Kumman vaihtoehdon valitsisitte? Eli poistoilmalämpöpumppu, joka siirtää lämmön lämpimään käyttöveteen, vai varaava sähkölämmitys lattiaan? Molemmissa tapauksissa tulee kaverikisi varaava takka.
Tuo PILP vaatii vesikiertoisen lattialämmityksen. Mitenkäs, aiheuttaako ylimääräistä huolta nuo vesiputket betonivalussa esim. mahdollisen valun elämisen vuoksi?
Motivan laskurilla laskettuna kustannukset 30 v. aikana olisivat melkolailla 1:1. Sähkössä investointikustannukset ja huoltokustannukset selvästi edullisemmat, mutta sitten käyttökustannukset korkeammat.
Onko mitään järkeä laittaa ilmalämpöpumppua valittavan vaihtoehdon kaveriksi? Lähinnä tuo jäähdytys houkuttaa ;) Kuitenkin, kun rakennamme talon etelä-Lappiin, mietityttää tuo, että kuulema ulkolämpötilan pitää olla vähintään 7 ennen kuin antaa kunnollisen hyötysuhteen lämmityksessä. Tuohonhan ei enää jää kuin kymmenkunta viikkoa/vuosi sellaista aikaa, että ylipäänsä tarvii lämmittää taloa?
Kiitos vastauksista!
Tuo PILP vaatii vesikiertoisen lattialämmityksen. Mitenkäs, aiheuttaako ylimääräistä huolta nuo vesiputket betonivalussa esim. mahdollisen valun elämisen vuoksi?
Motivan laskurilla laskettuna kustannukset 30 v. aikana olisivat melkolailla 1:1. Sähkössä investointikustannukset ja huoltokustannukset selvästi edullisemmat, mutta sitten käyttökustannukset korkeammat.
Onko mitään järkeä laittaa ilmalämpöpumppua valittavan vaihtoehdon kaveriksi? Lähinnä tuo jäähdytys houkuttaa ;) Kuitenkin, kun rakennamme talon etelä-Lappiin, mietityttää tuo, että kuulema ulkolämpötilan pitää olla vähintään 7 ennen kuin antaa kunnollisen hyötysuhteen lämmityksessä. Tuohonhan ei enää jää kuin kymmenkunta viikkoa/vuosi sellaista aikaa, että ylipäänsä tarvii lämmittää taloa?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 19
Vanhimmat
että kyse on 140 m2 omakotitalosta, jossa eristevahvuus seinissä 225mm, katossa 400mm ja betonivalun alle luultavasti n. 120mm eriste. Ikkunoiden U-arvo 1.1.
Sikäli mikäli nämä tiedot vaikuttavat ;)
Tuo on jo lähes matalaenergiatalo, joten ilman muuta laittaisin kaapelit vaan lattiaan sekä ilppi. Hyvin eristetyssä talossa ei paljoa mene sähköä, kokemus sen osoittaa.
Olisko mitään todellista hyötyä lisätä tuota katon villoitusta 100 mm:lla 500 milliin? Eräs tuttava suositti, mutta minkä verran käytännössä tuolla lisävillalla olisi hyötyä lämmityskustannuksissa? Villakin maksaa, jotain..
Eli, minkä verran tekisi 140 neliöön lisää hintaa tuo ylimääräinen 100 mm villa kattoon, ja kuinka paljon ( arvio käy ;) ) säästyisi lämmityskuluissa vuodessa?
Mitenkä muuten tuo LTO? Sehän tuntuu olevan "vakiovaruste" uusissa omakotitaloissa.. Jos laitan tuohon hyvin eristettyyn taloon varaavan sähkölämmityksen lattiaan varaavan takan ILPn, niin mitenkäs tuon LTO:n laita?
Koneellinen ilmanvaihtohan joka tapauksessa tulee, mutta laitanko LTO:lla? Tekeekö ison lisäkustannuksen, ja onko siitä tässä tapauksessa lisäarvoa lämmityskustannuksiin siinä määrin, että olisi järkevä investointi?
Hitto, taidan olla aika pihalla näistä hommista..
ilmoitetaan lämpötilassa 7C. Laatu-ilpeillä ne ovat yli neljän. Kehitystä tapahtuu koko ajan ja ainakin laatu-ilpit toimivat vielä -15C hyötysuhteella kaksi.
http://www.lampopumput.info/
varaava sähkölämmityskin tarvi vesiputket lattiaan..
Eikös tuossa betonilaatta ole varaava massa, joten kaipa sen lämmitys onnistuu myös kaapelilla.
kaapelillakin onnistuu. Käyttökustannukset ovat korkeammat kuin esim. maalämpö vesi -yhdistelmällä. Toisaalta koronnousu syö velalla hankitun maalämpöpumpun käyttöedullisuutta.
..on hallitsematonta lämmittämistä.
Jos massaan varataan, edellyttää se sen lämpötilan nostoa. Kun lämpötila nousee, lämmittää se huonetta-halusit tai et.Yleensä
varausajan lopulla sisälämpötila on korkea
ja laskee päivän mittaan. Kun sisälämpötila
on korkea, lämmitetään harakoita.
Kun varataan veteen, on lämpövarastona eristetty
säiliö, josta otetaan lämpöä tarpeen mukaan, hallitusti.
M.O.T
Meillä lattian sähkökaapelit on kytketty olemaan jatkuvasti päällä kuitenkin siten, että yösähkön aikana nostaa lämpötilaa halutun astemäärän. Kahden asteen nosto parkettilattioilla on meidän tapauksessa osoittautunut hyväksi. Kovimmilla pakkasilla lämmittää kerran iltapäivällä tai alkuillasta ennen seuraavaa yötariffia. Sitä paljon haukuttua sähkölattian lämpötilan vaihtelua ei juuri havaitse.
Olen itsekkin kahden vaiheilla... aion rakentaa talon jossa asuin pinta-ala n 200 m2 ja askartelu/varastoa 40 m2. Olenko hullu jos laitan lattialämmityksen sähkökaapelilla ja kaksi varaavaa takkaa ja lisäksi ilmalämpö pumpun.
Tiedän että sitten ollaan jumissa sähkön kanssa, mutta silti vaihtoehto houkuttaa.... helppoa
kuitenkin nuo varaavat takat, jotka eivät sähköä kaipaa toimiakseen.
käytännössä jatkuvasti päällä oleva lattiasähkölämmitys n. 140m2:ssa ok-talossa vie vuodessa n. 10 000 kwh:ta sähköä. Kokonaiskulutus meillä on ollut n. 20 000 kwh:ta. Yhdellä takalla on kovimpina pakkasjaksoina lattiavastuksia helpoteltu mutta viime talven kovina pakkaspäivinä voi sanoa, että lähes koko talon vastukset saattoi paahtaa täysillä, lämmintä kuitenkin riitti. Koko vuoden sähkölasku pyörii n. 1500-1600 euron tietämillä, ilp ei auta pätkääkään tuolla yli 20 asteen pakkasilla joten todennäköisesti sen "hyöty" asettuisi kesähelteiden jäähdytykseen ja sähkölasku tuskin pienenisi..Käytännössä kovimmat sähkömenekit ovat joulu-maaliskuu, jolloin huidellaan yli 3000 kwh/kk muutoin sähköä menee melko vähän. Joku iso leivinuuni/muuri on suomen oloissa paras lämmitysratkaisu tai sitten haloilla lämmitettävä vesikeskuslämmitys, jos siis halvalla halutaan päästä ja on aikaa sekä halua temuta halkojen ihmemaassa.
kokoiseen kompleksiin harkitsisin muuta kuin sähkölämmitystä. Meillä on lämmitettäviä kuutiota hieman vaille 500m3 ja laskettiin, että esim. maalämmön kannattavuus oli rajoilla ottaen huomioon mm. mekaanisten laitteiden korjaus/vaihtoennusteen, joten päädyimme sähkökaapeliin. Toisaalta tuntemattomia muuttujia on paljon ja suurimpina tietenkin energian (sähkön) hintakehitys sekä koronnousu, joka nostaa velalla tehdyn kalliin investoinnin hintaa. Suo siellä, vetelä täällä.
meillä ha 200m2 ja ka 250 m2 matalaenergia kivitalo. kaapelit betonissa ja lisäksi patterit. kallista käyttää ok, mutta asumismukavuuden kannalta nro 1. tätä olen valmis maksamaan. lisäksi 2 takka, toinen varaava kiertoilmalla ja toinen varaava. hyvin pärjää näillä.
Sopiiko udella, kuinka suuri on sähkön kulutus vuodessa. Itselle tulee siporex talo. Edellinen oli myös samaa tavaraa... asuin pinta-ala 150 m2 kuutioita 600m3 eli paljon avaraa korkeaa tilaa. Lämmitys oli pilp- ivt 490....vesikirtoinen lattia lämmitys. Sähkön kokonaiskulutus oli 18000 KWh. Takkaa lämmitettiin aika paljon . oli kiertoilmatakka.
Jos jollain on kokemuksia näin ison talon toteuttamisesta sähkökaapeleilla kirjoittakaa ihmeessä kokemuksista.
Onko ketään jolla kokemuksia nilanin ilmastointi koneista..
total 25-33k kwh. tosin ulkoalueiden sulanapito myös kaapelein joka kyllä syö !!!!
ei pidä sortua maalämpöön. Niitä päiviä, jolloin tarvitaan päälämmönlähdettä on suhteessa melko vähän.
Vertailu. Sen lähtöarvot(kin) on jo päin persettä. Koko vertailu on silkkaa paskaa.
Kannattaa laskea itse...