos esim. minä saisin piiskaa siten, ettei minun tarvitsisi sitä itse ilmoittaa haluavani. Vaan se pitäisi saada ihan sellaiselta joka nauttii sitä antaessaan, ihan kysymättä minulta laisinkaan.

Lasten piiskaushan perustui ennenvanhaan opettamiseen, ja muistutukseen. Mitä tulemanpitää, jos teet jotain kiellettyä.

Miksi teet tällaista tutkimusta, mitä haet.
Minä sain 60 luvulla poikakodissa ollessani vitsaa paljaalle pyllylle puolen vuoden aikana yli 20 kertaa. Joka kerta kunnolla ja lujasti.
Siihen liittyi niin paljon muutakin hyvinkin arveluttavaa ja tänäpäivänä (paheksuttavaa) jota en tässä voi kirjoittaa, mutta selkääni sain.
Sain toki syystä, en osaa selittää miksi lankesin aina sellaiseen tuhmuuteen ja rajojen kokeiluun josta tiesin tulevan vitsaa.
Poikakodissa vitsan saanti oli hyvin matalan kynnyksen takana.
Minä kai olin johtajalle ja omakaitsijalle juuri sellainen poika jota ne halusi piiskata.
Ei kaikki niin helposti saaneet vitsaa kun minä ja eräät muut.
Myös kesäsiirtolassa sain poikasena vitsaa kerran oikein kunnolla, tosin syystä josta antaisin minäkin vitsaa jos löytäisin pojan-poikia tekemässä samaa pahuuttaan mitä minä ja kaverini teimme.
Päivääkään en vaihtaisi silti pois sillä minulle nuo muistot on kultaakin kalliimpia vaikka se silloin sattu mutta siitä tuli myös vapautunut olo, iloinen ja turvallinen mieli.
Ei meitä vitsapyllypoikia vihattu. Johtaja oli taitava, hän osasi kertoa miten paljon hän välittää meistä ja miten hän jumalan nimissä auttaa meistä paha saastan ulos pyllyn pinnan kautta, se kuulema avasi pääkopassa sellaisia kanavia joiden kautta kiltteys kulkee ja saa happea.
Aikuisena olen kokenut noita samoja kokemuksia nykyään. Olen saanut vitsaa todella paljon ja todella lujasti. Olen myös sitä antanut.
Minulla on molemmista valtavasti kokemusta ja hyviä kuvia ja omavideoita.
jos kiinnostaa keskustella asiasta enemmän niin: [email protected] siellä se piiskattava tuhma poika on tai myös tarvittaessa erittäin ankara setä joka lyö vitsalla pyllyn rikki.
Nimimerkkini tuossa oli: hakattiin rikki, ei sielua vaan pylly.

Minua on piiskattu aikuisena satoja kertoja ja olen itse piiskannut pyllyäni tuhansia kertoja.
Mutta se että mistä olen tällaisen mieltymyksen saanut en ole koskaan syvemmin miettinyt. Lapsena en saanut selkääni en muistaakseni milloinkaan.
Mutta jo lapsena minua kiinnosti kaikenmaailman vitsa ja remmileikit ja sellainen ruumiillinen kurittamien. Minua kiinnosti nahkaremmi vyötäröllä jollain sedällä ja muistan kun hyvin pienenä enne kouluikää halusin itsekin remmin housuvyötärölle. Kerrankin pihalla teltassa leikin remmi ja vitsaleikkiä. Olin hakenut koivusta vitsoja ja annoin tyynylle remmiä ja vitsaa. Olin alle 10vuotias kun laskin ekan kerran housuni polviin ja piiskasin itseäni. En toki nyt kovin lujaa mutta kuitenkin niin että se sattui ja että jos sillä voimalla olisi piiskannut jotain jota se ei kiinnostanut olisi se ehkä tulkittu selkäsaunaksi.
Intissä minulla oli kaveri jonka kanssa keskusteltiin usein näistä asioista, hän oli saanut tosi paljon selkäänsä ja tykkäsi edelleenkin vitsan saamisesta.
Kuvitelkaa, me leikimme intissä muutaman kerran remmi-vitsaleikkiä.
toisinaan annoin hänelle vitsaa siten että komensin Sa-int siniset puuvillaverkkari ja siniharmaat alushousut polviin, otin hänet siihen maastohousun polvelle poikittain ja annoin siis ihan oikeesti vitsaa. Löin varmaan jotain 30 iskua kunnolla ja sitten lopetin. Hän ei rimpuillut pois vaan lopetettuani pudottatutui siihen haarojeni väliin polvilleen ja kyyneleet silmissä kiitti minua.
Jumalauta kun teki siinä vaiheessa mieli sanoa että nyt otat mulkun suuhun maastohousuni sepaluksesta mutta en tohtinut.
Intin jälkeen en ole kuullut kaverista mitään.
Ehkä hänkin ajatteli että on paras että ei jatketa tätä "suhdetta" toivon kuitenkin joskus että hän kaivaisi minut jostain nollasatasadasta esiin ja ilmoittaisi olevansa tosi tuhma.
Mutta minäpä olenkin saanut sitten sitä vitsaa intin jälkeen ja kunnolla.
Viimeksi juhannuksena kun olin erään setä mökillä juuri näissä merkeissä. Sain juhannuksena 6 selkäsaunaa ja todella lujasti.
Juuri paripäivää sitten viimeiset sellaiset jäljet häipyi joista saattoi havaita että ne on vitsan aiheuttamia.
Mieltymykseni vitsan ja vain ja ainoastaan monihaaraisen koivuvitsan saamiseen on alkanut käytännössä toteutua joskus intin jälkeen ehkä 22vuotiaana jolloin olin ekan kerran helsingissä erään setän luona saamassa selkääni ja tuolloin hän käytti minua myös seksuaalisesti hyväksi.
Siis leikimme niin että hän käytti.
Tunnen tämän papan vieläkin, nyttemmin en enää tapaa häntä niissä merkeissä.
Kirjoitan sedästä ja papasta. Niin se joka minua piiskaa, sen täytyy olla ankara setä, ehdoton auktoriteetti siinä itse tilanteessa vaikka paljon siinä edetäänkin minun ehdoillani.
Tämähän on seksuaalinen mieltymys ja hyvin pitkälle ne asiat luistaa ennalta sovitulla tavalla.
Harva kokee nautintoa siitä että improvisoidaan ja jos on kiinnostunut saada selkäänsä esim lakatulla vaateharjalla niin sellainen kaveri ei totta totisesti ota vitsaa ja jos tykkä saada mattopiiskasta ja vain mattopiiskasta niin se on ok.
Meitä selkäsaunan haluajia on juuri niin monta erilaista kun meitä yleensäkin on.
Koskee kaikkia muitakin fetissejä. Jos joku tykkää runkata lastin kottikärryyn navetan takana niin siinäkin on vivahde-eroja, yksi tykkää että täytyy olla ruosteinen kotsari ja toinen taas että juuri K-raudasta haettu pränjyy.
Hyvät "tuhmat" veljet - yhtykäämme ja pitäkäämme tuhmuusleiri jossa saamme vitsaa niin että roikuu.
Joku setä sinne joka saa hakata hurmoksessa tuhmien "poikien" pyllyjä. Ai saatana että se tekis hyvää kun joutuisi olemaan jonossa jossa on meitä monta ja yksitellen siihen piiskattavaksi ja sen vielä näkisi kun edellä olevat saa,,,sitten pian tulee minun vuoro.
Apuaaa halkean.

Niinpä niin, mikä siinä viehättää, tiedä häntä. Mutta ehkä paluu lapsuutee ja vanhanajan kasvatukseen..

mieheni piiskaa minua ja kiihotumme molemmat siitä. En ole koskaan saanut lapsena piiskaa enkä muutakaan ruummiillista kuritusta tukkapöllyä lukuunottamatta.

Pylly tottui siihen alituiseen piiskaamiseen jota meidän perheessä tapahtui lapsuudessani.
Vietin lapsuuteni Luodon (Larsmo) kylässä pohjanmaalla siellä oli suuria perheitä jotka pelasivan jumalan kanssa.
Meillä lestoilla oli itsestään selvyys että vitsa on se apuväline jossa perkele ajetaan sikiöstä ulos.
Meitä oli 12 mukulaa, 8 poikaa ja 4 tyttöä.
Harvassa oli ne päivät jolloin joku ei saanut vitsaa tai remmiä.
Kuritusvälineet oli siis vitsa tai remmi, yleisemmin vitsa. Täytyykin sanoa että näin jälkeenpäin tulee ajatelleeksi että millaiseksi meidän pihan ja lähialueen koivikot on rönsyilleet kun niistä niitä oksia niin ahkerasti käytiin harventamassa.
Isä hoiti kyllä pääsääntöisesti sen että aina oli napakoita tuoreita vitsoja saatavilla, kuvitelkaa meillä oli vilpola-eteisessä oikein sellainen ämpäri jossa olis koivu ja pajuoksia sitä varten että ne siitä sitten helpolla sai jos esim oli niin suuri piiskausurakka että ei yksi vitsa riittänyt.
Saimme selkäämme kyllä ihan oikeesti, se oli hakkaamista. Monasti muistan kun jouduin lakaisemaan selkäsaunan jälkeen lattialta koivuvitsan rispaantuneita silppuja ja silmuja sekä viemään vitsantyngän ulos, pylly verillä.
En tiedä häpesinkö koulussa enemmän sitä että oli pylly naarmuilla kun sitä että valkoiset puuvilla-alushousut oli takapuolesta veritahroilla kun ei pyykissä lähtenyt pois.
Sain vitsaa joskus aivan älyttömän pienestä, olen varma että isämme jollainlailla sai jonkun hurmoksen kun hän jumalan nimissä auttoi meistä kakaroista saastaa ulos. Piiskatessaan hän hoki jotain jumalan sanaa ja sitä että perkele lähtee sielustasi...ym, en muista.
Vitsan saamiseen liittyi aivan oma rituaali.
Ensin komennettiin kamariin ja sitten vain sanottiin että housut alas, ei sillälailla käyttäydytä, eli mitä sitten kulloikin oli tehnyt sen piti itse tietää. Isä ei juuri sanonut edes mitä pahaa olin tehnyt vain: ei sillälailla saa tehdä tai käyttäytyä. Hän kielsi ikäänkuin itse edes sanomasta sitä "syntiä" jota olin tehnyt.
Kyllä siinä kuitenkin se tilanne eteni niin että aina sitä tiesi miksi nyt saa selkäänsä.
Pääasiassa piti mennä housut polvissa petiin polvilleen siten että kyynärpäät oli petissä. Siinä piti olla peppu pystyssä kun isä alkoi vimmatun hakkaamisen, pyllyä ei olisi saanut laskea alas sillä sekin oli syntiä.
Jos jumalan tahdosta isä auttoi sielun saastan puhdistuksessa niin sitä piti totella, se oli muka jumalan tahto että siinä ollaan pylly pystyssä ja jos sen laski oli sekin syntiä ja siitä tuli sitten lisää vitsaa. Kuvitelkaa sitä oppi olemaan siinä vain pylly pystyssä vaikka kuinka hakattiin.
Iskut tulivat nopeaan tahtiin ja niitä oli aina kymmeniä. Jos oli tehnty jotain oikein pahaa niin ensin tuli 40-50 iskua ja sitten tukasta otettiin kiinni ja pakotettiin rukoilemaan anteeksi. Sitten hakattiin uusi annos. Tämän jälkeen oli pylly aivan verisuttuinen, yleensä äiti tuli tuon jälkeen kuumien puuvillaliinojen kanssa puhdistamaan veripyllyn ja voitelemaan jotain linjamenttia ja sitten puhdas puuvillainen ns hoito-alushousu joita äiti oli tehnyt juuri tätä varten, aina niitäkin oli pyykkinarulla.
Minä en oikeastaan pelännyt vitsaa sillä siihen tottui. Kun iskuja alkoi tulla niin hypnotisoin itseni, hengitin syvään ennen ekaa iskua ja pidätin hengitystä, jäykistin kehoni ja puristin nyrkkejä ja hampaita. joskus kävi niin että yhdellä keuhkollisella happea koko hoito oli ohi.
Sitä pelkäsi jonkin verran kun oli tulossa tuo kaksi annosta.
Toisen hakkaamisen alku oli yhtä helvettiä eikä millään pysynyt pylly pystyssä ja siitäkö isä meni hurmokseen kun sikiössä asuva paha yrittää hämätä poikaa synnillä, se pitää hakata ulos ja lyönnit meni niin että isä hakkasi voimien takaa.
Siinä lenteli oksanpätkät ja katso kun kevätaurinko valaisi kamarin seinää niin saattoi nähdä tapetilla pienä kuivuneita veriroiskejälkiä.
Lapsuuteni oli kuitenkin niin onnellinen muuten että nämä asiat on jääneet sivuun.
Nykyään olen vitsan antamisen kannalla mutta en ehkä niin lujasti ja USEIN kun meillä annettiin.
Näin aikuisena saan sitä vieläkin hyvin usein ja myös annan vapaaehtoisille aikuisille. Se jäi jotenkin päälle.
Nautin suunnattomasti kun saan oikein kunnolla vitsaa, juuri niin kuin silloin hyvään aikaan.
Nykyään minun pyllyä saa hakata aivan niin lujaa kun vain jaksaa kun tilanne on päällä.
Myös annan vitsaa ja annan sitä todella aidossa ympäristössä ja lujasti mutta turvallisesti.
Eli sellaisia lapsuuskokemuksia tutkijalle - tutkijoille.

En oikein osaa kuvitella miksi minulla on fetissi saada vitsaa. Pentuna sitä en saanut, ainakaan niin että siitä olisi muistoja. On ehkä tukistettu ja nipattu luunappia mutta varsinaisesti vitsaa pyllylle, sitä en muista saaneeni.
Kuitenkin aika nuoresta asti olen haaveillut selkäsaunoista, aidoista koivuvitsalla annettavista selkäaunoista. Joskus 25vuotiaana koin sen ekan kerran toisen kädestä.
voin ottaa vitsaa vain mieheltä jonka tulee olla mukana juonessa ja tykätä sen antamisesta niin että se tulee luonnostaan.
Olen sitä sitten näin aikuisena silloin tällöin saanut mutta aivan liian harvoin ja näin täytyykin tyytyä oman käden piiskaukseen joka on vain puolittaista vaikkakin antaa joskus nautinnon.
Mutta olla passiivisena rangaistavana ja muutenkin hyväksikäytettävänä, se on ja olisi enemmäkin poikaa mutta on hyvin vaikeaa löytää noita ankaria miehiä jotka haluaa antaa vitsaa ja siihen liittää myös seksin.
Se että miksi minua tällainen miellyttää en ole koskaan syvemmin miettinyt koska se ei nyt mitenkään hallitse elmääni mutta kuitenkin muutaman kerran vuodessa tekisi hyvää.
Niín ja aina kun olen sitä toisen käden kautta saanut on se tehnyt todellakin hyvää, minussa asuva tuhma poika ja minä itse jotka siinä selkäänsä saavat, molemmille tulee autuas puhdas olo.
Käyhän ihmiset ripilläkin jossain kopissa papille kertomassa tuhmuuksiaan ja sitten joku jumala antaa anteeksi. eikö tässäkin olen rituaalista kysese. Loppujen lopuksi me ainakin länsimaiset ihmiset olemme niin urbaaneja että kaikki alkukantainen on unohtunut ja sitten elämyksiä ostetaan menneiltä ajoilta.
Mahtaisiko kaupallinen rankaisimo- piiskaamo tuottaa pitäjälleen elannon.
Olisi ainakin pitäjälle kiva ammatti jos tykkäisi piiskaamisesta ja asiakkaita kehtaisi tulla.
Maksullista piiskaajaa en ole koskaan hakenut koska se olisi mahdotonta jo senkin takia että en ota naiselta vitsaa.

eli olen poikakaverilleni antanut vitsaa ja myös remmillä. Hän on oikeasti ollut tyhmää ja tehnyt pahoja eli pettämistä. Nuo rangaistukset eivät ole onnistuneet niin kuin olisin toivonut. Haluaisin että siitä tulisi hänelle nolo olo, hävettävä ja myös kiihottava. Kun olen pariin kertaan käyttänyt vitsaa, heti tuo tekee kipua ja ei halua jatkaa. Olisiko ehdotuksia kuinka voisin hänet hyvin rangaista vitsailla ja alistaa näin.

Taidan olla hieman outo piiskattava. En suostuisi piiskattavaksi käskystä, luultavasti siinä ei olisi mitään nautintoa. Mutta jos riski jätkä ottaisi väkisin pakarani paljaaksi ja piiskasi niin silloin se olisi jotakin. Luultavasti nauttisin myös siitä jos riski kaveri pistäisi käsirautoihin tai veisi väkisin potkaan.

Ajatus voimakkaasta miehestä kiihottaa minua ja piiskan saanti todistaa sen, että toinen on todella sinua vahvempi.

Luultavasti joku riski kaveri pelkällä kerronnalla siitä, kuinka hän aikoo piiskata minut, saisi aikaan laukamiseni.

En tiedä lapsuuden osuutta asiaan, mutta minusta tuntuu, että näin on ollut ikuisesti.

Muutaman kerran sain lapsena jotain kuritusta ja äiti jaksaa vieläkin muistella. Liekä joku pervo hänkin. Itse nautin miesten kanssa persiille läpsäisyistä. Siis huom miesten,minulla on yhden illan juttuja ja muutama vakipano. Minusta tuli onnellinen kevytkenkäinen suttura. Minua ei haittaa ,vaikka jotkut varmasti halveksii. Nautin kaikesta. Ja huolehdin kyllä ,etten saa tauteja. Eipä ollut gynellä viimeksi mitään testeissä,ei edes papa kokeessa ja olen yli 40v. Kai nuo lapsuudesta voi jäädä,että haluaa seksissä vähän "kipua".

Mielenkiintoisia kysymyksiä; näitä asioita on itsekin pohtinut aika paljon.
Itse en muista saaneeni selkään lapsena, vaikka äitini väitti antaneeni minulle pari remminsivallusta kerran kun olin pieni. En tosiaankaan tiedä oliko tuo ihan äitini keksimä legenda vai olenko vaan ollut niin nuori, ettei asiasta ole voinut jäädä muistikuvaa. Asiaa en pysty enää mistään tarkistamaan, koska äitini on ollut kuolleena jo yli 10 vuotta. Vanhasti epäilen, ettei äitini ole oikeasti minua remmillä sivaltanut kolmevuotiaana tai sitä nuorempana.
Vaikka en ilmeisesti ole oikeasti saanut selkääni lapsena, niin selkäsaunoista puhuttiin kyllä aika paljon lapsuudessani. Eikä tämä ole mikään ihme; olen syntynyt aivan 1960-luvun lopussa, jolloin laki vielä salli vitsan käytön, eikä se ollut ihan tavatonta kaveripiirissäni.
Jos joskus käyttäydyin huonosti, niin äitini saattoi hyvinkin ojentaa minua sanallisesti toteamalla ”jos minä olisin käyttäytynyt noin hävyttömästi äitiäni kohtaan, olisi saanut vitsaa kintuille” tai ”noin rumia sanoja puhuvan pojan pitäisi saada vitsaa joka päivä”. Tämänkaltaisia toteamuksia kuulin lapsuudessani kymmeniä kertoja, ellen peräti toistasataa kertaa. Koska nämä toteamukset olivat yleensä konditionaalimuodossa (pitäisi saada piiskaa), niin ilmeisesti ne oli tarkoitettu jonkinlaisiksi uhkauksiksi, mutta koskaan (ainakaan muistaakseni) en kuitenkaan saanut piiskaa. En muista onnistuiko äiti edes varhaislapsuudessani ”pelottelemaan” minua tottelevaiseksi tuollaisia puhella, mutta viimeistään kouluikäisenä kuitenkin tajusin, että äiti vain puhuu piiskasta, mutta ei sitä koskaan anna.
Isänikin puhui ruumiillisen kurituksen käyttämisestä aika luontevasti, mutta ei koskaan ryhtynyt minun suhteeni tositoimiin. Muistan kun kerran kuulin isäni puhuvan isoäitini kanssa pikkuserkkuni Lassen huonosta käytöksestä. Kysymys ei ollut edes siitä, että Lasse olisi tehnyt mitään hirveän tuhmaa, vaan hänellä oli vain tapana kysyä äidiltään ”mitä pahaa ruokaa meillä on tänään”. Isäni resepti tällaiseen hävyttömyyteen oli hyvin yksiselitteinen, kun hän totesi isoäidilleni, että Lassen ”pitäisi saada sellainen selkäsauna, ettei ikinä tulisi mieleenkään sanoa sellaista”. Isoäitini nyökytteli päätään ja totesi ”niin pitäisi”.
Siis lapsuudenkodissani kyllä puhuttiin ruumiillisesta kurituksesta siinä hengessä, että se olisi sekä täysin hyväksyttävä että sangen tehokas tapa laittaa tottelemattomat lapset ojennukseen, mutta syystä tai toisesta sitä ei koskaan käytetty minuun. Eivätkä vanhempani koskaan sanoneet myöskään ääneen, että he olisivat tehneet jonkin periaatepäätöksen olla käyttämättä ruumiillista kuritusta. Joten varhaislapsuudessa se saattoi vielä tuntua oikealta uhalta, mutta viimeistään kouluiässä tajusin, ettei persukseni ollut oikeasti vaarassa. Mutta kun tämä aihe oli usein esillä, niin kyllä se varmaan vaikutti voimakkaasti lapsen mielikuvitukseen.
Selvyyden vuoksi sanon vielä, että vaikka vanhempani ehkä vaikuttavat ”tyhjänpuhujilta” vitsan käytön suhteen, niin kyllä he pitivät melko tiukkaa kuria ilman fyysistä väkivaltaa. Nurkassa sain seistä usein ja pitkään tai minut lähetettiin omaan huoneeseeni häpeämään enkä saanut tulla sieltä pois ennen kun sain vanhemmiltani luvan. Vähän isompana herkästi tulleet kotiarestit ja viikkorahojen menetykset pitivät minut tehokkaasti kaidalla tiellä – ainakin usein miten.
1970-lukua kun elettiin niin jotkut naapuruston lapset ja koulukaverit saivat piiskaa. Joidenkin osalta kyse oli ehkä vain paikkansapitämättömistä huhuista, mutta pari kaveria tiedän varmasti, jotka ovat ainakin kerran saaneet remmistä. Niin, ja sitten olivat tietenkin veljekset Simo ja Timo, joiden kotona remmi viuhui ilmeisesti todella tiuhaan. Ei mikään ihme, sillä melkoisia huligaaneja olivat. Vaikka asuttiin kerrostaloissa Helsingin kantakaupungissa, niin 1970-luvulla löytyi vielä vanhempia, joilla piiskalla kasvattaminen ei jäänyt vain puheiden tasolle.
Sitten vielä pitää mainita kuinka vahvasti ruumiillisen kurituksen teema näkyi tuon ajan populaarikulttuurissa. Aku Ankka -lehdissä Aku kuritti usein veljenpoikiaan ja Apu -lehden Kissalan pojat -sarjakuvissa ei juuri muuta sisältöä ollutkaan kuin tottelemattomien kakaroiden piiskaaminen. Television lastenohjelmissakin tämä teema esiintyi kohtuullisen usein, yleensä toki epäsuorina viitauksina, mutta esiintyi kuitenkin.
Kaikki tämä jo varhaislapsuudesta alkanut altistus tälle aiheelle on kiistatta vaikuttanut seksuaalisuuteni ”kieroutuneisuuteen”. Piiskasta/piiskauksesta ei tullut minulle fetissi vasta aikuisiässä, vaan minulla on selviä muistikuvia siitä, kuinka minulla neli- ja viisivuotiaana pippeli seisoi tanakasti pystyssä aina kun tästä aiheesta puhuttiin!

- Henkka

Minua on piiskattu oikeasti ja leikkispäin, niin pienestä kuin muistan. Viimeiset kuritukset ovat tulleet poikaporukassa enemmän tai vähemmän2 leikkimielellä. Nyt haluni saada vitsaa aikuiselta rotevalta mieheltä on suuri. Varma en ole kuinka siinä käytäisiin. Ohjeet ovat sellaiset, että en kesken toimituksen karkaisi. Minut saa piiskata sellainen mies, joka pystyy sen yksin tekemään. Eli "poika" tiukasti polvelle ja pylly paljaaksi. Koivunoksa pystyvän miehen kourassa aiheuttaa seisokin heti.

Täällä olisi poikakotipoika 70 luvulta. Pahainen pissarassu vaipoissa.Setää roimii pempun punaiseksi ja käyttää hyväksi.

Muistan lapsena nähneeni tapauksen, kun kaksi aikuista miestä otti yhteen ja lopputuloksena vanhempi veljeksistä antoi nuoremmalle oikeasti piiskaa.