Kieltäymyksillä autuaaksi?

Onko uskon sisältö vain kieltäytymistä elämän nautinnoista ja huveista? Useille tuntuu olevan!

Uskossa keskeistä näyttää joskus olevan kieltäytyminen siitä ja tästä, kaikesta mikä voi olla hauskaa ja tuoda elämään sisältöä. Yritetään tehdä näennäistä eroa "jumalattomiin" ulkonaissa tavoissa, harrastuksissa, pukeutumisessa, puheenparressa yms.

Uskoa näyttäisi ylläpitävän ja ruokkivan se ajatus että "en ole kuin nuo syntiset". Joidenkin usko suorastaan TARVITSEE huonompia kilvoittelijoita pysyäkseen pystyssä. Aina pitää löytyä joku jonka syntielämää ja "jumalattomuutta" kauhistellaan; milloin yleensä kansan syntejä, milloin kirkon syntejä, milloin sen ja sen uskovaisen niitä ja näitä syntejä ja paheellisia harrastuksia tekemisiä.

Kysymys: miksi uskovan elämän pitää olla synkkää, yksitoikkoista, harmaata ja ilotonta? Miksi usko elää kieltäymysten kautta?
7304
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Vanhurskaalla on suurempi ilo kuin niillä jotka viljasta ja viinistä iloitsevat.

Äänestä

eivät nekään ole yksitoikkoisia, eihän? Entä pornon katselu internetistä? Sekin suorastaan elämää pursuavaa touhua. Jatka sinä iloista elämääsi.

Äänestä
  • Ei Raamatullinen seksi tuhoaa sinut vaikka et sitä tajuakkaan.
    Sen katseleminen ja haureus tekee sinusta hullun.
    Raamatun sananlaskuissa on kohta.
    Haureus ja rypälemehu siis viini tekevät ihmisestä hullun.

    Äänestä

Kadun-nainen

Äänestä

ei ole harmaata ja yksitoikkoista - ainakaan pitäisi olla, jos kieltäymyksillä yrittää nostaa omaa arvoaan Herran silmissä niin silloin ollaan metäs ja pahasti

vapauteen meidät on vapautettu - irti siitä mistä fariseukset pitivät/ ja pitävät tänäkin päivänä kiinni kynsin ja hampain

säännöt tuntuvat turvallisilta,ne vapauttavat meidät omasta vastuusta,veroittavat omasta elämästämme..kun taas meidät on (näin uskon) vapautettu tekemään elämästämme omamme näköistä vapaina rangaistuksen uhasta - tämä vastuunottaminen tosin on hirveän pelottavaa ja sen pelon hallitsemiseski tarvitsemme kaikenmaailman sääntöjä - vaikka Jeesus korosti sitä että RAKKAUDESSA siis Hänessä ei pelkoa ole
(eli siis mitä enemmän sääntöjä ym.sitä kauempana olemme Jeesuksesta)

Äänestä

1 Kor: 6: 12. Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita.

Todellinen ilo ei vahingoita ihmistä. Moni ihmisen hauskana ja viihteellisenä pitämä asia iskee häntä lopulta sormille ja lujaa.

-Hyvästä ruoasta saa nauttia, ylensyönti tekee lihavaksi ja laiskaksi ja elämä alkaa pyöriä ruoan ympärillä.
-Alkoholi on pieninä annoksina rentouttavaa ja keskustelua stimuloivaa. Suurina annoksina se saa ihmisen käyttäytymään tolkuttomasti ja tekemään harmia itselleen ja muille. Saati aiheuttamaan erilaisia sairauksia.
-Seksi oman puolison kanssa rakkaudellisessa suhteessa on antoisaa, mutta jatkuva seksin ajatteleminen ja seksuaalisten virikkeiden etsiminen kahlitsee ihmisen ja lopulta hän vaatii aina vain enemmän ja enemmän.

Kristitty siis todellakin saa nauttia elämästä ja iloita, vieläpä paljon syvemmällä tavalla. Meillä on hyvät ohjeet, niitä noudattamalla säästymme paljolta harmilta. Ja vaikka tulisi hankaluuksia, meistä huolehditaan. Elämä on iloa tässä ja nyt, vielä suurempi ilo odottaa viimeisenä päivänä. =)

Mutta arvostan kuitenkin sitä, että joku kilvoittelee esim. paastossa rukoillen. Tähän ei kuitenkaan liity toisten arvostelemista siitä, että he eivät paastoa tai itsensä korottamista ja paaston näkyvää kuuluttamista ulkopuolelle.

Äänestä
  • Olen aivan samaa mieltä kanssasi! :)

    Itse ainakin olen vasta uskoontuloni jälkeen todella saanut ja osannut nauttia elämästä - niin ruuasta, viinistä kuin seksistäkin.

    Suurin on rakkaus - ilman sitä mikään ei ole mitään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


EI EI! kirjoitti:

Onko uskon sisältö vain kieltäytymistä elämän nautinnoista ja huveista? Useille tuntuu olevan!

Uskossa keskeistä näyttää joskus olevan kieltäytyminen siitä ja tästä, kaikesta mikä voi olla hauskaa ja tuoda elämään sisältöä. Yritetään tehdä näennäistä eroa "jumalattomiin" ulkonaissa tavoissa, harrastuksissa, pukeutumisessa, puheenparressa yms.

Uskoa näyttäisi ylläpitävän ja ruokkivan se ajatus että "en ole kuin nuo syntiset". Joidenkin usko suorastaan TARVITSEE huonompia kilvoittelijoita pysyäkseen pystyssä. Aina pitää löytyä joku jonka syntielämää ja "jumalattomuutta" kauhistellaan; milloin yleensä kansan syntejä, milloin kirkon syntejä, milloin sen ja sen uskovaisen niitä ja näitä syntejä ja paheellisia harrastuksia tekemisiä.

Kysymys: miksi uskovan elämän pitää olla synkkää, yksitoikkoista, harmaata ja ilotonta? Miksi usko elää kieltäymysten kautta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu