Miksi Jarlau

Adventistit tekevät juuri niin!
Mitäs sitä ihmettelet?
He tahtovat poistaa muiden viestejä, jos ne ei heitä miellytä.
Kyllä täällä on ollut monta hyvää syytä oikeasti moittia heidän käytöstään vuosien ajan.
Totuus tekee paatuneimmillekin adventisteille kipeää.
Ja saahan siinä pois jonkun toisen vaivannäön tulokset jotta totuus ei olisi kaikkien näkösällä.

Kiitos ja hei

Viestini oli vastaus kysymykseen, mutta viestin hierarkia oli liian suuri.
Laitoin vastauksen uutena aloituksena.

Kuitenkin huomasin, että jos poistan sieltä yhden viestini, voin vastata hänelle sinne missä oli kysymyksensäkin.

Poistin myös siksi että minulla oli joku aika sitten sama aihe aloituksena.

Kiitos kysymyksestäsi.
Vastaan uudelleen;

Tampere, Turku, Vaasa esim. jne. eivät kaupunkeina hoida hengellistä toimintaa, ja opetusta.
Eivät opeta Raamattua, kasta ja pidä ehtoollisia ja Jumalanpalveluksia.

Jumalan seurakunta, "hengellinen Israel" koostuu kaikkien kristillisten piirien vilpittömistä uskovista yksilöinä.
Seurakunnat tai seurakuntien rajat eivät pelasta ketään.

Jokainen voi valita useista seurakunnista hengellisen kotinsa, missä vain voi olla parhaiten vilpitön Raamatun valolle.

Paavali meni seuduille, missä hän opetti Kristusta.
Siellä Jeesus oli melko lailla tuntematon, ja tunsivat vain vanhan liiton jos sitäkään, ja hän perusti kaupunkeihin seurakunnat, eikä pyytänyt
Efesoksen kaupunginjohtajaa, ja -valtuustoa asiaa hoitamaan.

Siunausta ja hyvää kesää
jari laurila


MIKSI ON MONIA SEURAKUNTIA?
Kaikki kristilliset kirkot perustavat opetuksensa Raamattuun. Kirkkojen ja seurakuntien opilliset käsitykset poikkeavat kuitenkin toisistaan. Kaikki sanovat opettavansa Raamattua. Miksi on niin monia seurakuntia?

Syy löytyy lähinnä ihmisen omasta tahdosta. Jo osa alkuseurakunnasta luopui pois alkuperäisestä totuudesta. (1 Tim 3:15) Luopumus tapahtui tekemällä sovitteluja ja kompromisseja maallisen vallan kanssa. Paavali varoitti tästä etukäteen. (2 Tess 2:3-12, Apt 20:28-30) (Snl 16:25)

Kautta aikojen ihminen on halunnut olla viisas, jopa Luojaansakin viisaampi. Tämänkin päivän uskonnon opetukseen asti sisältyy antiikin kreikan filosofian opetusta, mm. opissa sielun kuolemattomuudesta. (Platon, filosofikoulun rehtori 387 ekr) Ihmisen oma “viisaus” ottaa paikkaansa Raamatun totuudelta.

Ihminen ajautui, ja ajautuu tänäänkin usein yhä kauemmaksi pois Raamatun totuudesta. Pimeä keskiaika (538-1798=1260 vuotta) oli ihmiskunnan historian varmasti surullisin aika. (Matt 24:15, 21-22, 9-12, Ilm 11:2-3, 12:14, Dan 7:25) Silloin uskontoa opetettiin väkisin. Maallinen ja kirkollinen valta määräsivät ihmisen omantunnon kysymyksistä miten oli pakko uskoa. Ne jotka olivat uskollisia Jumalalle maallisien kumarrettavien sijaan, joutuivat inkvisitiolaitoksen kidutuspenkkeihin. Näissä kidutusvälineissä oli saatanan ja ihmisen mielikuvitus valloillaan keinoissa miten kiduttaa ihmistä julmimmin ja pidempään. (Joh 13:34-35, Matt 7:16-2) Syntyi myös oppi ihmisen ikuisesta kidutuksen tuskista helvetin loppumattomassa tulessa. Vastaavanlainen pakkovaltainen luopumus ja uskonnollinen eksytys tulee tapahtumaan Raamatun mukaan ajan lopullakin. (Ilm 13)

Uskonpuhdistus toi helpotuksen, ja mahdollisti Raamatunkäännökset latinasta eri kielille. Kun joku vilpitön totuuden tutkija löysi Raamatusta uutta valoa, hänen ympärilleen syntyi kuulijajoukko. Näin syntyi uusia seurakuntia. Uskonpuhdistajia oli useita. (mm. Pierre Valdes, Hieronymus, John Wycliff, Jan Hus, Martin Luther, Calvin Jean, Knox, Latimer, Melancthon, Zwingli, Ellen G. White) Uskonpuhdistajien perustamat seurakunnat jäivät kuitenkin siihen tiedon tasoon, mihin perustajat ne veivät ja jättivät. Hetken kuluttua tuli uusi uskonpuhdistaja, joka löysi Raamatusta uutta valoa aina lisää. Adventtikirkko oli uskonpuhdistusliikkeistä viimeisiä tai viimeisin. Adventtikirkolla olikin heti käytettävissään kaikki uskonpuhdistajien aikaisemmin löytämä totuuden valo. Profetian Hengen valo toi lisää tietoa Raamatusta. (2 Piet 1:19-21, 1 Kor 14:1,3-5) Jumala on siunannut kaikkia uskonpuhdistusliikkeitä niiden hyvän pyrkimyksen vuoksi. Uskonpuhdistajat kaipasivat, ja etsivät totuutta ja puhdasta Raamatun oppia.

Monet seurakunnat ovat syntyneet Amerikassa. Miksi?

- Euroopassa uskonpuhdistuksen aikoihin kristittyjä vainottiin ankarasti. Uskonpuhdistajat kuolivatkin tavallisesti roviolla kieltäydyttyään inkvisitiolaitoksen vaatimista myönnytyksistä uskonsa suhteen. Martin Luther piileskeli hyväntekijänsä luona Wartburgin linnassa, ja kaiketi näin vältti polttorovion.

Amerikassa oli maan perustuslain mukaan uskonnon vapaus, ja tässä on syy monien kirkkojen maailmanvalloitukseen Amerikasta käsin. Sankoin joukoin kristityt pakenivat Euroopasta Amerikkaan. Tietenkin missä on uskovia ja totuuden etsijöitä paljon, perustetaan myös uskovien ryhmiä.

Adventtiliike uskonpuhdistusliikkeenä on jo lähes kaikissa maailman maissa. Vain 8% Adventtikirkon jäsenistä asuu Amerikassa. (Matt 28:18-20) Vain muslimimaiden rajoilla on tungosta, kun kristityt odottavat maihin pääsyä vielä toistaiseksi.

Erilaisia opinkäsityksiä syntyy kun ihmiset ovat eri mieltä. Jo alkuseurakunnassa syyllistyttiin lahkolaisuuden syntiin.(1 Kor 1:10-13, 3:3-9) Yksikään kirkko tai seurakunta ei ole alkuseurakunnan seuraaja, ja siksi kaikki kirkot ovat karkeasti ajatellen “lahkoja.” Lahkolaisuuden synti kuitenkin tarkoittaa seurakunnan sisäistä jakaantumista. Monet kirkot ovatkin jakaantuneet useiksi erilaisiksi liikkeiksi.

Alkuseurakunnassa osa jäi totuudelle uskollisiksi, mutta heidät vainottiin ensimmäisellä vuosisadalla lähes sukupuuttoon. Kuitenkin pieniä ryhmiä on aina ollut läpi maailmanhistorian, jotka säilyttivät ankeidenkin vainojen ja olojen keskellä Raamatun totuuden. (mm. valdolaisliike v. 1176 lähtien)

Jeesus Kristus on kristinuskon perustaja ja koko Raamatun ydin ja keskushenkilö. Kaikki Jeesuksen lampaat eivät ole yhdessä laumassa. (Joh 10:16, Ilm 14:6-12)

Ajan lopulla kristikunta jakaantuu kahteen osaan. (Ilm 13) Jeesus kokoaa lampaansa yhteen laumaansa. Tässä laumassa julistetaan lopunajan sanomaa, jossa on profetian Henki. (Ilm 19:10, 12:17, 18:4)

Lisää aiheeseen liittyvää:

http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli

- “Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harha-oppi” Osasto 4
- “Ihmisten tekemät filosofiat ja todellinen elämänviisaus” Os.5
- “Mitä usko on?” Os.5
- “Pyhitys maailmassa” Os.5
- “Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi? Jeesuksen muut lampaat” Os.7
- “Mikä on oikea uskonto?” Os. 7
- “Adventtikirkon synty” Os.7
- “Lahkot. Mitä tarkoittaa lahkolaisuus?” Os.7
- “Seurakuntayhteyden tarpeellisuus” Os. 7
- “Evankeliumin oikea opetus” Os. 7
- “Pilkkaajat lopun aikana” Os. 9
- “Aikamme nyt, mitä Jeesus ajastamme sanoi?” Os. 9
- “Ajan merkit ja maailman lopun lähestyminen” Os. 9
- “Antikristus” Os.10
- “Hyvien ja pahojen voimien taistelu” Os.10
- “Uusi ja vanha liitto” Os.15

Lisäys;

Seurakuntaan joihinkin otetaan ilman uskonratkaisua.
Raamatun mukaan kuitenkin seurakunnan tulee olla "totuuden pylväs ja perustus" , ei eri harrastuspiirien kohtaamispaikka, vaikka kaikki kiva toiminta on hyvä asia.
Kun ihmiset ovat liitettyjä uskonratkaisunsa mukaan, säilyy tämä periaate paremmin, ja Raamatunkin esimerkin mukaan seurakuntaan otettiin uskonratkaisun ja kasteen myötä, kun siihen oli oma henkilökohtainen päätös.

Suomalaiset rukoilevat 75% ainakin joskus.
Seurakuntaelämä on vaisua.
Myös tiedon hankinta, miten voi olla kristitty käytännössä, ja täyttää paikkansa Jumalan kansan jäsenenä ja olla Jumalalle mieliksi.
Myös pelastukseen tarvittavan tiedon hankinta on
joskus asia joka jää vaille mielenkiintoa.
Ihminen tahtoo luottaa omaan ymmärrykseensä, sen sijaan että etsisi Jumalan tahtoa ihmisen suhteen, joka on Raamatussa ilmoitettu.
Pelastussanoma, ja ehdot ovat Raamatussa kerrottu.

On ihmisiä joilla ei ole esim. etäisyyksien vuoksi
mahdollista olla aktiivinen seurakunnassa, mutta
he ovat kuitenkin liitetty kasteessa tavallisesti seurakuntaan.
He muodostavat ns. "näkymättömän" seurakunnan.
Myös ne jotka seuraavat valoa minkä omistavat, vaikka eivät olisi ehtineet vielä seurakuntaan.

Pääsääntöisesti voidaan ymmärtää ettei kristitty laista seurakuntaelämää, vaan osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan.
Seurakunta on totta läpi Raamaatunhistorian, ja Jeesuksen "silmäterä."

Pakanakin voi pelastua.
Laitan alle opetuskirjeeni;

Siunausta
jari laurila

VOIKO PAKANA PELASTUA?
Minkälainen ikuinen kohtalo on ihmisellä joka ei eläissään ole kuullut evankeliumia, eikä Jeesuksesta sanaakaan? (Joh 3:16, Room 1:16, 1 Kor 1:18, Ef 2:9)

Eikö ole epäoikeudenmukaista, jos kaikille ihmisille ei suoda pelastumisen mahdollisuutta? (1 Piet 1:5,9-25) Moni on ehtinyt kuolla ennen kuin evankeliumin valo on saapunut.

Nykyaikana pakanoiksi ymmärretään kaikki ne jotka eivät kuulu Raamattua Jumalan sanana pitävään kristinuskon piiriin, ja jotka eivät ole saaneet pelastussanomaa Jeesuksesta. (Hebr 5:9-10, 8:10, Room 10:9-10, 11:26, Mark 16:15-16)

Jeesuksen Kristuksen rakkaus ei kuitenkaan rajoitu minkään tietyn ihmisryhmän sisään.

Monet kuvittelevat että oma uskonyhteisö on ainoa mahdollinen missä voi pelastua, ja siksi tuomitsevat muut. (Matt 7:1-5, Luuk 6:37-38) Tämä on vakava erehdys. On tärkeätä ja selvää ymmärtää kuitenkin myös, että ihmisen tulee seurata aina kaikkea valoa minkä ymmärtää hyväksi ja oikeaksi sillä hetkellä, ja olla näin rehellinen myös itselleen. Ihmisen pitää aina pyrkiä tekemään hyvää. (Jaak 2:14-26) Rakastava Luojamme on oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. (1 Moos 18:25, Jes 30:18, Ps 96:10, 97:2, 103:6, Snl 29:26, Room 3:29)

On tärkeätä ymmärtää että sielun kuolemattomuusoppi, jota on juurtunut kristinuskoonkin, on kreikkalaista filosofiaa ja spiritismiä. Raamattu opettaa, että Jeesus kutsuu kuolleet joko elämän- tai tuomion ylösnousemukseen. (Joh 15:28-29, Apt 24:15, 1 Tess 4:16-17, Ilm 20) Mitään “välitilaa,” jossa ihmiset odottaisivat ylösnousemusta, tai uutta armon aikaa tai -valtakuntaa tietoisessa tilassa ei ole olemassa. Ainoa“välitila” on kuoleman tiedoton uni; (Saar 9:5-6, 9-10, Ps 146:4, 115:17) Raamattu opettaa, että Jeesuksella on tullessaan palkka mukanaan, ja kohtalot ovat silloin päätetty jokaisen ihmisen kohdalla lopullisesti. (Matt 16:27, Ilm 22:12)

Oikeudenmukainen Jumala huomioi aina ihmisen tiedon ja ymmärryksen, ja katsoo miten uskollinen ihminen on sille valolle minkä on saanut ja ymmärtää oikeaksi. (Luuk 12:47-48)

Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä. Monilla on puutteellinen ymmärrys jumaluusopeista, ja monet eivät ole koskaan pelastussanomaa kuulleet. Vaikka näin olisi, pakanoiden joukossa on ollut aina ihmisiä jotka kuitenkin palvelevat Jumalaa. Ihminen voi noudattaa Jumalan periaatteita, vaikka ei ole kirjoitettua siveyslakia koskaan kuullut, tai kuullut sanaakaan Kristuksesta. Pakana voi näin tietämättäänkin palvella Jumalaa. (Room 2:12-16) Monet ovat Pyhän Hengen vaikutuksesta tehneet paljon hyvää, vaikka toiset lukisivat heitä pakanoiksi tai harhaoppisiksi. Omatunto on Jumalan Hengen lahja. (Matt 22:36-40, 25:31,-46, 7:19-23)

Jumala tietenkin huolehtii kaikista sieluista jotka on itse Luonut. Herra kysyy kuitenkin ihmisen suostumusta yhteistyöhön, ja vilpittömyyttä ihmisen ymmärrykselle oikeasta ja väärästä. Pakanoille Jumalan ääni puhunut luonnossa. He ovat katselleet Jumalan suuria luomistekoja, ja ymmärtäneet Jumalan olemassa olon; “Sen mitä Jumalasta voidaan tietää, he voivat kyllä nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa ovat maailman luomisesta lähtien olleet nähtävissä ja havaittavissa Hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.” (Room 1:18-20) Jakeet 21-22 kuvaa miten käy niille jotka tuntevat Jumalan, mutta Hänet kieltävät mielessään ja teoissaan. (1 Kor 1:18)

Kuolleillekin on julistettu evankeliumi, vaikka sitä ei olisi kukaan ihminen heille puhunut. (1 Piet 4:6) Monet ihmiset etsivät Jumalaa, vaikka Jeesusta ei kukaan saarnaa. (Apt 17:27) Monet voivat olla tietoisia Jeesuksen olemassaolosta, vaikka eivät ole saaneet käytännön uskon tietoa. (Ps 87:4-6)

Evankeliumi julistetaan koko maailmaan. (1 Tim 3:16, Luuk 2:30-32, Apt 26:23, Matt 12:18-21, 28:18-20, Room 10:11-18, 15:12) Jeesuksessa on siunaus kaikille kansoille. (Gal 3:14, Dan 7:14, 1 Kor 12:13, Jes 11:10, 55:5)

Lisää aiheen läheltä:

http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli

- ”Onko kuolemanjälkeiselle pelastumisen mahdollisuudelle Raamatullisia perusteita? Osasto 14.
- ”Kuolleiden tila?” Os. 14.
- ”Mitä on Pyhän Hengen pilkka?” Os. 1.
- ”Kun Jumala kutsuu ihmistä parannukseen.” Os.3.
- ”Mikä on syntiä?” Os. 4.
- ”Epäpuhtaat ajatukset. Voiko ihminen tehdä ajatuksissaan syntiä?” Os. 5.
- ”Lähimmäisrakkaus” Os. 5.
- ”Mitä usko on?” Os 5.
- ”Jumalan lapseus” Os. 5.
- ”Pyhitys maailmassa.” Os. 5
- ”Kristityn kilvoitus ja itsekieltäymys.” Os. 5.
- ”Mikä on oikea uskonto?” Os. 7.
- ”Spiritismi. Ihmeet merkkeinä” Os. 13.
- ”Hurmokset ja ihmeet” Os. 13.
- ”Ylipappimme Jeesus Kristus. Johdanto aikaprofetian 2300 vuotta ymmärtämiseen. Os. 10.


SEURAKUNTAYHTEYDEN TARPEELLISUUS
Monet ihmiset haluaisivat olla mieluimmin uskossa "yksityisyrittäjiä" kuin liittyä seurakuntaan kokemaan uskovien ykseyttä, yhteyttä ja juhlaa Herrassa. Jumalalla on aina ollut kansansa maan päällä, ja Raamatusta voimme todeta että seurakunta on Hänen tarkoituksensa uuden liiton aikanakin. (Ef 5:25-32, Dan 7:22,27 Matt 5:3-12, 24:14)

Jumala on asettanut seurakunnan välikappaleekseen pelastamaan ihmisiä. "Yksityisyrittäjät" eivät voi maailmaa evankelioida. (1 Tim 3:15, Matt 28:19-20, 10:7, Apt 13:1-3, Room 10:14-15) Lähetystyössä tarvitaan taloudellisia, teknisiä, henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Vain seurakunnassa voimavaroja voidaan järkevällä ja suunnitelmallisella tavalla käyttää ja organisoida. (Room 12:6-8) Armolahjoja jaetaan vain seurakunnan rakennukseksi. Yksinäiset yritäjät eivät voi olla armolahjoista osallisina. (1 Kor 14:12) Monet pelkäävät seurakunnan pyhyyttä ja vastuita, mutta kristillisen seurakunnan yhteydessä voi jokainen edistyä ymmärryksensä ja rakkautensa mukaan tarvitsematta kokea painostusta. (Luuk 12:47-48) Seurakunnassa on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilla pyhityksen kehitysasteilla ja lahjoillaan toimien. Seurakunnassa on myös "rikkaviljaa" että pyhittyneitä sieluja. (Matt 13:36-43, Ilm 14:12, 13:10)

Evankeliumin vieminen on kristityn yksilön ja seurakunnan tärkein tehtävä, ja itseasiassa yleistäen ainoa tehtävä. Lähetystyö on päätehtävä. Seurakunta ja sen jäsenet todistavat Jumalasta. Jumala toimii seurakunnan välityksellä. Voidaan sanoa että Jumalan seurakuntaan kuuluu kaksi joukkoa. Näkyvä- ja näkymätön seurakunta. Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla, mutta seuraavat Jeesusta sen valon mukaan minkä omistavat. (Joh 1:9, Room 2:14, Joh 4:23, 10:16, Ilm 12:6,14, Ilm 18:4) Näkyvän seurakunnan kanssa he kuuluvat Jumalan kansaan.

Jeesus Kristus on seurakunnan perustaja ja kulmakivi. (1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:19-22, 1 Piet 2:4-6, Ef 4:15-16) Jeesus jakaa palvelutehtävät, (Ef 4:11) antoi henkensä seurakunnan puolesta ja pyhittää seurakunnan. (Ef 5:25-27, 1 Kor 6:11) Seurakunta nauttii Jumalan rakkaudesta, vaikka seurakuntaa saattaisisikin joskus häiritä ihmisten mukanaan tuoma vajavaisuus. Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristuksessa seurakunta pysyy koossa. (Ef 4:16, Kol 1:24, Room 12:5, 1 Kor 10:17, 12:12-27, Gal 3:28, Kol 3:11, 2 Piet 1:21) Kristitty osallistuu Jumalan kunnioittamisesta seurakunnassa. (Hebr 2:12) Ihminen erehtyy, ja myös siksi tarvitaan seurakuntaa, jonka katsantokannat perustuvat pidempiin ja tarkempiin arviointeihin. Seurakunta julistaa Jumalan viisautta ja kunniaa. (Ef 3:10,21))

Kokemus on opettanut että hiili ei pala yksin, mutta takassa ne yhdessä hehkuvat. Usko sammuu, milloin ihminen yrittää ylläpitää yksin uskoa. Usko vähitellen hiipuu, ja sammuu. Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja. (Hebr 10:24-25, Apt 7:51, Jes 1:20) Ihminen ei voi asettaa itseään Jumalan ja seurakunnan yläpuolelle.

On kaikki syy pitää Jumalan seurakunta pyhänä (1 Kor 3:17) Seurakunta on Jumalan oma (Apt 20:28, Hebr 10:21, 1 Kor 3:9,16, 2 Kor 6:16, 1 Piet 5:2, Gal 6:16, 1 Kor 3:9, 1 Piet 2:5) Pyhä Henki virvoittaa seurakuntaa. (Apt 9:31, 2:47, 5:14, 11:24) Jumala arvostaa yhteistä rukouselämää. (Matt 18:19, Apt 15:28) Seurakuntaa ei tuonelan portit voita. (Matt 16:18, Jes 4:5) Seurakunta on Jumalalle niin mieluinen että seurakuntaa verrataan "morsiameen" ja "vaimoon." Jumala on antanut Jeesuksen todistajille profetoimisen Hengen. (Ilm 19:7-10, 21:9-27) Seurakunta on elävän Jumalan Pyhä kaupunki, (Ilm 21:2,10) uusi Jerusalem ja Siionin vuori. (Hebr 12:22-23, Gal 4:26) Seurakunta joutuu kokemaan myös vastustusta. (Apt 8:1, 1 Tess 2:14-16, Ilm 12:17)

Kun ihminen herää uskoon, hänen on hakeudeuttava seurakuntayhteyteen vahvistuakseen uskossa, ja nauttiakseen Jumalan siunauksista. Kuka voisi väittää, että ihminen voisi olla vilpitön, ja hyvällä omallatunnolla uskossaan Herran edessä, mutta samalla kieltää seurakunnan?! Jokainen jolla on mahdollisuus ja ymmärrys liittyä Jumalan seurakuntaan tietäköön mitä hänen pitää pyrkiä tekemään? Kynnys ei ole korkea. Seurakunnassa jokainen otetaan sydämellisesti vastaan rakkaudessa. (Matt 22:36-40)