Vaalan metsäpalon uutisoinnissa on kerrottu kuinka Kainuun prikaatin varusmiehiä on mukana sammutustöissä.
Missä ovat sivarit? Miksi varusmiehet joutuvat hoitamaan tämänkin homman? Mikä vakaumus estää esimerkiksi legioonalaisten osallistumisen tämän tyyppiseen työhön?
Missä ovat sivarit? Miksi varusmiehet joutuvat hoitamaan tämänkin homman? Mikä vakaumus estää esimerkiksi legioonalaisten osallistumisen tämän tyyppiseen työhön?
Vastaukset 17
Vanhimmat
ovat tyhmiä lampaita, joilla ei ole omaa tahtoa.
... tehtävään sopivaa ainesta ja tehtävään sopiva koulutus. Sivareista osa voisi olla tehtävään sopivaa, mutta koulutus puuttuu. Et voi vaatia yhteiskunnan pohjasakalta kaikkea.
tehkööt varusmiehet vaan noita orjahommia.
Syy, miksei sivareita käytetä tämän tyyppisissä tehtävissä, taitaa selvitä parista aiemmasta vastauksesta: "auttamien ja katastrofien hoito on orjien hommaa", "mitä se mulle kuuluu", "auttajat ovat lampaita" -tyyppinen asenne pistää selvästi esille.
Näiden ihmisten osalta ei taida olla kyse asevelvollisuuden vastustamisesta. He vastustavat kaikkea yhteiskunnan toimintaa, jopa tulipalot ja muut onnettomuudet eivät kuulu heille. Ei ainankaan ellei siitä makseta tai saa jotain muuta henkilökohtaista hyötyä.
Minua hämmästyttää. Olen luullut, että sivarit kokisivat kutsumuksekseen päästä osallistumaan tämän tyyppisten siviilionnettomuuksien pelastustöihin. Mutta, ei. Käsittämätöntä!
kolmesta kirjoituksesta? hieman ahdasmielistä sanon minä. Mutta onhan se niinkin, että tehköön pojat jos haluaa. Saattaisinhan minäkin noita metsäpaloja olla sammuttamassa, Mutta kun ne eivät ole tarpeeksi lähellä minua. En viitsisi vartavasten lähteä kovinkaan kauas sammuttelemaan.
"tehkööt varusmiehet vaan noita orjahommia."
oli minun kommenttini. olen armeijan käynyt. ja siellä nimenomaan näin miten varusmiehiä käytetään orjahommissa.
Paloviranomaisilla on oikeus määrätä kenet tahansa avuksi vaikkapa metsäpalon sammutukseen. Kutsu sitä sitten orjatyöksi jos haluat.
Ehkäpä olisi parempi antaa metsän palaa. Ainankin siinä tapauksessa, ellei se satu olemaan sinun metsäsi.
Totta, otos on aika pieni. Aloituskirjoituksen on kuitenkin lukenut liki 200 henkilöä ja aina sanavalmiilta sivareilta on tullut vain pari kommenttia, nekin tuota tyyliä.
Yhtään asiallista syytä siihen, miksei sivareita käytetä varusmiesten tavoin suurissa onnettomuuksissa, ei ole näkynyt.
Sinäkin viittaa kirjoituksessasi viitsimiseen. Siitäkö loppujen lopuksi on kyse?
eipä näy armeijan käyneitä reserviläisiä olemaan jonottamassa päästäkseen vapaaehtoisesti auttamaan vaaratilanteessa? missä he ovat?
mitä tulee metsän omistukseen. todellakin, kuka omistaa nämä metsät? joku tuhansien hehtaarien metsävarallisuutta hallinnoiva laitos, valtio, kirkko, yritys, yksityishenkilö? eikö hänellä ole varaa maksaa avustustöistä?
puun myyntituloja vastaanottaessaan eivät näidenkään metsien omistajat taida varusmiehiä muistaa...
metsäpalon leviämisen ja yleisen turvallisuuden kannalta on ehkä välttämätömtä puuttua metsäpaloihin, mutta oikeudenmukaista olisi että varakkaat metsänomistajat maksaisivat varusmiehille bonusta omaisuutensa pelastamisesta.
Oletko sattumoisin tietoinen että maassamme on sivareita vähemmän kuin asepalveluksen käyneitä? Yleistykset ovat aina liioiteltuja, miten jokin yksittäisen sammutustyön varusmies/sivarijakauma nyt voi liittyä sivareiden "välinpitämättömyyteen" mitenkään?
Kyllä jotkut ovat sitten innoissaan, jos jostain löytyy jokin pahatapainen sivari, niin ei kun yleistämään.
Reserviläisjärjestöihin kuuluu tuhansittain reserviläisiä. Kaikki merkittävimmät reserviläisjärjestöt ovat osa VAPEPAa. Tätä kautta reserviläiset ovat tarvittaessa käytettävissä kadonneiden ja hukkuneiden etsinnässä, metsäpaloissa jne. Näitä tehtäviä reserviläisille tulee tätä kautta vuosittain paljon.
Minkä verran siviilipalvelusmiesjärjestöjä kuuluu vapaaehtoiseen pelastuspalveluun? Onko esim siviilipalvelusmiesliitto sen piirissä?
Jotta henkilöä voidaan käyttää niin vaativassa tehtävässä, kuin metsäpalon sammuttamienn on, tulee hänellä olla siihen riittävä koulutus. Varusmiespalvelus antaa riittävät taidot toimia joukon osana. Joten vaikka koulutuksen päämäärä onkin tuottaa sotakelpoinen joukko, niin joukoa voidaan käyttää helposti aputehtävissä muissakin turvallisuusuhissa. Lisäksi palontorjuntaa koulutetaan kaikille miehille jonkin verran, koska polttotaisteluaineet ovat yksi tulen käytön muoto taistelukentällä.
Aikaisemminhan sivareita koulutettiin palokuntiin, mutta aineksen huononnuttua on se käytännössä loppunut. Keskustelin juuri asiasta erään ammattilaisen kanssa ja hänen mielestään se olisi yhä toivottavaa, mutta vaatisi erittäin tiukkaa karsintaa sivarikeskukselta niin, että peruskoulutuksen läpi pääsisi vain kelvollinen aines. Sivarikeskuksen omien tutkimusten mukaan tätä kelvollista ainesta on noin 1/3.
Näinhän se varmasti onkin.
Luulen, ettei moni sammutustöitä johtava paloviranomainen oikeasti haluaisi palopaikalle kuriin ja ryhmässä toimimiseen tottumattomia ihmisiä. Siinä voi pian auttajista tulla pelastettavia!
siellä olisivat, ellei komissaarit olis ruoskimassa. Ja eikö noissa sammutustöissä ole mukana vapaaehtoisia? Varmaan niiden mukana muutama sivariki on
Tosiaan 80-luvulla sivareita koulutettiin palokuntien avustaviin tehtäviin. Sitä ei lopetettu aineksen huonontumisen, vaan poliittisten syiden takia.
80-luvulla nimittäin käytiin keskustelua sivarin kytkemisestä ns. kokonaismaanpuolustukseen. Eli sivareille pyrittiin löytämään jokin mielekäs tehtävä kriisiaikana ja kouluttamaan heidät siihen.
Tämä homma kaatui sivari- yms. pasifistijärjestöjen vastustukseen. Nimittäin palokuntiin koulutetuilla sivareilla on määritelty ns. sodanajan tehtävä. Tämä, ja sivarisysteemin kytkeminen kokonaismaanpuolustukseen oli sivarijärjestöjen mielestä militaristista. Niinpä sinänsä järkevästä käytännöstä jouduttiin luopumaan.
koska jäisin pitkästä tukastani kiinni pusikkoon tai puunoksaan.
33 §.
Jokainen palopaikalla ja sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö on velvollinen sammutustyön johtajan käskystä avustamaan sammutustyössä.
Milloin palopäällikkö tai muu sammutustyön johtaja katsoo tarpeelliseksi, on jokainen kunnassa oleva, sammutustyöhön kykenevä henkilö, joka on täyttänyt 16, mutta ei 55 vuotta, velvollinen kutsuttaessa viipymättä saapumaan palopaikalle ja osallistumaan sammutustoimenpiteisiin, jollei pätevä syy häntä estä.
Metsäpalon sammuttamiseen lähtevän on otettava mukaan saatavissa olevia tarkoituksenmukaisia työvälineitä sekä, tarpeen mukaan, eväitä.
***
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1960/19600465