Tuomittava yläharvennus

Lainaus edellisestä viestistä:

"Kyllä täytyy saatana olla tyhmä kun tollasia täälä hokee kun näitä palstoja lukee myös ammattilaisia!! minusta noin edesvastuuttomat kirjoitukset pitäisi jo tutkia."

Tässäkin ammattilaisen mielipide.

Tosi ammattilainen!!!! Mulla on kokemusta ja näkemystä molemmista harvennus ja jatkuva/uudistus hakatuista metsistä, myös tietoa siitä mikä on puunlaatu sen kuoren sisäpuolelta. Kyllä joskus voisi nämä "ammattilaiset" myöntää tehneensä virheitä, mullakin ostopalstalla hakataan lähiaikoina 30v männikkö aukeeks. Ja puut menee energiaksi, ei muuta käyttöä. Noh se on pikkuvirhe, eikä olennainen tähän keskusteluun.
Kumpikin hoitotapa on hyvä oikeissa olosuhteissa, oikea oppisesti toteutettuna. useimmiten rehevillä kohteilla yläharvennus ja jatkuva kasvatus puoltaa paikkaansa. Tuo väite että tulevaisuuteen ei jäisi kunnon metsää ei pidä paikkaansa. jos työt tehdään oikein niin varmasti yhtähyvää ja laadullisesti jopa parempaa puuta on tulevaisuudessa. Jatkuva kasvatus ei vain sovi nykyaikaiseen yhtiöiden savotointiin, siitä luultavasti suurin vastarinta. Hankintahakkaajalle hyvin soveltuva, koska metsä vaatii myös jatkuvaa seurantaa. Niinkuin tietysti kaikki metsät, jos haetaan maksimaalista tuottoa. Onhan avohakkuun jälkeinen taimikko yleensä raivattava juuri oikea-aikaisesti 3-6 kertaan ennen ensiharvennusta, edelleen jos haetaan tuottoa ja puunlaatua. Nythän amattilainen sanoo että istutus yksiraivaus ja ensiharvennus, voi sen metsän hoitaa näinkin van enpä paljon perintöa kehuisi tälläkään mallilla hoidetussa.

kelpo metsän perinnöksi ykläharvennusta ja jatkuvaa kasvatusta harrastaneelta isältäni. Oli sen verran itsepintainen, ettei suostunut "teho"kasvatukseen. Ei joutunut käräjille, sillä hoiteli metsiään kaikessa hiljaisuudessa.

Taitavat olla heikoilla nämä tehomiehet, kun joutuvat aina ottamaan voimasanat ja nimittelyt käyttöön menetelmäänsä puolustaessaan.

Metsänpeikko2 kirjoitti:

kelpo metsän perinnöksi ykläharvennusta ja jatkuvaa kasvatusta harrastaneelta isältäni. Oli sen verran itsepintainen, ettei suostunut "teho"kasvatukseen. Ei joutunut käräjille, sillä hoiteli metsiään kaikessa hiljaisuudessa.

Taitavat olla heikoilla nämä tehomiehet, kun joutuvat aina ottamaan voimasanat ja nimittelyt käyttöön menetelmäänsä puolustaessaan.

Lue lisää

olla se perintörääseikkö. Tuskinpa täällä nyt puolustelisit voimasanaisesti jatkuvaa kasvatusta jos isäsi olisi aikoinaan hoitanut metsiään kunnolla. Mutta minkäs vanhoille uppiniskaisille jäärille mahtaa. Siitä saa sitten perillisetkin kärsiä niitä yläharvennettuja ja vajaatuottoisia metsiä kunnostaessaan.

mahtaa kirjoitti:

olla se perintörääseikkö. Tuskinpa täällä nyt puolustelisit voimasanaisesti jatkuvaa kasvatusta jos isäsi olisi aikoinaan hoitanut metsiään kunnolla. Mutta minkäs vanhoille uppiniskaisille jäärille mahtaa. Siitä saa sitten perillisetkin kärsiä niitä yläharvennettuja ja vajaatuottoisia metsiä kunnostaessaan.

Lue lisää

sitä "rääseikköä" lyhyesti. Valtaosaltaan komeaa tukkimetsää se on. Osan olen rauhoittanut luonnonsuojelualueeksi ihan virallisesti. Ilman merkittäviä luontoarvoja se ei olisi rauhoitettavaksi kelvannutkaan.

Osaa perintömetsästäni olen hoitanut jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Pienehkö alua on ollut tehokasvatuksen "koekenttänä". Se alue näyttää kaikkein surkeimmalta. Rehevän maapohjan uudistaminen ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Myyrät tuhosivat osan taimista, osa tukahtui valtaisaan vattu- ym pöheikköön pelastusyrityksistä huolimatta. Hirvet ovat viihtyneet erinomaisesti tarjolla olleessa lehtipuuvesaikossa. Vesa kasvaa niin hurjasti, että vesomassa pitäisi olla kolmen vuoden välein. Jonkinmoinen metsän alku alueella nyt on, mutta aikaa se on vienyt, ja luonnontaimet ovat paikanneet surkeat istutukset.

Metsänpeikko2 kirjoitti:

sitä "rääseikköä" lyhyesti. Valtaosaltaan komeaa tukkimetsää se on. Osan olen rauhoittanut luonnonsuojelualueeksi ihan virallisesti. Ilman merkittäviä luontoarvoja se ei olisi rauhoitettavaksi kelvannutkaan.

Osaa perintömetsästäni olen hoitanut jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Pienehkö alua on ollut tehokasvatuksen "koekenttänä". Se alue näyttää kaikkein surkeimmalta. Rehevän maapohjan uudistaminen ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Myyrät tuhosivat osan taimista, osa tukahtui valtaisaan vattu- ym pöheikköön pelastusyrityksistä huolimatta. Hirvet ovat viihtyneet erinomaisesti tarjolla olleessa lehtipuuvesaikossa. Vesa kasvaa niin hurjasti, että vesomassa pitäisi olla kolmen vuoden välein. Jonkinmoinen metsän alku alueella nyt on, mutta aikaa se on vienyt, ja luonnontaimet ovat paikanneet surkeat istutukset.

Lue lisää

sehän on vaan hyvä että ne hirvet ovat kurittamassa sitä vesakkoa ja näinollen poissa männyntaimikoista.

Metsänpeikko2 kirjoitti:

sitä "rääseikköä" lyhyesti. Valtaosaltaan komeaa tukkimetsää se on. Osan olen rauhoittanut luonnonsuojelualueeksi ihan virallisesti. Ilman merkittäviä luontoarvoja se ei olisi rauhoitettavaksi kelvannutkaan.

Osaa perintömetsästäni olen hoitanut jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Pienehkö alua on ollut tehokasvatuksen "koekenttänä". Se alue näyttää kaikkein surkeimmalta. Rehevän maapohjan uudistaminen ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Myyrät tuhosivat osan taimista, osa tukahtui valtaisaan vattu- ym pöheikköön pelastusyrityksistä huolimatta. Hirvet ovat viihtyneet erinomaisesti tarjolla olleessa lehtipuuvesaikossa. Vesa kasvaa niin hurjasti, että vesomassa pitäisi olla kolmen vuoden välein. Jonkinmoinen metsän alku alueella nyt on, mutta aikaa se on vienyt, ja luonnontaimet ovat paikanneet surkeat istutukset.

Lue lisää

Edestäpä löydät mitä olet tehnyt..sen vähän

Metsänpeikko2 kirjoitti:

sitä "rääseikköä" lyhyesti. Valtaosaltaan komeaa tukkimetsää se on. Osan olen rauhoittanut luonnonsuojelualueeksi ihan virallisesti. Ilman merkittäviä luontoarvoja se ei olisi rauhoitettavaksi kelvannutkaan.

Osaa perintömetsästäni olen hoitanut jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Pienehkö alua on ollut tehokasvatuksen "koekenttänä". Se alue näyttää kaikkein surkeimmalta. Rehevän maapohjan uudistaminen ei onnistunut ensimmäisellä kerralla. Myyrät tuhosivat osan taimista, osa tukahtui valtaisaan vattu- ym pöheikköön pelastusyrityksistä huolimatta. Hirvet ovat viihtyneet erinomaisesti tarjolla olleessa lehtipuuvesaikossa. Vesa kasvaa niin hurjasti, että vesomassa pitäisi olla kolmen vuoden välein. Jonkinmoinen metsän alku alueella nyt on, mutta aikaa se on vienyt, ja luonnontaimet ovat paikanneet surkeat istutukset.

Lue lisää

löytyy tehometsätaloudesta erittäin hyviä apuja todella rehevään maapohjatyyppiinkin josta löytyy omasta takaa riittävän laadukasta siementä, tehään loppu hakkuu kahes taikka jopa kolmes eri jaksos niin että viimeises hakkuus jätetään 150-200 hyvää siementävää runkoa hehtaarille niin lopputulos päihittää sinun rääseikkösi mennen tullen, ja kun tämä hoidetaan ammattimiehillä useammas kerras niin ehkäistään tuulivauriotkin minimiin! eikä tule niitä paljon pelättyjä uudistumiskuluja!! ollaan kuule metsänpeikko uudistettu satoja hehtaareja niitten vanhojen jäärien "jatkuvaa hakkaamista" että pois alta!! ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi.

sinua metsänpeikko... kirjoitti:

löytyy tehometsätaloudesta erittäin hyviä apuja todella rehevään maapohjatyyppiinkin josta löytyy omasta takaa riittävän laadukasta siementä, tehään loppu hakkuu kahes taikka jopa kolmes eri jaksos niin että viimeises hakkuus jätetään 150-200 hyvää siementävää runkoa hehtaarille niin lopputulos päihittää sinun rääseikkösi mennen tullen, ja kun tämä hoidetaan ammattimiehillä useammas kerras niin ehkäistään tuulivauriotkin minimiin! eikä tule niitä paljon pelättyjä uudistumiskuluja!! ollaan kuule metsänpeikko uudistettu satoja hehtaareja niitten vanhojen jäärien "jatkuvaa hakkaamista" että pois alta!! ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi.

Lue lisää

"ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi."

Kun noin kirjoitat,niin mitä tuolla tarkoitat. Pitäisikö metsänomistajan olla vastuussa omaisuutensa käytöstä jollekin muulle taholle? Näinhän on käytäntö usein pyrkinyt olemaan, mutta se on räikeä vääryys. Jos itse teet päätökset oman rääseikkösi käytöstä, olet vastuussa vain itsellesi. Sensijaan, jos toinen taho ohjaa tai määrää metsänkäytöstä, niin....

Huoli, jota tämän viestiketjun vastaajat tuntevat jatkuvan kasvattajan jälkeläisten perinnöstä, on käsittämätön. Enemmän heidän pitäisi olla huolissaan omista perillisistään.

sinua metsänpeikko... kirjoitti:

löytyy tehometsätaloudesta erittäin hyviä apuja todella rehevään maapohjatyyppiinkin josta löytyy omasta takaa riittävän laadukasta siementä, tehään loppu hakkuu kahes taikka jopa kolmes eri jaksos niin että viimeises hakkuus jätetään 150-200 hyvää siementävää runkoa hehtaarille niin lopputulos päihittää sinun rääseikkösi mennen tullen, ja kun tämä hoidetaan ammattimiehillä useammas kerras niin ehkäistään tuulivauriotkin minimiin! eikä tule niitä paljon pelättyjä uudistumiskuluja!! ollaan kuule metsänpeikko uudistettu satoja hehtaareja niitten vanhojen jäärien "jatkuvaa hakkaamista" että pois alta!! ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi.

Lue lisää

Ohjaavat kohti vanhoja konsteja. Tasaikäisen viljellyn metsän antamat nettotulot harvennuksista eivät korvaa uudistamiskustannuksia. Kuitupuun hinta on surkea. Korjuukustannusten jälkeen puulle laskettu hinta on olematon.
Tukkipuu on sentään vielä hieman arvossaan. Korjuukustannukset kuitupuulla ovat suuremmat. Kannattaako metsästä kuljettaa keskenkasvuisia puita?

gottlund kirjoitti:

Ohjaavat kohti vanhoja konsteja. Tasaikäisen viljellyn metsän antamat nettotulot harvennuksista eivät korvaa uudistamiskustannuksia. Kuitupuun hinta on surkea. Korjuukustannusten jälkeen puulle laskettu hinta on olematon.
Tukkipuu on sentään vielä hieman arvossaan. Korjuukustannukset kuitupuulla ovat suuremmat. Kannattaako metsästä kuljettaa keskenkasvuisia puita?

Lue lisää

ilmaisit sen, mitä olen yrittänyt kirjoituksissani tuoda esille. Tehokasvattajien mielestä uudistuskustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon, sillä aukoksi hakattu kuvio tuottaa arvokkaampaa hakattavaa vasta kymmenien vuosien kuluttua. Ei silloin enää muisteta uudistuskuluja.

Meilläpäin verohakkuiden jälkeen ei monella tilalla ole perillisellä muuta kuin hoitokustannuksia aiheuttavaa taimikkoa ja harvennusmetsää. On siinä perillisellä odottamista ennenkuin pääsee rahahakkuisiin.

Nasevasti kirjoitti:

ilmaisit sen, mitä olen yrittänyt kirjoituksissani tuoda esille. Tehokasvattajien mielestä uudistuskustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon, sillä aukoksi hakattu kuvio tuottaa arvokkaampaa hakattavaa vasta kymmenien vuosien kuluttua. Ei silloin enää muisteta uudistuskuluja.

Meilläpäin verohakkuiden jälkeen ei monella tilalla ole perillisellä muuta kuin hoitokustannuksia aiheuttavaa taimikkoa ja harvennusmetsää. On siinä perillisellä odottamista ennenkuin pääsee rahahakkuisiin.

Lue lisää

Kiitän erikoisesti teitä "laatutukinkasvattajat" sillä esim.puusepänlaatua emme puupelloista saa ja sellunkasvatuksessa emme pitkän kesän maille pärjää,yritän ymmärtää myös yhden totuuden metsävirkamiehiä olette näihin vuosiin asti olleet tekemisistänne vastuussa vain itsellenne ja saaneet siitä vielä palkkaa,sehän motivoi,mutta joskus pitäisi myöskin omistajan tulos huomioida,hyvää kesää.

Näsä kirjoitti:

"ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi."

Kun noin kirjoitat,niin mitä tuolla tarkoitat. Pitäisikö metsänomistajan olla vastuussa omaisuutensa käytöstä jollekin muulle taholle? Näinhän on käytäntö usein pyrkinyt olemaan, mutta se on räikeä vääryys. Jos itse teet päätökset oman rääseikkösi käytöstä, olet vastuussa vain itsellesi. Sensijaan, jos toinen taho ohjaa tai määrää metsänkäytöstä, niin....

Huoli, jota tämän viestiketjun vastaajat tuntevat jatkuvan kasvattajan jälkeläisten perinnöstä, on käsittämätön. Enemmän heidän pitäisi olla huolissaan omista perillisistään.

Lue lisää

Jos et satu tietämään, niin Suomessa on lainsäätäjä estänyt kaikkein pöljimmän metsänkäsittelyn. Lähinnä kansantalouden edun nimissä on määrätty mm. se minkä ikäinen (tai kuinka järeä) tulee metsän olla, ennen kuin se voidaan päätehakata. Myös harvennuksilla on olemassa ns. lakiraja, joka kertoo milloin kasvatusmetsän harvennus on suoritettu lain vastaisesti.

fghjuy kirjoitti:

Jos et satu tietämään, niin Suomessa on lainsäätäjä estänyt kaikkein pöljimmän metsänkäsittelyn. Lähinnä kansantalouden edun nimissä on määrätty mm. se minkä ikäinen (tai kuinka järeä) tulee metsän olla, ennen kuin se voidaan päätehakata. Myös harvennuksilla on olemassa ns. lakiraja, joka kertoo milloin kasvatusmetsän harvennus on suoritettu lain vastaisesti.

Lue lisää

Eihän lainsäätäjä ole noita rajoja asettanut,vaan se on jätetty metsätalouden kehittämiskeskus Tapion oikeudeksi. Siis varsinaisessa metsälain tekstissä ei ole mtään pilkuntarkkoja määräyksiä. Eikä lainsäätäjä todellakaan ole estänyt kaikkein pöljintä metsänkäsittelyä, siitä näkyy esimerkkejä kaikkialla metsissä.Totta on, että kansantalouden etu on aina mennyt yksityismetsänomistajan edun edelle.

Näsä kirjoitti:

Eihän lainsäätäjä ole noita rajoja asettanut,vaan se on jätetty metsätalouden kehittämiskeskus Tapion oikeudeksi. Siis varsinaisessa metsälain tekstissä ei ole mtään pilkuntarkkoja määräyksiä. Eikä lainsäätäjä todellakaan ole estänyt kaikkein pöljintä metsänkäsittelyä, siitä näkyy esimerkkejä kaikkialla metsissä.Totta on, että kansantalouden etu on aina mennyt yksityismetsänomistajan edun edelle.

Lue lisää

On totta mitä sanot. Kuitenkin jos ajatellaan valtiomuotomme mukaista laisäätöjärjestystä, miten toisinkaan voisi olla? Eduskunta, joka hyväksyy lait, ei toki voi ottaa kantaa jokaisen erikoisalan yksityiskohtiin, vaan nippeliasioiden määräysvalta on annettu ministeriöiden johtamille asiantuntija virkamiehille.
Tätä systeemiä kutsutaan demokratiaksi, muuan viisas sanoi kerran ,että se on huono. Vielä viisaampi totesi, että parempaakan ei ole keksitty

Näsä kirjoitti:

"ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi."

Kun noin kirjoitat,niin mitä tuolla tarkoitat. Pitäisikö metsänomistajan olla vastuussa omaisuutensa käytöstä jollekin muulle taholle? Näinhän on käytäntö usein pyrkinyt olemaan, mutta se on räikeä vääryys. Jos itse teet päätökset oman rääseikkösi käytöstä, olet vastuussa vain itsellesi. Sensijaan, jos toinen taho ohjaa tai määrää metsänkäytöstä, niin....

Huoli, jota tämän viestiketjun vastaajat tuntevat jatkuvan kasvattajan jälkeläisten perinnöstä, on käsittämätön. Enemmän heidän pitäisi olla huolissaan omista perillisistään.

Lue lisää

Miksi sitten teidän (pienen vähemmistön) jatkuvaa kasvatusta käyttävien pitää olla huolissaan muiden tekemisistä?

Leppi kirjoitti:

Miksi sitten teidän (pienen vähemmistön) jatkuvaa kasvatusta käyttävien pitää olla huolissaan muiden tekemisistä?

Pieni vähemmistö on suuren enemmistön armoilla.Tai sitten asia on päinvastoin.Metsälakia ja mhylakia on käytetty usein perustuslain ja oikeustajun vastaisesti.Jos sellainen ajatusmalli saa vallan,jossa oman metsäomaisuuden käytöstä voidaan nostaa syyte ja vielä langettaa tuomiokin,on kaikkien oikeudenmukaisuutta kannattavien syytä olla huolissaan.

Näsä kirjoitti:

Pieni vähemmistö on suuren enemmistön armoilla.Tai sitten asia on päinvastoin.Metsälakia ja mhylakia on käytetty usein perustuslain ja oikeustajun vastaisesti.Jos sellainen ajatusmalli saa vallan,jossa oman metsäomaisuuden käytöstä voidaan nostaa syyte ja vielä langettaa tuomiokin,on kaikkien oikeudenmukaisuutta kannattavien syytä olla huolissaan.

Lue lisää

Et tainnut lukea viestiäni lainkaan ennen vastaamista.

Miksi teidän jatkuvaa kasvatusta käyttävien pitää olla niin huolissaan jaksollista kasvatusta käyttävien hoitotoimenpiteistä?

Saisikohan jo nyt tyhjentävän vastauksen.

Leppi kirjoitti:

Et tainnut lukea viestiäni lainkaan ennen vastaamista.

Miksi teidän jatkuvaa kasvatusta käyttävien pitää olla niin huolissaan jaksollista kasvatusta käyttävien hoitotoimenpiteistä?

Saisikohan jo nyt tyhjentävän vastauksen.

Lue lisää

Kysyn itseltäni: Miksi meidän jatkuvaa kasvatusta käyttävien pitää olla niin huolissaan jaksollista kasvatusta käyttävien hoitotoimenpiteistä?

En ole huolissani, jos hoitotoimenpiteisiin ei pakoteta ketään.Itse olen pari mm. kertaa saanut tiukan määräyksen hakata metsästäni tietyltä alueelta kaikki lehtipuut pois.

Jos jollekin on tärkeää tehdä metsässään turhia töitä, niin tehköön. En kuitenkaan väitä, että kaikki hoitotoimet olisivat turhia.

Huolissaan ovat tulevaisuudessakin hyvälaatuista puuta tarvitsevat tahot (sahat ja puusepänteollisuus).Itse olen huolissani maaperän tahallisesta ja järjestelmällisestä vaurioittamisesta.

Näsä kirjoitti:

Kysyn itseltäni: Miksi meidän jatkuvaa kasvatusta käyttävien pitää olla niin huolissaan jaksollista kasvatusta käyttävien hoitotoimenpiteistä?

En ole huolissani, jos hoitotoimenpiteisiin ei pakoteta ketään.Itse olen pari mm. kertaa saanut tiukan määräyksen hakata metsästäni tietyltä alueelta kaikki lehtipuut pois.

Jos jollekin on tärkeää tehdä metsässään turhia töitä, niin tehköön. En kuitenkaan väitä, että kaikki hoitotoimet olisivat turhia.

Huolissaan ovat tulevaisuudessakin hyvälaatuista puuta tarvitsevat tahot (sahat ja puusepänteollisuus).Itse olen huolissani maaperän tahallisesta ja järjestelmällisestä vaurioittamisesta.

Lue lisää

>Huolissaan ovat tulevaisuudessakin hyvälaatuista puuta tarvitsevat tahot (sahat ja puusepänteollisuus).Itse olen huolissani maaperän tahallisesta ja järjestelmällisestä vaurioittamisesta.<

Kumma vaan kun nämä mainitsemasi tahot eivät ole nykyisinkään huolissaan laadusta. Eivätpä ole halukkaita nykyisin maksamaan minkäänlaisesta puusta.

Tuo huoli maaperästä taas on täysin tuulesta temmattu juttu.

Tietysti onhan se hyvä että jotkut ovat jostakin huolissaan. Teillä täällä näyttää olevan aika tasapuolinen kisa. Molemmat tahot kun ovat huolissaan siitä että toinen tuhoaa metsänsä hoitotoimenpiteillään.

Näsä kirjoitti:

Pieni vähemmistö on suuren enemmistön armoilla.Tai sitten asia on päinvastoin.Metsälakia ja mhylakia on käytetty usein perustuslain ja oikeustajun vastaisesti.Jos sellainen ajatusmalli saa vallan,jossa oman metsäomaisuuden käytöstä voidaan nostaa syyte ja vielä langettaa tuomiokin,on kaikkien oikeudenmukaisuutta kannattavien syytä olla huolissaan.

Lue lisää

Se, että metsälaki rajoittaa hieman metsänomistajan oikeutta käyttää metsäänsä haluamallaan tavalla ei ole mitenkään ainutlaatuista. Onhan meillä rakentamista sääteleviä kaavoja, suojelualueita, maa-aineslaki rajoittaa esim. soran ottoa ja myös kaivostoimintaa koskevat omat määräyksensä.

ghytred kirjoitti:

Se, että metsälaki rajoittaa hieman metsänomistajan oikeutta käyttää metsäänsä haluamallaan tavalla ei ole mitenkään ainutlaatuista. Onhan meillä rakentamista sääteleviä kaavoja, suojelualueita, maa-aineslaki rajoittaa esim. soran ottoa ja myös kaivostoimintaa koskevat omat määräyksensä.

Lue lisää

Aivan oikein,rajoituksiakin tarvitaan. Mielestäni ei kuitenkaan pitäisi kieltää tai rajoittaa ympäristöä ja metsää säästäviä menetelmiä, eihän siihen velvoita metsälakikaan.

Jatkuvan kasvatuksen vastustus lähtee piireistä, jotka pelkäävät menettävänsä jotakin tämän menetelmän suosion kasvaessa.

Näsä kirjoitti:

Aivan oikein,rajoituksiakin tarvitaan. Mielestäni ei kuitenkaan pitäisi kieltää tai rajoittaa ympäristöä ja metsää säästäviä menetelmiä, eihän siihen velvoita metsälakikaan.

Jatkuvan kasvatuksen vastustus lähtee piireistä, jotka pelkäävät menettävänsä jotakin tämän menetelmän suosion kasvaessa.

Lue lisää

Ja nämä piirit ovat metsäyhtiöt ja niiden talutusnuorassa olevat metsäkeskusket ja metsänhoitoyhdistykset. Tosin eipä ole Metlakaan liiemmin panostanut jatkuvan kasvatuksen tukimustyöhön.

Ekohoitaja kirjoitti:

Ja nämä piirit ovat metsäyhtiöt ja niiden talutusnuorassa olevat metsäkeskusket ja metsänhoitoyhdistykset. Tosin eipä ole Metlakaan liiemmin panostanut jatkuvan kasvatuksen tukimustyöhön.

Lue lisää

yhteneväinen etuhan se siellä lain ja ohjeiden takana siintää.

Ja yksittäinen metsänomistaja parka, joka ei osaa tehdä kustannuslaskelmia, toteuttaa kuuliaisesti "keinollista uudistamista" ja maksaa uudistamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka pääsääntöisesti vievät tappiolliseen kokonaistulokseen kiertoajan puitteissa.

Näsä kirjoitti:

"ne ovat pääsääntöisesti valtavaa metsävarojen tuhlaamista joihin tarvitsisi ehottomasti saada laillinen vastuu aikaseksi."

Kun noin kirjoitat,niin mitä tuolla tarkoitat. Pitäisikö metsänomistajan olla vastuussa omaisuutensa käytöstä jollekin muulle taholle? Näinhän on käytäntö usein pyrkinyt olemaan, mutta se on räikeä vääryys. Jos itse teet päätökset oman rääseikkösi käytöstä, olet vastuussa vain itsellesi. Sensijaan, jos toinen taho ohjaa tai määrää metsänkäytöstä, niin....

Huoli, jota tämän viestiketjun vastaajat tuntevat jatkuvan kasvattajan jälkeläisten perinnöstä, on käsittämätön. Enemmän heidän pitäisi olla huolissaan omista perillisistään.

Lue lisää

Näsä kirjoittaa asiaa! Metsän omistaja vastaa tekemisistään, mutta muut "viralliset" neuvojat eivät vastaa tekemisistään, vaan heidänkin virheistään vastaa metsänomistaja??
Vasta sitten uskon hitusen heitä, kun heille tulee taloudellinen vastuu, esim. metsien laatutappioista (esimerkiksi selluksi menevät räkäpuumänniköt), joita on pakolla tehty aikanaan ja nyt tulos puunkiertoajalla jää tappiolle.
Nyt nämä "virallisen" hoidon kannattajat pitäisi panna taloudelliseen vastuuseen.
Jos metsänomistaja "ryssii", niin siitä pyrkii ulkopuoliset viemään häntä oikeuteen saakka, mutta kun itse ryssivät, siitäkin on muutama metsän omistaja viety käräjille..

gottlund kirjoitti:

Ohjaavat kohti vanhoja konsteja. Tasaikäisen viljellyn metsän antamat nettotulot harvennuksista eivät korvaa uudistamiskustannuksia. Kuitupuun hinta on surkea. Korjuukustannusten jälkeen puulle laskettu hinta on olematon.
Tukkipuu on sentään vielä hieman arvossaan. Korjuukustannukset kuitupuulla ovat suuremmat. Kannattaako metsästä kuljettaa keskenkasvuisia puita?

Lue lisää

Harvennuskuiduista harvoin jää metsänomistajalle tulosta.
Kannattaa myydä rankana, tai pilkkeenä, jolloin saa jopa tukin hinnan harvennuspuista.
Silloin vaan pitää nousta pois soffalta ja alkaa töihin.
Joku kehui, että hakkeena sai parhaan hinnan keskenkasvuisesta. Olikohan jopa kone joka harvensi ja pui hakkeeksi samantien.
Onko kokemusta?
Se paikka oli vielä tämmöinen räkämännikkö.

Yhtiöt harrastavat harvennuksessa tätä. Polkeevat nuoren metsän vielä nurin männessään.

Kyllä nyt viikollakin kone näytti tekevän tukkiakin ja harventavan -90 luvun lopussa tehdystä päätehakkuusta. Niissä vain paikallisesti konemiehet ja ehkä yhtiötkin ovat muuttuneet huonommiksi tässä ajassa. Koneessa istuin tuolloin tuonkin koko päätehakkuun ajan ja alla oli hyvä taimikko ja koskematttomiksi jääneitä näriköitä.
Yhtä kohtaa kävi jo kone toista kertaa tällä välillä harventamassakin. Tuohon tukkivaltaiseen kohtaan yhtiön mies vain halusi jättää polttopuu- eli talousmetsää.
Huvittaa sittemmin nämä yhtiöiden talousmetsät heidän kotitalous- tai maataloustarpeissiinsa.
Valitettavaa että loppua närikköä jää ilmeisimmin harventamatta.

Muutoin yläharvennuksesta kyllä on taäällä päin paljon pidempiä kokemuksia. Isäni tekemiksi ne lienee siirtynyt 1950-luvun alkupuolella ja puuta riittää yhä. Yhtiöiden harvennuksista siihen vain on vaikea siirtyä osin. Uusimpana oli päätehakkuu ilman harvennuksia, joka myöskin taloudellisempaa puun hinnan osalta, jos sen joutuisi harvennuksista halvemmalla myymään.

Ei kai kukaan kiellä teettämästä savottaa vaikkapa metsureilla ja hevosilla, tai muulla kevyellä kalustolla. Tai metsänomistaja voi vapaasti tehdä savotan mieleisellään tavalla ja ajaa puut tien varteen. Harvestereilla homma vaan tulee kaikkein edullisimmin tehtyä, niin sen tähden ne ovat vallitseva korjuumenetelmä nykyään. Puun myyjällähän se valta on päättää omasta metsästään.

myyjäpäättää kirjoitti:

Ei kai kukaan kiellä teettämästä savottaa vaikkapa metsureilla ja hevosilla, tai muulla kevyellä kalustolla. Tai metsänomistaja voi vapaasti tehdä savotan mieleisellään tavalla ja ajaa puut tien varteen. Harvestereilla homma vaan tulee kaikkein edullisimmin tehtyä, niin sen tähden ne ovat vallitseva korjuumenetelmä nykyään. Puun myyjällähän se valta on päättää omasta metsästään.

Lue lisää

Puunkorjuu lienee onkin "edullista" harvesterilla (tosin ei siltä maksajasta tunnu), mutta metsän uudistaminen avohakkuun jäljiltä ei sitä ole.

Mikäli uudistamiseen käytettävän summan sijoittaisi muualle - osakkeisiin? - ja antaisi metsän uudistua ilman sitä koneellista laikuttamista, myrkyttämistä, istuttamista, taimikon heinäyksiä jne kulueriä, jolloin uudistuminen lähtisi luontaisesti ja hitaammin(?) kasvuun, kummassa vaihtoehdossa euromääräinen tulos on suurempi?

Muuttujia ja riskejä laskentaa vaikeuttamassa on kosolti (varsinkin jos osakkeisiin sijoitetaan), mutta ainakaan halvaksi avohakkuun jälkeistä uudistamista nykyisten taiteen sääntöjen mukaan ei voi kukaan väittää.

Metsäsektorillakin on oma lehmänsä ojassa ja he pyrkivät toinen toistensa työllistämiseen - maksumiehenä on puunmyyjät.

myyjäpäättää kirjoitti:

Ei kai kukaan kiellä teettämästä savottaa vaikkapa metsureilla ja hevosilla, tai muulla kevyellä kalustolla. Tai metsänomistaja voi vapaasti tehdä savotan mieleisellään tavalla ja ajaa puut tien varteen. Harvestereilla homma vaan tulee kaikkein edullisimmin tehtyä, niin sen tähden ne ovat vallitseva korjuumenetelmä nykyään. Puun myyjällähän se valta on päättää omasta metsästään.

Lue lisää

Myyjä voi päättää hakkuutavan jos myy hankintana. Asia on Suomessa valitettavasti vain niin, että metsäyhtiöt päättävät kuinka puuta kasvatetaan.

Ne ovat saaneet metsäalan ammattilaiset samaan kelkkaan aina lainsäädäntöä myöten. Taannoin usea metsänomistaja sai oikeudessa sakkoja metsän hävittämisestä koska ei ollut suostunut aukkohakkuuseen. Neuvostoliitto on romahtanut jo aikaa sitten mutta järjestelmä on täällä edelleen voimissaan. Suomessa ei sentään joudu pakkotyöhön eikä ketään ammuta sääntöjen rikkomisesta.

korruptio.voi.hyvin kirjoitti:

Myyjä voi päättää hakkuutavan jos myy hankintana. Asia on Suomessa valitettavasti vain niin, että metsäyhtiöt päättävät kuinka puuta kasvatetaan.

Ne ovat saaneet metsäalan ammattilaiset samaan kelkkaan aina lainsäädäntöä myöten. Taannoin usea metsänomistaja sai oikeudessa sakkoja metsän hävittämisestä koska ei ollut suostunut aukkohakkuuseen. Neuvostoliitto on romahtanut jo aikaa sitten mutta järjestelmä on täällä edelleen voimissaan. Suomessa ei sentään joudu pakkotyöhön eikä ketään ammuta sääntöjen rikkomisesta.

Lue lisää

Hyvin puhuttu. Onhan asiassa onneksi pientä kehitystä tapahtunut metsälain muutosten myötä eli järjen käyttö on nykyisin melko lailla vapaata. Olin itse nuori kolli 80-luvulla ja kipeästi on jäänyt mieleen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminta. Isälläni oli tuolloin rahasta pula ja puuta jouduttiin myymään. Kipeästä toimenpiteestä teki vieläkin kivuliaamman se, että mhy:n ukko uhkailemalla pakotti hakkuualan auraukseen (noin metrin syvyydelle) ja männyn istutukseen aivan liian rehevälle maalle. Seurauksena se, että selluteollisuus on onnellinen ja minä surullinen, kun katson sitä vaikeakulkuista möykkelikköä jonka puustosta suurin osa on sitä tavaraa, jossa puuta on enemmän oksissa kuin rungossa.

Juu, siitä historiasta on nyt jo muistona istutetut räkämänniköt ja harvennettavat istutusnäreiköt, joista jopa saa pääosin kuitupuuta. Laskutoimituksia tällä puun 1980 hintatasolla ei makseta harvennuksilla kunnolla edes istutuksia tai raicaussaha harvennuksia kumpaakaan kokonaan. Lopputuloksena lisäksi tosi harva metsä, kun isoilla koneilla tehdään työt. Kymmenenkin vuotta sitten koneet ja kuljettajat olivat vielä siedettävyyden rajoissa. Puun hinta jopa 50% parempi.

Naapuriapuna täällä on käytetty taimiakin, joiden siirtoetäisyys on ollut liian pitkä. Alun alkaenkaan niistä ei ole ollut tarkoitus kasvattaa kelvollista tukkipuuta vaan nopeakasvuista kuitua.

Noin se on mennyt. Kurjaa kuitupuuta kolmen suuren tarpeisiin. Isot ovat saaneet sanella omat pykälänsä metsänhoitosuosituksiin (-määräyksiin) ja sahat, metsänomistajat, korjuupalvelu- sekä kuljetusyrittäjät ovat saaneet orjan roolin. Jo vuosia on ollut vallalla tilanne, jossa kantorahatulot ovat jääneet alle kolmen suuren roiston tekemän voiton. Mainittujen euromäärien erotus kasvaa nopeaan tahtiin. Samaan soppaan kun lisätään vielä se, että tuontipuusta kannattaa maksaa rajalla jopa tuplahinta siihen puuhun verrattuna, jota löytyy sieltä tehtaan piipun tyveltä niin voidaan todeta Suomenmaassa olevan paljon mätää.

Rypsi- ja rapsiöljykin on jostain syystä Suomessa terveellisempää kuin oliiviöljy, kun taas oliivipuita kasvavissa maissa asia ei ehkä olekaan niin.

Samoin kuin maito aikuistenkin päivittäisenä juomana on ollut erityisen suositeltavaa juuri Suomessa - jossa on ollut ja on edelleenkin paljon maitotiloja.

Niinkuin näissä em. aivan yksittäisissä esimerkeissä poliittisesta ohjauksesta, samoin myös metsänkasvatuksessa on viranomaisilla poliittisia tarkoitusperiään kansalaisten ohjailemiseksi.

Tsaarinaikaisten hyviksi havaittujen hallinnollisten perinteiden hengessä.