Laitoin tänne kirjoituksen otsikolla "Väyrynen kirjoittaa asiaa", mutta siihen tuli jostain syystä vain kolme kommenttia, eikä niissä yhdessäkään pyritty kiistämään itse asiaa.
Olisi luullut, että kun noinkin kiistelty henkilö kuin Paavo V arvostelee EUvostouskovaisten kaikkein pyhimpää, olisi siihen vastattu vähän innokkaammin.
Laitan nyt vielä tuon kirjoituksen tähän alapuolelle, ja pyydän palstan EUvostouskovaisia kertomaan, että missä kohden Paavo kirjoittaa totuuden vastaisesti.
***
"Suomen jäsenyydelle talous- ja rahaliitossa esitettiin aikanaan painavia taloudellisia perusteita. Meille väitettiin, että luopumalla omasta rahastamme voimme edistää taloutemme vakautta, nopeuttaa talouskasvua ja päästä alhaisempaan korkotasoon. Talous- ja rahaliiton poliittisista tavoitteista ja vaikutuksista ei puhuttu.
Käytännön kokemukset osoittavat, että talous- ja rahaliitto on vaikuttanut Suomen talouteen haitallisesti.
Vakauden sijaan olemme saaneet epävakautta. Heti rahaliittoon siirtymisen jälkeen euro devalvoitui voimakkaasti, mikä johti Suomen talouden ylikuumenemiseen mm. osake- ja kiinteistömarkkinoilla. Suomen taloutta ajatellen eurosta tuli liian heikko. Jos meillä olisi ollut oma valuutta, sen arvo olisi säilynyt euroa paremmin.
Pian ongelmat kääntyivät päinvastaisiksi, kun euro vahvistui voimakkaasti. Tämä johti erityisiin ongelmiin Suomessa, jonka talous on muita EMU -maita riippuvaisempi euron ja dollarin keskinäisestä suhteesta. Vahva euro nopeutti työpaikkojen siirtymistä ulkomaille. Jos Suomella olisi ollut edelleen oma markkansa, sen kurssi olisi vahvistunut vähemmän kuin euro nyt kallistui.
Vaikka euroalueeseen kuuluminen on tuonut Suomen talouteen epävakautta, olemme kyenneet hyvällä talous- ja työmarkkinapolitiikalla pitämään kustannus- ja hintatason suhteellisen vakaana. Muissa euroalueen maissa inflaatiovauhti on nopeampi. Tästä syystä Euroopan keskuspankki on ryhtynyt nostamaan korkotasoa. Jos Suomella olisi oma raha ja oma rahapolitiikka, korot olisivat nyt alemmalla tasolla. Nyt rahaliitosta joutuvat siis kärsimään mm. asuntovelalliset.
Suomen kokemus osoittaa, että rahaliittoon kuuluminen on ollut meille vahingoksi. Samaan suuntaan viittaavat myös kokemukset niistä maista, jotka ovat säilyttäneet oman rahansa. Ruotsin, Tanskan ja Britannian taloudet ovat olleet vakaita ja niiden talouskasvu on ollut nopeaa. Ruotsissa korot ovat olleet samalla tasolla kuin euroalueella, toisinaan alempanakin.
Entä sitten talous- ja rahaliiton poliittiset vaikutukset?
Talous- ja rahaliitto on ollut ensi sijassa poliittinen hanke, jolla pyritään edistämään Euroopan unionin kehittymistä tiiviiksi ja ylikansalliseksi yhteenliittymäksi, liittovaltioksi.
Kansalliset valuutat ylläpitävät kansallistunnetta - siksi ne piti korvata eurooppalaista tietoisuutta vahvistavalla yhtenäisvaluutalla. Toisaalta yhteinen raha- ja valuuttakurssipolitiikka lisäävät tarvetta kehittää yhteistä finanssipolitiikkaa, mikä puolestaan edellyttää talouspoliittisen päätöksenteon yhteensovittamista ja sen keskittämistä unionin tasolle.
Rahaliitto on nähty myös eriytyvän yhdentymisen välineenä. Ennen rahaliittoon siirtymistä saksalaiset kristillisdemokraatit nostivat esille ajatuksen viiden tai kuuden valtion muodostamasta rahaliitosta, josta tulisi EU:n "kova ydin". Perustuslain kaaduttua mm. Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on esittänyt, että perustuslain hyväksyneet rahaliiton jäsenet muodostaisivat unionin ytimen.
Onkohan tämä perimmäinen syy siihen, että suomalaiset federalistit haluavat ratifioida EU:n huippukokouksessakin kuolleeksi todetun perustuslain? EU:n liittovaltio-ytimestä on vaikea syrjäyttää maata, joka on mukana rahaliitossa ja taistelujoukoissa ja joka lisäksi on ratifioinut perustuslain."
Olisi luullut, että kun noinkin kiistelty henkilö kuin Paavo V arvostelee EUvostouskovaisten kaikkein pyhimpää, olisi siihen vastattu vähän innokkaammin.
Laitan nyt vielä tuon kirjoituksen tähän alapuolelle, ja pyydän palstan EUvostouskovaisia kertomaan, että missä kohden Paavo kirjoittaa totuuden vastaisesti.
***
"Suomen jäsenyydelle talous- ja rahaliitossa esitettiin aikanaan painavia taloudellisia perusteita. Meille väitettiin, että luopumalla omasta rahastamme voimme edistää taloutemme vakautta, nopeuttaa talouskasvua ja päästä alhaisempaan korkotasoon. Talous- ja rahaliiton poliittisista tavoitteista ja vaikutuksista ei puhuttu.
Käytännön kokemukset osoittavat, että talous- ja rahaliitto on vaikuttanut Suomen talouteen haitallisesti.
Vakauden sijaan olemme saaneet epävakautta. Heti rahaliittoon siirtymisen jälkeen euro devalvoitui voimakkaasti, mikä johti Suomen talouden ylikuumenemiseen mm. osake- ja kiinteistömarkkinoilla. Suomen taloutta ajatellen eurosta tuli liian heikko. Jos meillä olisi ollut oma valuutta, sen arvo olisi säilynyt euroa paremmin.
Pian ongelmat kääntyivät päinvastaisiksi, kun euro vahvistui voimakkaasti. Tämä johti erityisiin ongelmiin Suomessa, jonka talous on muita EMU -maita riippuvaisempi euron ja dollarin keskinäisestä suhteesta. Vahva euro nopeutti työpaikkojen siirtymistä ulkomaille. Jos Suomella olisi ollut edelleen oma markkansa, sen kurssi olisi vahvistunut vähemmän kuin euro nyt kallistui.
Vaikka euroalueeseen kuuluminen on tuonut Suomen talouteen epävakautta, olemme kyenneet hyvällä talous- ja työmarkkinapolitiikalla pitämään kustannus- ja hintatason suhteellisen vakaana. Muissa euroalueen maissa inflaatiovauhti on nopeampi. Tästä syystä Euroopan keskuspankki on ryhtynyt nostamaan korkotasoa. Jos Suomella olisi oma raha ja oma rahapolitiikka, korot olisivat nyt alemmalla tasolla. Nyt rahaliitosta joutuvat siis kärsimään mm. asuntovelalliset.
Suomen kokemus osoittaa, että rahaliittoon kuuluminen on ollut meille vahingoksi. Samaan suuntaan viittaavat myös kokemukset niistä maista, jotka ovat säilyttäneet oman rahansa. Ruotsin, Tanskan ja Britannian taloudet ovat olleet vakaita ja niiden talouskasvu on ollut nopeaa. Ruotsissa korot ovat olleet samalla tasolla kuin euroalueella, toisinaan alempanakin.
Entä sitten talous- ja rahaliiton poliittiset vaikutukset?
Talous- ja rahaliitto on ollut ensi sijassa poliittinen hanke, jolla pyritään edistämään Euroopan unionin kehittymistä tiiviiksi ja ylikansalliseksi yhteenliittymäksi, liittovaltioksi.
Kansalliset valuutat ylläpitävät kansallistunnetta - siksi ne piti korvata eurooppalaista tietoisuutta vahvistavalla yhtenäisvaluutalla. Toisaalta yhteinen raha- ja valuuttakurssipolitiikka lisäävät tarvetta kehittää yhteistä finanssipolitiikkaa, mikä puolestaan edellyttää talouspoliittisen päätöksenteon yhteensovittamista ja sen keskittämistä unionin tasolle.
Rahaliitto on nähty myös eriytyvän yhdentymisen välineenä. Ennen rahaliittoon siirtymistä saksalaiset kristillisdemokraatit nostivat esille ajatuksen viiden tai kuuden valtion muodostamasta rahaliitosta, josta tulisi EU:n "kova ydin". Perustuslain kaaduttua mm. Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on esittänyt, että perustuslain hyväksyneet rahaliiton jäsenet muodostaisivat unionin ytimen.
Onkohan tämä perimmäinen syy siihen, että suomalaiset federalistit haluavat ratifioida EU:n huippukokouksessakin kuolleeksi todetun perustuslain? EU:n liittovaltio-ytimestä on vaikea syrjäyttää maata, joka on mukana rahaliitossa ja taistelujoukoissa ja joka lisäksi on ratifioinut perustuslain."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Väyrysen Paavon (ja muiden yya-ajan ikoneiden) aika on auttamatta ohi. Paavon jorinat eivät näköjään kiinnosta enää edes omia (siis kepulaisia).
Itsekin olen kyllä pannut merkille että kepu alkaa olla pikkuhiljaa ihan salonkelpoinen (kunhan vielä Vanhanen oppisi pukeutumaan tilanteen vaatimalla tavalla) puolue.
Yleisestihän nekin, jotka ovat olleet itse luomassa ja hahmottelemassa euro-järjestelmää ovat sitä mieltä, että vaikeuksia euron kanssa on tulossa pitkällä aikavälillä.
Onko euroon liittyminen ollut Suomelle sitten vahingoksi tähän asti niin siitä nyt voi olla eri mieltä.
Ei kai tähän mennessä sillä onko joku maa liittynyt euroon tai ei ole ollut varsinaisesti vielä mitään merkitystä suuntaan tai toiseen.
Ruotsiin on ainakin valunut paljon ulkomaisia
investointeja, jotka ehkä nyt johtuvat nekin enemmän varsinaisesta politiikasta kuin jostakin raha-finassi- ja valuuuttapoliitikasta.
Väyrynen lähtee siitä ajatuksesta, että EU:n raha- ja talousliitot ongelmat on laskettava joksikin absoluuttiseksi miinukseksi jotakin olemassaolematonta ideaalitilaa vasten. Ei voida verrata, kun ei tiedetä millaista olisi ilman raha- ja talousliittoa. Jos vertailukohdaksi otetaan esim. Suomen EU-jäsenyyttä edeltänyt viisivuotiskausi, tuskin kellään - edes Väyryselle - tulee kaipuu niitä aikoja kohti.
Ainakin kai voi sanoa sen, että EU-aika on tuonut vakautta talouteen. Enää ei mennä inflaatio-devalvaatio -vuoristorataa. Ei sekään kovin on onnellista ja tasa-arvoista aikaa ollut.
Suomen osalta arvostelijoilta usein unohtuu myös tärkein liittoutumisperuste. Suomi identifioitui läntiseen Eurooppaan sopimuksen myötä. Se oli irtiotto Venäjän vakutuspiiristä. Sopimus oli meille ennen muuta turvallispoliittinen. Lisäksi EU on rauhanprojekti, joka on tässä tehtävässään ainakin toistaiseksi onnistunut. Jäsenmäärn kasvu ja erilaiset intressit tuovat tietysti ristiriitoja, mahdollisesti jopa vakaviakin.
....euroon liittymisessä on ollut kyllä erittäin viisasta.
Vastoin euroluojien käsitystä tulevista euroliittymän vaikeuksista 10-20 vuoden kuluessa
olen kyllä sitä mieltä, että sen euron kanssa moni on vaikeuksisa jo nyt.
Idealistinen suinpäin säntääminen euroon voi kostautua pahankerran, koska euro toimiakseen on erittäin vaativa ja komplexinen järjestelmä, jolla on omat ehdottomat ehtonsa, joita ei ilmeisesti ole toteutettu ollenkaan ja joita euron ehtoja ei enää ehkä pystytä euroyhteisössä
toteuttamaankaan ollenkaan.
"Jos vertailukohdaksi otetaan esim. Suomen EU-jäsenyyttä edeltänyt viisivuotiskausi, tuskin kellään - edes Väyryselle - tulee kaipuu niitä aikoja kohti."
Miksi meidän pitäisi ottaa vertailukohdaksi viisivuotiskausi ennen EU-jäsenyyttä? Miksi ottaisimme vertailukohteeksi ajanjakson, johon osui vuosisadan pahin lama ja väärän rahapolitiikan synnyttämä valuuttakriisi?
"Ainakin kai voi sanoa sen, että EU-aika on tuonut vakautta talouteen."
Paitsi että tuo vakaus ei mitenkään johdu EU:sta. Esim. Britannia oli EU:n jäsen jo syksyllä 92, mutta niin vain punta syöksyi pakkodevalvaatioon.
"Enää ei mennä inflaatio-devalvaatio -vuoristorataa. Ei sekään kovin on onnellista ja tasa-arvoista aikaa ollut."
Ei mennä ei. Eikä mentäisi vaikka ei EU:ssa taikka rahaliitossa oltaisikaan. Vai olisiko Lipposen hallitus ottanut uudestaan käyttöön säännöstelytalouden aikaisen kiinteäkurssisen rahapolitiikan ynnä inflatorisen tulo- ja finanssipolitiikan vain siksi, että saisimme silloin tällöin devalvoida?
"Suomen osalta arvostelijoilta usein unohtuu myös tärkein liittoutumisperuste. Suomi identifioitui läntiseen Eurooppaan sopimuksen myötä."
Suomi on ollut aina osa läntistä Eurooppaa. N-liiton kaatumisen ja ETA-sopimuksen solmimisen jälkeen entistäkin kiistattomammin.
"Se oli irtiotto Venäjän vakutuspiiristä."
Eipä se siltä näytä. EU:n puheenjohtajana Suomi näyttää olevan jonkinlainen Venäjän puhemies EU:n suuntaan. "
Sopimus oli meille ennen muuta turvallispoliittinen."
No niimpä :)
"Lisäksi EU on rauhanprojekti, joka on tässä tehtävässään ainakin toistaiseksi onnistunut."
Heh. Toivottavasti Norja ja Sveitsi eivät karkaa toistensa kimppuun, kun eivät kuulu tähän "rauhanprojektiin" :)
Euroopan yhdentymisen perusteleminen rauhalla on epäilemättä 1950-luvulla kuulostanut järkevältä, mutta kyllä jokainen käsittää, että tänä päivänä tuo perustelu on täyttä hölynpölyä.
Jos Väyrysen Paavo sattuisi tykkäämään euroopan unionista niin siitä pitäisit (ja näkisit positiivisia puolia) sinäkin? Entäs jos kepu olisikin kannattanut (kuka ja mistä puolueesta muuten oli pääministeri 90-luvun alussa?) unionia ja demarit ja kokoomus vastustanut, mikä mahtaisi olla sinun kantasi? Ja tuo jossittelu Suomen tilanteesta on aivan turhaa, emme voi mitenkään tietää mikä olisi tilanne nyt jos olisimme valinneet toisin. Sen toki voi heti sanoa että toyota corolla maksaisi (ilman ilmastointeja ja muita herkkuja) 200000 markkaa ja kossupullo ainakin 150 rahaa.
Asiaan, tuollainen laumasieluisuus ja omilla aivolohkoilla ajattelemattomuus (kun kerran väyrynen niin toki minäkin) on aika tyhmää.
Väyrysen EU-näkemykset eivät vaikuta omiini yhtään enempää kuin Ahonkaan.
Japanilaiset (Japanissa valmistetut)autot muuten kallistuivat EU-jäsenyyden myötä, kun jäivät tullimuurin taakse.
Jos jotkut ovat laumasieluja, niin niitä ovat nimen omaan EUvostoliiton kannattajat.
...on.
...rakentajista on kyllä EU.
Oikein omaan napaan tuijottaja.
Ollaan kuin ei mitään muita maita olisikaan.
Jotkut direktiivit, jotka voivat olla jollekin EU-maan tai maitten blokin teollisuudelle hyvinkin järkeviä voivat olla joillekin EU-ulkopuolisille
ja miksei EUuun omillakin sisämarkkinoilla valtava
yhtäkkinen innovaatioiden ja yritystoiminan ja kaiken terveen vapaan kilpailun este ja myös valtava taantuminen.
Myös kehitysmaitten yritykset ja pääsy EU-markkinoille kärsivät siitä, kun eivät milloin minkä tekosyyn takia voikaan täyttää jotakin naurettavia turhia 'standardeja'ja määräyksiä, jotka eivät ole mitään ehdottomia sellaisia, mitä tietenkin selllaisiakin tarvitaan
siinäkin asiassa. Karvalakkilähetystö Rysseliin. Väykky, Tennilä, Seppänen, johtajanaan "perskutarallaa" veisivät säkillisen multaa niin Suomi pelastuu!
enää kiinnostavan. Itse panin tuonne alemmaksi viittauksen Ilkan kolumniin, jossa Paavo haukkuu pystyyn Kuntauudistuksen ja sitä koskevan lain. Alle kymmenen lukijaa eikä yhtään vastinetta.
Kukaan järkevä ei kommentoi Väyrysen höpinöitä EU:sta.
Kolmen vastauksen jälkeen kannattaa hypellä 5 minsaa ihan silkasta ilosta.