kuinka pygmit....

Onhan joitain n`s "luonnon kansoja" olemassa muitakin ja heille on kyllä Raamatussa oma sanansa sanottu./Paavalin kirje Roomalaisille 2:14-15 kertoo-//Sillä kun pakanat,joilla ei lakia ole,luonnostaan tekevät mitä laki vaatii,niin he,vaikka heillä ei lakia ole,ovat itse itsellensä laki,ja osoittavat,että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä,kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai puolustavat heitä!!//

Eli omantunnon laki on se SANA mikä heillä on ja se on heillä "sydämessään"!joka myötätodistaa ovatko he "väärintekijöitä" vai "oikeintekijöitä"!Toimivatko totuudessa vai valheessa!?
Joskus aikanaan Jumala sen lopullisesti sitten määrittelee!!

Kun aikanani sain oman etsikon aikani ja heränneen tunnon en ollut kuullutkaan lestadiolaisista. Siis mitenkään omakohtaisesti. Tiesin, että heitä ehkä saattaa olla vielä jokunen jäljellä jossain Lapissa ja että he eivät tanssi ja ettei heillä ole pesukonetta ja että naiset kuolevat kahdenteenkymmenenteen synnytykseensä.

Pohdin asioita mielessäni ja rukoilin. Yritin korjata elämäni suuntaa oikeaan, mutta en oikein saanut siitä selvää Raamatusta. Rippikoulussa saamistani opeista ei ollut apua, se oli täynnänsä niin maallista höpinää, että jo neljätoistavuotias kykeni oivaltamaan, etteivät opettajat ymmärtäneet itsekään puhumaansa.

Tätä kesti aikansa. Sitten taivaan Isä ohjasi luokseni uskovaisen, jonka kanssa puhe alkoi kääntyä iankaikkisuusasioihin. Huomasin tällä ihmisellä olevan jotain, mitä minulla ei ole ja mitä etsin. Sain kuulla syntien anteeksiannon omalle kohdalleni. En vielä oivaltanut olevani vanhoilllislestadiolainen. Kerroin tälle uskovaiselle siitä, että tunnen saaneeni jotain syntien anteeksiannossa. Sanoja en vielä tiennyt mutta kerroin tahtovani pitää tästä löydöstä kiinni. Hän ohjasi minut seuroihin.

Kävin seuroissa. Ajattelin vielä, että voin valita nyt vapaasti oman kuppikuntani. Haluanko liittyä helluntailaisten, körttiläisten tai vaikka ihan vaan oman seurakuntani porukkaan. Ei tuntunut kovin ihastuttavalta huomata, että olisi kohta epämuodikas vanhoillislestadiolainen. Jumala kuitenkin osoitti minulle, että Rauhanyhdistys on hengellinen kotini enkä saa samaa ravintoa kuolemattomalle sielulleni muualta.

Taivaan Isä antaa jokaiselle ihmiselle muutaman etsikonajan elämän varrella. Nämä ovat ne hetket, jolloin on mahdollista saada Pyhä Henki sydämensä asukkaaksi. Myös pakanoita ympäri maan hän näin puhuttelee. Jos joku tällainen ottaa tuon tunnon äänen sydämessään todesta ja tahtoo ottaa uskon vastaan, johdattaa Jumala hänet taivaan kotiin. Näin on käynyt viime vuosinakin useille ihmisille esimerkiksi kaukoidässä. Puhumattakaan siitä, että etsikonaika voi koskea kokonaista heimoa tai kansaa. Kuten Suomea Laestadiuksen aikana. Nyt herätyksen tuulet puhaltavat voimakkaasti Ecuadorissa ja Togossa.

Kun tuhlaajapoika palasi kotiin vieraalta maalta, tuli isä avosylin lastaan vastaan. Sitten isä pyysi palvelijoitaan (toisia uskovaisia) pukemaan pojalle puhtaat vaatteet (saarnaamaan syntien anteeksianto ja pesemään näin syntitahrat pois) ja liiton sormuksen sormeen. Sitten vasta oltiin valmiita juhlaan. Isä ei siis tässäkään tapauksessa yksin valmistellut lastaan vaan tarvittiin palvelijoiden joukko. Vanhempi veli ei sitä hyväksynyt vaan hänen mielestään syntinen oli kelvoton enää lapseksi ottaa. Hänen mielestään kun isän arvostus ansaittiin hyvillä töillä.