Uskomatonta, että tasavallan presidentti alkaa leimaamaan omaa virkamieskuntaansa kaappihomoiksi. Halonen on itse melkoinen kaappilesbo, koska toimi SETA:n puheenjohtajanakin. Kukaan normaalihetero ei voi mennä SETA:n johtoon.
Tarja Halonen itse toteaa Setan ajastaan seuraavaa:
”Se oli tavattoman hienoa aikaa, ja onneksi ei sitten sattunut pahempia kömmähdyksiä. Niillä tarkoitan sitä, että asiat olivat aika vaikeita ja ne olivat aika alussa. Kun olin Helena Rannan – joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen YK-työnsä takia Bosnian joukkomurhien tutkijana – kanssa perustamassa Seksuaalipoliittista yhdistystä, SEXPOa, niin siinä puuhailtiin hyvin hienovaraisten asioiden kanssa. Osa siitä porukasta radikalisoitui ja perusti SETAn, Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n. Minä en ollut sitä perustamassa, mutta olin siinä myöhemmin mukana puheenjohtajana parin vuoden ajan 1970-luvulla. Siinä oli takana sellainen ruotsalainen idea, että kun ne eivät uskaltaneet tulla kaapeistaan ulos, niin juristit ja lääkärit auttaisivat näitä ihmisiä itse ottamaan asiat omiin käsiinsä. Loppujen lopuksi kävi kuitenkin niin, että meidät kaikki leimattiin jollakin tavalla oudoiksi. Mutta kyllä se sitten vähitellen rupesi menemään.
Tunnen ison kasan kunniallisia virkamiehiä, jotka ovat kaappihomoja. Siis jotka eivät koskaan uskaltaneet itse tehdä mitään, mutta olivat tyytyväisiä, kun me hoidimme heidän asioitaan. Me olimme mielestämme edistyksellisiä kun hoidimme heidän asioitaan, mutta jonkinasteinen pettymys oli kun huomasi, etteivät monet heistä olleetkaan yhtään suvaitsevaisia muissa asioissa. Jos sanon varovasti, niin ihmisille näyttää riittävän yksi tai kaksi poikkeavaa ominaisuutta.
Sitten tuli vastaan sellainen ilmiö, että homon tai lesbon kaverina oleminen oli vaikeaa. Eli sitä joutui paljon kokemaan näitä vihjailuja, että ”onko se sittenkin”?
Nuorena naisena joutui eduskunnassakin kuulemaan kaikenlaisia ”kutsuja”. Ja kun niihin sitten sanoin EI, niin sitten sai kuulla: ’Ai niin, sinähän olet niitä SETAn lesboja’. Se oli sellainen ”viehättävä” tapa läiskäistä päin näköä. Vastasin heille: ’Ei, en ole lesbo. Minulla on vain kovat laatukriteerit.’ " (Lehtilä 2005, 154–155).
Tarja Halonen itse toteaa Setan ajastaan seuraavaa:
”Se oli tavattoman hienoa aikaa, ja onneksi ei sitten sattunut pahempia kömmähdyksiä. Niillä tarkoitan sitä, että asiat olivat aika vaikeita ja ne olivat aika alussa. Kun olin Helena Rannan – joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen YK-työnsä takia Bosnian joukkomurhien tutkijana – kanssa perustamassa Seksuaalipoliittista yhdistystä, SEXPOa, niin siinä puuhailtiin hyvin hienovaraisten asioiden kanssa. Osa siitä porukasta radikalisoitui ja perusti SETAn, Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n. Minä en ollut sitä perustamassa, mutta olin siinä myöhemmin mukana puheenjohtajana parin vuoden ajan 1970-luvulla. Siinä oli takana sellainen ruotsalainen idea, että kun ne eivät uskaltaneet tulla kaapeistaan ulos, niin juristit ja lääkärit auttaisivat näitä ihmisiä itse ottamaan asiat omiin käsiinsä. Loppujen lopuksi kävi kuitenkin niin, että meidät kaikki leimattiin jollakin tavalla oudoiksi. Mutta kyllä se sitten vähitellen rupesi menemään.
Tunnen ison kasan kunniallisia virkamiehiä, jotka ovat kaappihomoja. Siis jotka eivät koskaan uskaltaneet itse tehdä mitään, mutta olivat tyytyväisiä, kun me hoidimme heidän asioitaan. Me olimme mielestämme edistyksellisiä kun hoidimme heidän asioitaan, mutta jonkinasteinen pettymys oli kun huomasi, etteivät monet heistä olleetkaan yhtään suvaitsevaisia muissa asioissa. Jos sanon varovasti, niin ihmisille näyttää riittävän yksi tai kaksi poikkeavaa ominaisuutta.
Sitten tuli vastaan sellainen ilmiö, että homon tai lesbon kaverina oleminen oli vaikeaa. Eli sitä joutui paljon kokemaan näitä vihjailuja, että ”onko se sittenkin”?
Nuorena naisena joutui eduskunnassakin kuulemaan kaikenlaisia ”kutsuja”. Ja kun niihin sitten sanoin EI, niin sitten sai kuulla: ’Ai niin, sinähän olet niitä SETAn lesboja’. Se oli sellainen ”viehättävä” tapa läiskäistä päin näköä. Vastasin heille: ’Ei, en ole lesbo. Minulla on vain kovat laatukriteerit.’ " (Lehtilä 2005, 154–155).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuota tekstistä ei löydä kukaan muu kuin halostraumainen tai/ja homokammoinen pää...