Vasemmiston missio paljastuu!

Jos hyväksymme sen muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa todetun näkemyksen siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas inhimillinen olento rodustaan, uskonnostaan, kielestään tai poliitisesta näkemyksestään riippumatta, päädymme myös ehdottomasti siihen johtopäätelmään, että jokaista ihmisoikeusrikosta - olipa se natsien, kommunistien tai jonkun muun ryhmän tekemä - tulee tarkastella yhteneväisin perustein. Niin yksinkertaista se on!

Tästä lähtökohdasta lähtien niin natsien kuin kommunistienkin tai ylipäätään minkä tahansa ryhmän tai ryhmittymän tekemien ihmisoikeusrikosten vähättely jommankumman osalta ja siihen liittyvä osoittelu jomman kumman osapuolen erityisestä syyllisyydemmyydestä toiseen nähden, osoittavat vain tarkoitushakuista ja ei-objektiivista lähestymistapaa. Miten ovat jauhot pussissasi, Semjon?

Sakari Kolistaja kirjoitti:

Jos hyväksymme sen muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa todetun näkemyksen siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas inhimillinen olento rodustaan, uskonnostaan, kielestään tai poliitisesta näkemyksestään riippumatta, päädymme myös ehdottomasti siihen johtopäätelmään, että jokaista ihmisoikeusrikosta - olipa se natsien, kommunistien tai jonkun muun ryhmän tekemä - tulee tarkastella yhteneväisin perustein. Niin yksinkertaista se on!

Tästä lähtökohdasta lähtien niin natsien kuin kommunistienkin tai ylipäätään minkä tahansa ryhmän tai ryhmittymän tekemien ihmisoikeusrikosten vähättely jommankumman osalta ja siihen liittyvä osoittelu jomman kumman osapuolen erityisestä syyllisyydemmyydestä toiseen nähden, osoittavat vain tarkoitushakuista ja ei-objektiivista lähestymistapaa. Miten ovat jauhot pussissasi, Semjon?

... joskin tietysti olet oikeassa mitä tulee näiden uusnatsien toivottomiin sekoiluihin heidän leimatessaan ryhmiä ja tuomitessaan valitsemansa konnat.

Mutta itse tuosta ongelmatiikasta.

Yksilön oikeuksien ja vapauksien julistus ei tule tulkituksi koko kontekstissaan, jollei hahmoteta nimenomaan yksilöä erityisen suojelun kohteena. Yksilön ei siis pidä lähtökohtaisesti käsittää oman rotunsa, kansansa, uskontonsa, kielensä tai poliittisen näkemyksen edustajana, vaan ihmisyksilönä, jolla on koskemattomuutensa ja joukko luovuttamattomia oikeuksia.

Tavallaan on jo astuttu ulos ihmisoikeuksien julistuksen kontekstista, jos punnitsemisen kohteina ovat yhden ihmisryhmän teot toista ryhmää kohtaan. Tässä jäsennyksessä ollaan jo hukutettu yksilö edustukselliseksi toimijaksi.

Ihmisoikeuksien julistuksen taustalla on nähtävä pyrkimys korostaa sitä historiallista kehitystä ja niitä arvoja, jotka saivat ilmennyksensä mm. Ranskan suuressa vallankumouksessa. Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus ovat hyviä iskusanoja. Ne toistuvat ihmisoikeuksien julistuksessa. Historiallista perspektiiviä ei pidä unohtaa.

Historiallisen kehityksen jatkumo muutti itsevaltiuden ja synnynnäisiä erioikeuksia varjelleen sääty-yhteiskunnan tasa-arvoon perustuvaksi demokratiaksi. Tämä tie ei suinkaan ollut mikään periaatteellinen hyppäys, vaan esim. äänioikeuden saaminen kaikille kävi monien mutkien ja viivytysten kautta. Ei pidä unohtaa, että demokratia sellaisena kuin me sen sisällön nyt koemme on rikkaiden ihmisten synnynnäistä eriarvoa vastaan noussut liike -- demokratialla on siis historiallisesti lähtökohdistaan määräytynyt arvosisältönsä.

Ihmisoikeudet ovat siis yksilön oikeuksia myös kaikkia mahdollisia häneen ulkoapäin kohdistuvia viiteryhmiin sijoitteluja vastaan. Vain yksilöllä itsellään on oikeus määritellä itsensä. Tätä oikeutta ei kunnioiteta silloin kun yksilöt nähdään vain leima otsassaan, jonkin viiteryhmän edustajina. Demokratian olennaisen sisällön voisi määritellä sanomalla että demokratiassa yksilöllä on oikeus valita itselleen viiteryhmä ja kannattaa valitsemaansa viiteryhmää. Tämä oikeus on historiallisen kehityksen tuotetta, ja historiallisesti demokratia taas on merkinnyt taistelua rikkaiden ihmisten synnynnäisiä erioikeuksia vastaan.

yksinkertaista ole... kirjoitti:

... joskin tietysti olet oikeassa mitä tulee näiden uusnatsien toivottomiin sekoiluihin heidän leimatessaan ryhmiä ja tuomitessaan valitsemansa konnat.

Mutta itse tuosta ongelmatiikasta.

Yksilön oikeuksien ja vapauksien julistus ei tule tulkituksi koko kontekstissaan, jollei hahmoteta nimenomaan yksilöä erityisen suojelun kohteena. Yksilön ei siis pidä lähtökohtaisesti käsittää oman rotunsa, kansansa, uskontonsa, kielensä tai poliittisen näkemyksen edustajana, vaan ihmisyksilönä, jolla on koskemattomuutensa ja joukko luovuttamattomia oikeuksia.

Tavallaan on jo astuttu ulos ihmisoikeuksien julistuksen kontekstista, jos punnitsemisen kohteina ovat yhden ihmisryhmän teot toista ryhmää kohtaan. Tässä jäsennyksessä ollaan jo hukutettu yksilö edustukselliseksi toimijaksi.

Ihmisoikeuksien julistuksen taustalla on nähtävä pyrkimys korostaa sitä historiallista kehitystä ja niitä arvoja, jotka saivat ilmennyksensä mm. Ranskan suuressa vallankumouksessa. Vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus ovat hyviä iskusanoja. Ne toistuvat ihmisoikeuksien julistuksessa. Historiallista perspektiiviä ei pidä unohtaa.

Historiallisen kehityksen jatkumo muutti itsevaltiuden ja synnynnäisiä erioikeuksia varjelleen sääty-yhteiskunnan tasa-arvoon perustuvaksi demokratiaksi. Tämä tie ei suinkaan ollut mikään periaatteellinen hyppäys, vaan esim. äänioikeuden saaminen kaikille kävi monien mutkien ja viivytysten kautta. Ei pidä unohtaa, että demokratia sellaisena kuin me sen sisällön nyt koemme on rikkaiden ihmisten synnynnäistä eriarvoa vastaan noussut liike -- demokratialla on siis historiallisesti lähtökohdistaan määräytynyt arvosisältönsä.

Ihmisoikeudet ovat siis yksilön oikeuksia myös kaikkia mahdollisia häneen ulkoapäin kohdistuvia viiteryhmiin sijoitteluja vastaan. Vain yksilöllä itsellään on oikeus määritellä itsensä. Tätä oikeutta ei kunnioiteta silloin kun yksilöt nähdään vain leima otsassaan, jonkin viiteryhmän edustajina. Demokratian olennaisen sisällön voisi määritellä sanomalla että demokratiassa yksilöllä on oikeus valita itselleen viiteryhmä ja kannattaa valitsemaansa viiteryhmää. Tämä oikeus on historiallisen kehityksen tuotetta, ja historiallisesti demokratia taas on merkinnyt taistelua rikkaiden ihmisten synnynnäisiä erioikeuksia vastaan.

Ihmisoikeuskatsannossa on jokainen yksilö osana omaa etnistä, kielellistä tai kansallista ryhmäänsä. Suojattaessa yksilöä hänen viitekehykseensä perustuvilta loukkauksilta, suojataan sekä yksilöön ja myös hänen ryhmiinsä kuuluvia oikeuksia. Tätä osoittavat keskustelun teeman suhteen selkeästi erilaiset joukkotuhonnan estämistä koskevat ihmisoikeusasiakirjat. Meidän se tulee muistaa, että ihmisoikeuksien julistus on vain yksi, tosin merkityksellisen keskeinen ihmisoikeusasiakirja. Näissä asiakirjoissa on selkeänä punaisena lankana yksilöiden ja ryhmien välinen oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

Keskeisin ryhmään kohdistuva normeeraus on YK:n yleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymä yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi (Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocid) jonka ilmentymä on rikoslakimme 11 luvun 6 §. Puhuttaessa oikeudesta valita itselleen viiteryhmä, väite valinnan vapaudesta ei ole toisinaan tosiasiallisesti tai käytännössä mahdollinen. Syntyessäsi mustaihoiseksi, rotusi säilyy halusitpa sitä tai et. Ihmisyksilön synnyttyä yhteisöön hän todennäköisemmin on yhteisön rotua, hän omaksuu lapsuudessaan yhteisön käyttämän kielen, hän omaksuu yhteisön kultturiperinteen, tavat ja uskonnon. Nämä seikat, joiden olemassaolon yksilö mieltää osaksi identiteetiään, eivät ole helposti karistettavissa. Kysyn vielä, miksei hän saisi ne pitää.

Demokratia oli alkukodossaan antiikin Kreikassa vain rajoitetun kansanluokan oikeutta päätöksentekoon väestön suuren enemmistön omaamatta sitä oikeutta. demokratia on laajentunut yleiseen ja yhtälaiseen äänioikeuteen, edustukselliseen demokratiaan, joka antaa mahdollisuuden valita päätäjiksi sellaiset henkilöt, jota äänestäjät päättäjikseen haluavat. Siis tässäkin muodossaan on demokratia elitististä. Mutta silti vähemmän elistististä kuin yhden henkilön ja/tai yhden puolueen yksinvalta.

Sakari Kolistaja kirjoitti:

Ihmisoikeuskatsannossa on jokainen yksilö osana omaa etnistä, kielellistä tai kansallista ryhmäänsä. Suojattaessa yksilöä hänen viitekehykseensä perustuvilta loukkauksilta, suojataan sekä yksilöön ja myös hänen ryhmiinsä kuuluvia oikeuksia. Tätä osoittavat keskustelun teeman suhteen selkeästi erilaiset joukkotuhonnan estämistä koskevat ihmisoikeusasiakirjat. Meidän se tulee muistaa, että ihmisoikeuksien julistus on vain yksi, tosin merkityksellisen keskeinen ihmisoikeusasiakirja. Näissä asiakirjoissa on selkeänä punaisena lankana yksilöiden ja ryhmien välinen oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

Keskeisin ryhmään kohdistuva normeeraus on YK:n yleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymä yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi (Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocid) jonka ilmentymä on rikoslakimme 11 luvun 6 §. Puhuttaessa oikeudesta valita itselleen viiteryhmä, väite valinnan vapaudesta ei ole toisinaan tosiasiallisesti tai käytännössä mahdollinen. Syntyessäsi mustaihoiseksi, rotusi säilyy halusitpa sitä tai et. Ihmisyksilön synnyttyä yhteisöön hän todennäköisemmin on yhteisön rotua, hän omaksuu lapsuudessaan yhteisön käyttämän kielen, hän omaksuu yhteisön kultturiperinteen, tavat ja uskonnon. Nämä seikat, joiden olemassaolon yksilö mieltää osaksi identiteetiään, eivät ole helposti karistettavissa. Kysyn vielä, miksei hän saisi ne pitää.

Demokratia oli alkukodossaan antiikin Kreikassa vain rajoitetun kansanluokan oikeutta päätöksentekoon väestön suuren enemmistön omaamatta sitä oikeutta. demokratia on laajentunut yleiseen ja yhtälaiseen äänioikeuteen, edustukselliseen demokratiaan, joka antaa mahdollisuuden valita päätäjiksi sellaiset henkilöt, jota äänestäjät päättäjikseen haluavat. Siis tässäkin muodossaan on demokratia elitististä. Mutta silti vähemmän elistististä kuin yhden henkilön ja/tai yhden puolueen yksinvalta.

Itse asiassa haeskelin sopivaa ilmaisua:

"Ihmisoikeudet ovat siis yksilön oikeuksia myös kaikkia mahdollisia häneen ulkoapäin kohdistuvia viiteryhmiin sijoitteluja vastaan. Vain yksilöllä itsellään on oikeus määritellä itsensä."

Siis ulkoapäin yksilön määritteleminen on leiman lyömistä otsaan. Se viiteryhmä kaikkine siihen sisällytettyine arvostukseen, assosiaatioineen ja kohteluinenen, on tällöin olemassa sen leimaajan korvien välissä.

Palstakirjoittelijakin saattaa ottaa lähtökohdakseen jonkin oman mielensä tuotosta olevan ryhmäleiman ja lähteä liikkeelle ikään kuin määrittely olisi jokin lähtökohtainen realiteetti: "... vasemmistolaiset historiankirjoittajat..."

Huomautin kerran tällaisesta falskista ajattelusta. Ehdotin, että lähtökohdaksi otetaan aina olemassaolevalta todelliselta henkilöltä siteerattu lausuma, ja määrittelyihin siirrytään sitten vasta tämän pohjalta. Tämähän näille ei tietysti sovi.

kommenttiin kirjoitti:

Itse asiassa haeskelin sopivaa ilmaisua:

"Ihmisoikeudet ovat siis yksilön oikeuksia myös kaikkia mahdollisia häneen ulkoapäin kohdistuvia viiteryhmiin sijoitteluja vastaan. Vain yksilöllä itsellään on oikeus määritellä itsensä."

Siis ulkoapäin yksilön määritteleminen on leiman lyömistä otsaan. Se viiteryhmä kaikkine siihen sisällytettyine arvostukseen, assosiaatioineen ja kohteluinenen, on tällöin olemassa sen leimaajan korvien välissä.

Palstakirjoittelijakin saattaa ottaa lähtökohdakseen jonkin oman mielensä tuotosta olevan ryhmäleiman ja lähteä liikkeelle ikään kuin määrittely olisi jokin lähtökohtainen realiteetti: "... vasemmistolaiset historiankirjoittajat..."

Huomautin kerran tällaisesta falskista ajattelusta. Ehdotin, että lähtökohdaksi otetaan aina olemassaolevalta todelliselta henkilöltä siteerattu lausuma, ja määrittelyihin siirrytään sitten vasta tämän pohjalta. Tämähän näille ei tietysti sovi.

Kiitos täsmennyksestä.

Tulipa kuitenkin mieli siteerata Tuntemattomasta sotilaasta tuttua kapteeni Lammion ja sotamies Honkajoen keskustelua mielenvikaisuuden määrittelystä

Lammio: "Oletteko mielenvikainen?" Honkajoki:"
Herra kapteeni. Kysymystä ei epäilyksenalainen voi itse ratkaista. Sen asian määrittelee hänen ympäristönsä."

.

Ongelma onkin siinä että vaikka Stalinin terrori surmasi suunnilleen saman verran ihmisiä kuin natsien hallinto olisi natsit sodan voitettuaan ylittäneet Stalinen uhrimäärät moninkertaisesti.

Ja julmin hirmuhallinto koskaan oli ehdottomasti Pol Potin punaisten khmerien hallinto Kamputseassa.

Julistamalla Natsi-Saksa kaikkien aikojen julmimmaksi tyranniaksi saadaan Neuvostoliitto ja kommarikopla näyttämään vähemmän pahoilta.

Tällä konstilla on huijattu tyhmiä jo vuosikymmeniä.

Korjataanpas... kirjoitti:

Julistamalla Natsi-Saksa kaikkien aikojen julmimmaksi tyranniaksi saadaan Neuvostoliitto ja kommarikopla näyttämään vähemmän pahoilta.

Tällä konstilla on huijattu tyhmiä jo vuosikymmeniä.

Oletko natsi vai komukka???????