...kännissä. Pari kertaa on mies minua kohdellut kaltoin ja selitys on aina ollut sama. Voiko ihminen todellakin juoda itsensä siihen kuntoon, että ei ymmärrä mitä tekee? Sen ymmärrän että sitä ei seuraavana aamuna muista ja täytyy myöntää, että mies oli todella humalassa ja ihan sekaisin (ei ymmärtänyt mitä puhuin, sanoin tai tein). Olen kuitenkin lähes koko elämäni ollut kännisten kanssa tekemisissä, joten en haastanut riitaa, vastailin lyhyesti ja pysyin kahden metrin päässä. Mutta silti läsähti. Ei kovasti mutta läsähti kuitenkin. Onko meillä siis vain yksi ongelma: alkoholi, vai onko meillä kaksi ongelmaa: väkivaltaisuus ja alkoholi? Selvinpäin ja edes "normaalissa humalassa" mies ei ole ollenkaan väkivaltainen....
Enhän mä muuten mutta kun olin niin..
Ninnikkä
11841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koskaan ei ole oikein lyödä eikä saa lyödä. Mutta osalla viina saattaa tehdä agressiiviseks ja sitä ei itse tiedosta siinä tilassa ja aamulla ei taas muista mitään. Tuo on aika yleistä joten et kuitenkaan ole ainoa uhriksi joutunut. Itse pääsisit helpommalla jos tuota on jatkunut pitempään niin eroamalla vaikka se ei kuitankaan ole se mukavin vaihtoehto osa ei voi luonteellensa mitään.
olla alkoholiongelma ja itsetunto-ongelma miehellä.
Eroon vain tilanne vain pahenee ajan myötä.
Ei arvosta sinua eikä edes rakasta enää tarpeeksi vain viha/rakkaus jäljellä.
Liekö alkoholin aiheuttama viha korvannut rakkauden.
Turhaa on 90 % tapauksissa naisen koettaa rakkaudellaan voittaa alkoholia ja sen aiheuttamia ongelmia.
Onhan se hyvä haaste sun koettaa. Kärsi kärsi kauneimman kruunun saat kun voitat. Vaikka tuhlaat varmasti monta vuotta elämästäsi sen kruunun eteen tai häviät kamppailun.
Vika ei ole sinun vaan alkoholin ja miehen heikon itsetunnon lopulta.
Itse olen sitä mieltä, että jos koira kerran ylittää rajan ja puree ihmistä, se on henki koiralta pois. Sellaiseen koiraan ei pysty luottamaan.
Uskon että "in vino veritas" eli viinissä on totuus, todelliset luonteepiirteet ja halut tulevat esille ilman estoja. Onhan niitä sellaisiakin miehiä, joita halituttaa ja naitattaa kännissä, vaikka eivät mihinkään humalaltaan pystyisikään. Ja sitten on näitä -piip- (sensuroitu).
Oli se kajaanilainen toimittaja sentään mies tähän tapaukseen verrattuna. Kyseinen veli H. meni aina kännissä haastamaan riitaa torin nakkikioskin jonoon. Hän otti turpiinsa koko jonolta ja oli tyytyväinen monta viikkoa, kunnes taas seuraavan kännäilyn yhteydessä sama toistui. Tämä mies ei siis lyönyt heikompiaan, vaan haastoi reilusti koko jonollisen yöllisiä huikopalan tarvitsijoita.
Meinaan toi kajaanilainen toimittaja.
Älä Calmato ikinä vertaa Purevaa koiraa Humalaiseen ja väkivaltaiseen mieheen! Koira puree uhattuna tai mielenvikaisena. Tiedän ettei kommentini liity aiheeseen, paitsi sen verran että koira tuskin on humalassa jos puree.. Aloittajalle voimia.
Kyllä toista ihmistä lyövällä on mielessä vikaa ja pahasti. Saattaa hän tuntea itsensä uhatuksikin, kun omat vihamieliset tunteet projisoidaan sivullisiin.
Itsepuolustus on eri asia, mutta siitähän ei aloittajan tapauksessa ollut kysymys.
Kasvatan itse koiria ja tunnen myös tapauksia, joissa koira on raadellut ihmistä. Vaikka vika ei ole ollut koiran vaan ihmisen väärän tilannearvion tai väärän koiran hoidon ja kasvatuksen, ovat seuraukset silti olleet järkyttäviä.
Pihassa juoksunarussa ollut koira puri kesällä ojankaivuussa ollutta naapurin miestä hartioihin ja selkään. Koiran henki säästettiin, olihan vähän outoa että koiran reviirille ilmestyi vain miehen ylävartalo... Samana syksynä perheen tytär meni kouluun ja toi koulukaverin iltapäivällä kotiin. Koira hyökkäsi 7-vuotiaan pikkutytön kimppuun ja raateli tämän päänahan ja kasvot. Perheen oma tytär sai lukituksi koiran toiseen huoneeseen, niin että luokkatoverin henki säästyi. Aikuiset olivat töissä ja kotiin tullessa oli talossa kaksi sokissa olevaa lasta, ja lattiat veressä.
Tunsin tämän hienon bokseriuroksen henkilökohtaisesti ja lopettaminen oli ainoa järkevä ratkaisu. Aloittajalle haluan siis kiertoteitse sanoa, että kerran lyönyt lyö toistekin ja tavallisesti lyömiskäyttäytyminen vain pahenee kerta kerralta. Muutos edellyttää lyöjän elämänasenteiden ja tapojen muuttamista ja on pitkä prosessi. Aloittaisin täysraittiudesta.
Mikäli itse eläisin tuollaisessa suhteessa, varustautuisin ainakin kättä pitemmällä kaiken varalta ja myös käyttäisin sitä. Jokaisella on oikeus elää turvallisin mielin ja ilman väkivallan uhkaa. Parempi siis olisi jättää lyöjä, lopettaa suhde. Näillä eväillä sillä ei ole tulevaisuutta.
Toisin sanoen, se o väkivaltainen kännissä ja jos se on selvinpäin liian pitkään se patoo niitä asioita jotka saa sen oleen väkivaltainen kännissä.
Toisin sanoen, jos se pysyy selvinpäin se purkaa patoutumiaan lopulta jollain tavalla. Kenties lyö, kenties lähtee äitinsä luo asuun tai kenties pettää.
Näin se kuule menee Ninniseni.
Onko kaikki siis menetetty? Vaikka mies ei enää joisi viinaa, niin silti? Sanoin hälle, että kotiin ei ole kännissä enää asiaa. Jos haluaa koomat vetää niin voi mennä keskelle mettää ja juoda korin kossua, mutta kotiin ei ole asiaa. Enää en varoittele, vaan lähden heti. Mies tietää minun olevan tosissani, tai ainakin nyt uskon niin.
Mutta en edelleenkään saanut vastausta siihen, että voiko kännissä tehdä asioita, joita ei selvinpäin tekisi suurin surminkaan? Toki syyt ovat jossakin muualla, jotka mies haluaa itsekin selvittää. Ja pakko onkin selvittää, jos haluaa, että pysyn tässä suhteessa...
voi.
Kyse on pohjimmiltaan jostain toisesta asiasta, joko suhteessanne olevasta tai miehen sisuksissa pyörivästä paskasta. Viina on väline joka kärjistää ongelman nyrkkiin, siksi on helppo tarttua "viinaan" syynä.
Väkivallan mahdollisuus vähenee jos hän ei ota viinaa, vähenee dramaattisesti. Selvinpäin ongelmien purkukeinot ovat toisenlaiset kun on harkintaa.
Mutta ongelmaa alkoholi tai alkoholittomuus tuskin poistaa. Se mitä pitäisi aikaansaada on keskustelu ja saada mies itse puhumaan ja kohtaamaan sen perimmäisen ongelman joka ajaa hänet juomaan jolloin hän päästää oireen helpommin pintaan.
Voi olla ettet riitä hänelle, voi olla että hän kokee elämänsä olevan vajaata ja siksi hän hakee lohtua korvikkeista ja unohdusta sillointällöin pullonpohjasta. Voi olla että syy on ehkä itsetunnollinen, ehkä traumaattinen - sitä ei voi kertomasi perusteella mitenkään selvittää etkä välttämättä edes koskaan ole päässyt tutustumaan siihen syyhyn.
Täten siis kaikki ei ole menetettyä jos perimmäinen syy saadaan selvitettyä ja se on jotain jolle oikeasti voi. Mutta jos se perimmäinen syy on "force majere" on kaikki ollut menetettyä jo alusta saaka. Totuuden paljastuminen vie paljon aikaa ja tuskaa, siitä voit olla varma. Mutta sen tapahduttua pääset joko vapaaksi toimimattomasta tai olet muutaman askeleen lähempänä aitoa tervettä parisuhdeharmoniaa.
Tavallaan tästä vastauksesta eteenpäin pitäisi jutun olla parisuhdepalstalla, ei niinkään alkoholipalstalla...
omista tekosistani inventaariota ja oli syy missä tahansa niin ikimaailmassa niitä en olisi selvin päin tehnyt.
Harkintakyvyn känni vei minulta täydellisesti. Puhun nyt ainoastaan itsestäni.