Näin kertoo ennakkotietojen mukaan YLE:n "Pakollinen heinäkuu: Naisliike på finlandssvenska": "Naisliike oli Suomessa lapsenkengissä, kun suomenruotsalaiset feministit toivat aatteen maahan. Naisliikkeen on kiittäminen aktiivisia suomenruotsalaisia järjestönaisia. Feministiset aatteet rantautuivat Suomeen 1970-luvulla pääasiallisesti suomenruotsalaisten välityksellä. Myös sukupuolten välistä tasa-arvoa 1960-luvulla ajaneen Yhdistys 9:n jäsenistä yli kolmannes oli suomenruotsalaisia."
Kysynpä vaan: Mihinkä on unohtunut naisliikkeen TODELLINEN uranuurtaja Alexandra Gripenberg, joka jo 1860-luvulla vaati naisille pääsyä valtiopäiville. Naisliike oli hyvissä voimissa jo 1800-luvun lopulla, mitä osoittaa mm. Minna Canthin nauttima arvostus. Niin yleistä ja levinnyttä oli naisasian harrastus, että sen kustannuksella saatettiin laskea leikkiä menestyskomediassa "Kuopion takana" 1890-luvulla. Ja 1906 kun maahan saatiin yleinen äänioikeus, se koski yhtä hyvin naisia kuin miehiäkin.
Tietysti suomenruotsalaisilla on oikeus mainostaa erinomaisuuttaan ja varmaan myös Alexandra Gripenberg puhui ruotsia, mutta kannattaisi kuitenkin edes jossain määrin pysytellä totuudessa. Nykynaisten kannattaisi antaa arvoa edellisten sukupolvien työlle ja saavutuksille. Niiden pohjalta he nyt voivat jatkaa. En vähättele uusia ajatuksia, en vähättele suomenruotsalaisia naisia jotka seuraavat Ruotsin virtauksia ja välittävät ideoita Suomee. Silti suomenruotsalaisten nykyfeministien ei pidä omia itselleen kaikkea, mitä naisasialiike on maassamme saanut aikaan. "...toivat aatteen maahan". PAH!
Kysynpä vaan: Mihinkä on unohtunut naisliikkeen TODELLINEN uranuurtaja Alexandra Gripenberg, joka jo 1860-luvulla vaati naisille pääsyä valtiopäiville. Naisliike oli hyvissä voimissa jo 1800-luvun lopulla, mitä osoittaa mm. Minna Canthin nauttima arvostus. Niin yleistä ja levinnyttä oli naisasian harrastus, että sen kustannuksella saatettiin laskea leikkiä menestyskomediassa "Kuopion takana" 1890-luvulla. Ja 1906 kun maahan saatiin yleinen äänioikeus, se koski yhtä hyvin naisia kuin miehiäkin.
Tietysti suomenruotsalaisilla on oikeus mainostaa erinomaisuuttaan ja varmaan myös Alexandra Gripenberg puhui ruotsia, mutta kannattaisi kuitenkin edes jossain määrin pysytellä totuudessa. Nykynaisten kannattaisi antaa arvoa edellisten sukupolvien työlle ja saavutuksille. Niiden pohjalta he nyt voivat jatkaa. En vähättele uusia ajatuksia, en vähättele suomenruotsalaisia naisia jotka seuraavat Ruotsin virtauksia ja välittävät ideoita Suomee. Silti suomenruotsalaisten nykyfeministien ei pidä omia itselleen kaikkea, mitä naisasialiike on maassamme saanut aikaan. "...toivat aatteen maahan". PAH!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuka teki ja mitä teki. Pääasia että he ovat edenneet aiheessa.Vai?
En ota kantaa suomenruotsalaisuuteen kuin siinä mielessä että sieltä kantautuu monta muutakin kansan sivistäjää. SE, voiko nykysukupolvi leveillä sillä että kattokaas me suomenruottalaiset tehtiin teistä ees sen mitä nyt ootte ...
No jaa jättäkää omaan arvoonne. Kaksikielisyys on muutakin kuin "suomenruotsalaisuutta".
On otettava huomioon, että tällöin tuli Suomeen hyvin paljon erilainen feminismi. Aiempi feminismi oli keskittynyt vain yhteen asiaan, naisten aseman parantamiseen. Uuden aallon feminismi keskittyi sen sijaan kahteen asiaan naisten ja lesbojen aseman parantamiseen. Tämä on tärkeä ero, sillä vain lesbojen mukaan tulo liikkeeseen päästi feminismin pureutumaan suoraan miehisen vallan ytimeen, eli seksiin. Vasta lesbofeministinen näkemys paljasti, että miesten ylivalta voidaan poistaa vain siten, että miesten suorittama naisten seksuaalinen alistaminen lopetetaan.
Naisliikkeen toiminta ja perustaminen on erotettava naisten aseman parantamisesta sinänsä, ne ovat kuitenkin eri asioita. Näin on etenkin Suomessa. Suomalaisen naisen asemaa on parannettu lähinnä parlamenttaarisin keinoin, tämän on mahdollistanut varhain saatu äänioikeus.
Miina Sillanpää konkkreettinen työ sekä palvelijattarien, että aviottomien äitien auttamisessa on ollut merkittävä. Vaikka hänen työstään oli jo sinänsä hyötyä mm. järjestäytyminen, sillä oli myös kauaskantoisempia vaikutuksia. Naisten aseman kannalta. Ensikotien perustaminen oli mahdollisuus monelle au-lapselle saada ihmisarvoiset lähtökohdat elämälleen. Puhumattakaan äitien elämäntilanteen parantumisesta. Naisten hankalaan asemaan täytyi alkaa kiinnittää huomiota yhteiskunnassa laajemminkin. Vaietut ongelmat nousivat pintaan mm. "äpärä" lasten kokema syrjintä. Palveriattarien asemaan liittyvät ongelmat olivat pulmia myös yleisesti, naisten kohteluun alettiin kiinnitämään huomiota laajemminkin.
Wuolijoen kuunelma "Työmiehen perhe" oli myös tavallaan uraauurtava, kuunelman myötä naisten vajaavaltaisuus konkretisoitui. Kuunelma, joka aiheuttaa lainmuutoksia on merkittävä.
Naisasialiike on toiminut omalla tavallaan hyvin ja aktiivisesti, etenkin keskustelun herättäjänä tämän tyyppinen toiminta on hyvää ja tarpeellista. Kuitenkin, täytyy muistaa, että varsinainen naisten aseman parantaminen on täpahtunut lainsäädännön tietä ja silloin ovat nimenomaan olleet vasemmistolaiset naiset aktiivisia. Naisten asema on ollut sidoksissa työläisten asemaan laajemminkin.
Naisliikkeen alkuajoista saakka, sillä on ollut hieman elitistinen leima, jota monet naiset ovat vierastaneet. Naisliikkeen ansioksi on luettava naistutkimuksen käynnistyminen myös täällä. Naistutkimustoiminta on tietenkin täysin välttämätöntä. Naisten aseman ymmärtämisessä.
On paikallaan muistuttaa, että naisten asemaa on parannettu Suomessa parlamentaarisin keinoin. Toinen tärkeä muistustus oli, että naisten asema on sidoksissa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Eduskunnassa, valtioneuvostossa ja korkeissa hallinnollisissa tehtävissä on naisia, joilla on mahdollisuus tuoda esiin oma näkemyksensä. Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta, ja kaikkea ei voi saada heti. Pitkällä aikavälillä saavutetaan parhaat tulokset normaalin parlamentarismin, hyvän hallintotavan ja ennen kaikkea järkevän valistuksen keinoin.
Edistyksen ei tarvitse olla näyttävää ja dramaattista. Olen varmasti patavanhoillinen, mutta sellaisetkin järjestöt kuin Martta-liitto ja muut perinaiselliset kiltit yhteisöt ovat vieneet kehitystä eteenpäin omalla sarallaan, ja mahdollistaneet toisaalla tapahtuvaa yhteiskunnallista edistystä. Aivan samoin arvostan nykyistä koululaitostamme, joka on avannut kaikille, niin pojille kuin tytöille, sellaiset mahdollisuudet, jotka ovat muualla maailmassa harvinaisia.
aikaan paljon, mutta kysyisinkin, onko feminismin saralla jotain merkittävää sitten 70-luvun? Mitä merkittäviä uudistuksia naistutkimuksella on saatu aikaan?
Varsin merkillinen kysymys sinulla, mitä uudistuksia tutkimuksilla ylipäätään on saatu aikaan? Humanistiset tutkimukset lisäävät tietoisuutta, mutta toisin, kuin luonnotietteeliset, niitä ei ole tarkoitettukaan käytäntöön pantaviksi. Tutkimukset lisäävät tietoa ja tämä on itseisarvo jo sinänsä. Humanistisia tutkimuksia tehdään muuallakin yhteiskunnassa, kuin naistutkimuksen saralla.
-70 luvun jälkeen on merkittäviä uudistuksia saatu aikaiseksi. Raiskauksen kieltäminen avioliitossa, perheväkivallan saaminen yleisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi, lastenhoidon järjestäminen kunnan velvollisuudeksi, hoitovapaa oikeus, jne... Muutoksia on tapahtunut ja näiden edellä mainittujen muutosten ajajina on olleet -kiistämättä- feministiset naisjärjestöt.
Totta, Suomalainen feminismi on ollut vahvaa jo 1800 luvulla, siitä seuruaksena on Euroopan ensimmäinen maa jossa naiset sai äänioikeuden ...