Ylivoimainen enemmistö perussuomalaisista ei häpee vennamon nimee. Mitä Hesan piiri pitää esikuvanaan - kertokaa !
Suuri Veikko Vennamon kuva Hesan piirille !
vennamon opetuslapsi
17596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eiköhän se Aatu ole.
Helsingin piiri ei palvo kuvia. Se keskittyy toimintaan.
Paljon parjattu Aatu poisti Saksanmaalta suurtyöttömyyden 30-luvulla alle vuodessa, joten niiltä osin Aatun toiminta kelpaa malliksi.
Paljon parjatun Aatun valtaan noustua Saksassa tehtiin eturivin kdeksintöjä siten, että 25.000 johtavaa patenttia oli alkuperältään saksalaisia, mikä selittää osaltaan talousnousun ja työttömyyden poistumisen.( MM. Aspirin, muovit, suihkumoottori, ym.) Tässäkin suhteessa Aatun toiminta kelpaa malliksi.
Paljon parjatun Aatun valtaan noustua rakennettiin Saksaan loistava tieverkostoa, autobahnit, jotka tänä päivänjä hakevat vertaistaan. Tässäkin suhteessa Aatun toiminta kelpaa malliksi.
Aatun sotaretket, juutalaisten jokkotuhoaminen,
rodunjalostusoppi ymv. EIVÄT KELPAA malliksi Helsingin perussuomalaisille.
Nykyisistä valtaapitävistä Helsingin piirille käy esikuvaksi Jorma Ollila, joka on tehnyt Nokiasta Suomen talousveturin panostamalla ja arvostamalla henkilöstön osaamista, koulutusta ja työhaluja.
Nokiasta 90% on nykyään ulkomaisessa omistuksessa.
mutta kyllä Ollila on tieto/taidollaan saanut aikaan nokiasta sen, mikä se tänäpäivänä on.
Nokia työllistää, nokia tuo verotuloja, muutoinkin kuin työläistensä kautta, ja kyllä Suomen teknisen osaamisen mallimaana Nokialla on suuri rooli maailmalla.
Tuollaisia Olliloita suomi tarvitsisi enemmän ja noita kyllä onkin, jos vaan pidetään huoli ettei yritykset karkaa maailmalle ja yhteiskunnan kautta jaeta "köyhille ja kurjille" sitä mitä he eivät ole ansainneet.
Mitä tarkoittaa
> "yhteiskunnan kautta jaeta "köyhille ja kurjille" sitä mitä he eivät ole ansainneet."
Sosiaaliset ja taloudelliset _oikeudenmukaiset_ edut ovat nimenomaan se vennamolainen periaate, jota PerusSuomalaiset puolustavat.
Kyllä sinäkin sen tiedät - niin ainakin uskon - että "oikeudettomia" etuuksia en minä eikä PerusSuomalaiset ole olleet vaatimassakaan. Ainakin se on selvennytty jo useita kertoja.
Voin tietysti olla väärässäkin tuon ymmärryskykysi suhteen.
Tapasi tuntien muistutan vielä kerran, että _oikeudettomien_ etuuksien nostaminen on tuomittavaa jo nykyisten lakien perusteella, ja niihin on puututtava. Jos asianomainen viranomainen ei sitä tee, ei se ole PerusSuomalaisten syy, vaan kyseisen viranomaisen virkavirhe, jolle on omat seuraamuksensa.
Veikko Vennamo kuuluu historiaan siinä missä Napoleon, Caesar ja Aleksanteri Suuri. Hesan piiri elää nykyajassa eikä ota esikuvakseen menneisyyden haamuja.
Hesan piiri ei palvo kuvia kuten Pohjois-Korealaiset Kim Il Sung´ia ja vanhavannamolaiset Veikko Vennamoa.
> "Hesan piiri ei palvo kuvia kuten ... vanhavannamolaiset Veikko Vennamoa."
Voiko asian enää pahemmin vääristää? Tuskin!
Vennamon periaate "heikomman puolesta vahvemman mielivaltaa vastaan" on edelleen erittääin tarpeellinen periaate. Onhan meillä köyhien määrä kasvussa ja palveluja leikataan vaikka maassa ainakin pitäisi olla varallisuutta enemmän kuin koskaan.
Jos tuo periaate kiinnitetään Veikko Vennamon henkilöön tuolla tavalla kuin "Historioitsija" sen teki, niin sehän osoittaa vain sen, että Vennamo oli jopa aikaansa edellä.
Tuon "vennamolaisen" periaatteen ylläpidolla ei ole mitään tekemistä henkilöpalvonnan kanssa. Ja itseasiassa sen mollaajat vain julistautuvat viidakon lakien kannattajiksi, raatolibertaristeiksi, "mulle kaikki heti tänne nyt" -miehiksi. Minun puolestani pitäköön kantansa, mutta jos he todella pitävät käsitystään kunniakkaana, niin miksi eivät kehtaa sanoa sitä suoraan? Hävettääkö tuollainen vahvemman mielivaltaa puolustava raadollisuus?
niin Helsinkiläiset ovat erinomaisen suoraan tuoneet mielipiteensä julki, ilman mitään häpeilyä.Vääristelyyn helsinki ei ole syyllistynyt puhuessan vennamolaisista päin vastoin. Ainoastaan herra Jka on pyrkinyt tietoisesti vääristämään usean Helsinkiläisen mielipiteitä, mutta se johtunee hänen omasta mitättömyydestään, joka esiintyy selkeänä omien mielipiteiden puutteina. Aina on kyseessä hänen kohdaltaan puolueen ohjelma ja kokkolassa yhteisesti hyväksytyt ajatukset, mutta omat ovat olleet kadoksissa jo kauan. palveluiden leikkaamiseen on tarvettakin ja köyhyys ei lähde sillä että jaetaan ilmaisia "aterioita", vaan ne on ansaittava.
"Heikomman puolesta vahvempaa vastaan", mietitäänpä.
Jos heikomman puolesta toimiva voittaa ja vahvempi häviää, kuinkas silloin käykään.
Jos Nokia irtisanoo 600 henkilöä kannattamattomasta tuotantohaarastaan säilyy muu osa konsernista terveenä ja tuottavana tarjoten työpaikkoja ja verotuloa.
Jos heikomman (näiden 600 irtisanotun)puolesta toimiva voittaa, vaarantuu koko konsernin olemassaolo ja kaikkien kymmenien tuhansien ihmisten toimeentulo sekä verotulot.
Oikeudenmukaisuuden puolesta kannattaa taistella, mutta mikäli tämä taistelu pelkistetään muotoon heikkojen puolesta vahvaa vastaan, kaatuu koko domino.
Ajatusmalli, jossa kaikki mahdollinen voitto on heti jaettava köyhille ja kurjille avustuksina, johtaa kurjuuteen. Mitä iloa ja hyötyä on silloin yrittämisestä, jos sen hedelmät ohjataan mitään tekemättömien vetelehtijöiden suuhun?
"Mulle kaikki heti ja nyt" ilman, että teen sen eteen työtä tai näen muutenkaan vaivaa, on ilmeisesti Jyväskyläläistä filosofiaa, jonka jokainen ajatteleva ihminen käsittää utopiaksi.
Tässä tapauksessa UTOPIA merkitsee ettei jutussa ole päätä eikä häntää.
Vahvat pyörittävät yhteiskuntaa ja heikot saavat tyytyä koiran lailla pöydältä putoaviin murusiin ja armopaloihin. Koira onkin järkevä tässä suhteessa: se ei pure sitä kättä, joka sitä ruokkii, toisin kuin Jyväskyläläinen JKa.
> "Jos heikomman puolesta toimiva voittaa ja vahvempi häviää, kuinkas silloin käykään."
Kuinka käy silloin, kun vahvempi voittaa?
Jo lähtökohtaisesti vahvempi voittaa aina, jos heikompi ei saa "vetoapua" jostakin suunnasta.
Sitä "vetoapua" ei ole ollut valtapuolueitten taholta tajolla vähäisimmässäkään määrin: köyhien määrä lisääntyy ja palveluja leikataan vaikka maassa ainakin pitäisi olla varallisuutta enemmän kuin koskaan. Eikö sitä "aikuisten oikeasti" olekaan vai jakaantuuko se "vähemmän pienituloisille, enemmän suurituloisille" -periaatteella? (vrt. varallisuusveron poisto vs. ruuan ALV:n alennus).
Nokian henkilöstopolitiikan voi selittää noinkin, mutta hyvin se on osakkaittensa osuuden turvannut. Joten vähintään yhtä hyvä kuvaus Nokian henkilöstöpolitiikasta on "voiton maksimoinnin" -periaate.
Sen puolustaminen on sitä vahvemman valtaa tukevaa libertarismia. Mutta kyllä sillekin linjalle kannattajansa löytyy, oireellista vain että ne kainostelevat itsekin linjaansa niin paljon, että eivät kehtaa puhua asioista oikeilla nimillä.
> ""Mulle kaikki heti ja nyt" ilman, että teen sen eteen työtä tai näen muutenkaan vaivaa, on ilmeisesti Jyväskyläläistä filosofiaa, jonka jokainen ajatteleva ihminen käsittää utopiaksi."
Tuo oli sinun mielipiteesi, ei minun.
Minä en ole ollut vaatimassa kenellekään "kaikkea heti".
Toistan vielä kerra, vaikka en usko sinun vieläkään ymmärtävän, tavoitteena on turvata "oikeudenmukaiset edut", aivan niin kuin Suomen perustuslaissa ja PerusSuomalaisten ohjelmissa sanotaan. Sillä ei ole mitään tekemistä eräiden räksyttäjien väittämän "joviaalin hyysäämisen" kanssa.
Mutta jos tuon periaatteen puolustaminen on sinusta tuomittavaa, niin miksi et sano sitä suoraan vääristelemättä minun mielipiteitäni?
Työn tekemisen periaatteena on oltava vastaisuudessakin, että teettäjä saa työn tuloksen, tekijä palkan.
Aikoinaan tuota periaatetta rikottii nk. siirtotyömailla, joissa työttömillä "luusereilla" teetettiin työttömyyskorvausta vastaan "jotakin työtä". Tuota ajanjaksoa pidetään niin häpeällisenä, että kukaan ei halua tunnustautua ajatuksen "isäksi". Siitä huolimatta eräillä tahoilla näyttää olevan halukkuutta palata tuohon aikakauteen ja synnyttää maahan rinnakaiset työmarkkinat, joista toisella tehdään palkkatyötä, toisella palkatonta näennäistyötä peruspäivärahalla.
Mitä tulee toiseen kestoväittämään "puolueen ohjelmien kritiikittömästä ihailemisesta" tai niihin viittaamiseen "omien mielipiteiden sijasta", niin todettakoon niiden ohjelmien kelpaavan minulle. Siksi minä PerusSuomalaisiin liityinkin ja sen puolesta toimin. Joitakin vain näyttää kiukuttavan se, että puolustan niitä ohjelmia yhteisesti sovittuina ja oman kantani mukaisina. Kun niistä ei asiallista moitittavakaan ole pystytty esittämään, on räksyttäjien täytynyt tyytyä "väärä sammuttaja" -kommentteihin.
JKa höpisee jälleen.
Aikanaan 30-luvulla Yhdysvaltoja koetteli taloudellinen kurimus ja suurlama suurtyöttömyyksineen. Siitä selvittin valtion ryhtyessä teettämään toimettomilla "näennäistöiksi" JKa:n nimittämiä teiden perusparannuksia, uusien teiden ja siltojen rakentamista ja muuta infrastruktuuria parantamalla liittovaltion kassasta maksetuin varsin vähäisin korvauksin. Seurauksena taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi, ihmisten elämänusko paremmasta huomisesta parani, yritteliäisyys lisääntyi ja talous lähti ennenäkemättömään nousuun.
JKa:n käsitys voiton maksimoimisesta nykyaikana on peräisin kommunistien manifesteista - ei käytännöstä. Voiton maksimointi jollain alalla on nykyaikana täysin mahdotonta. Hyvää tuottoa tarjovalle alalle ryntää varsin nopeasti kilpailijoita, jotka haluavat oman osuutensa voittokakusta ja ryhtyvät polkemaan hintoja markkinaosuuksista taistelessaan.
En lioin käsitä mitä pahaa siinä on, jos Nokia turvaa osakkeenomistajiensa pääomalle kunnon tuoton. Ilman tätä tuottoa pääomat vaihtavat firmaa ja pian on koko konserni kanttuvei ja kymmenet tuhannet työttöminä.
Jos taloudellinen toiminta ei ole kannattavaa pääoma- tai muulla markkinapuolella, kututaan syntynyttä tilaa varsin nopeasti konkurssiksi, joka säteilee alihankkijoihin ja sitä kautta varsin laajalle yhteiskuntaan.
Kritiikön suhtautuminen mihin tahansa on vaarallista. Aikanaan Saksanmaalla uskottiin krittikittömästi erään kansallissosialistisen puolueen ohjelmaan - seurauksena maailmansota, yli 100 miljoonaa kuollutta, joukkotuhontaa ymv.
Suomen varallisuuden kasvu on enemmän silmänlumetta kuin todellisuutta. Arvottamalla omaisuutta sen todellista arvoa suuremmaksi saadaan saldo näyttämään suuria lukuja.
Kiinteistöjen arvoja hinataan vuosittain ylöspäin, jotta kiinteistöverosta saadaan enemmän tuloja. Vakuutusyhtiöt yliarvostavat kiinteistöt vakuutuksia myydessään, jotta saavat enemmän kassavirtaa koronneista vakuutusmaksuista, joiden vero-osuuden kasvusta valtio hyötyy myös. Sen vuoksi vakuutusmaksujen suuruutta valvova sosiaali- ja terveysministeriö ei puutu tähän hinnoitteluun. Tämä taas heijastuu vakuutuslaitosten pörssiosakkeiden arvoon, arvoon, jolle on saatava kohtuullinen tuotto. On luotu oravanpyörä, joka jauhaa kattettomia nollia varallisuusindeksin perään.
Kunhan tämä kupla puhkeaa on edessä pankkikriisiin verrattava talousromahdus, mistä talousanalyytikot ovat jo vuosien ajan varoittaneet. Liki holtiton lainananto pankeista ruokkii tätä moolokkia, jonka kitaan menee vielä monen ihmisen koko elämän työpanos.
Vahvempi voittaa heikomman on luonnonlaki, eikä sitä voi julistuksilla tai puolueohjelmilla muuttaa.
> "Ilman tätä tuottoa pääomat vaihtavat firmaa ja pian on koko konserni kanttuvei ..."
Mitähän "taloustiedettä" "Historioitsija" on lukenut, vai onko ihan itse omasta päästään keksinyt?
Yritykseen sijoittanut osakkeenomistaja "voi vahtaa firmaa" vain myymällä osakkeensa toiselle sijoittajalle. Ei siinä kaupassa yrityksen rahat lisäänny eikä vähenny sentinkään (penninkään) vertaa.
Eikä sillä yrityksellä(kään) ole puuta, joka kasvaa rahaa. Jokainen optio- ja osinkoeuro on kiskottu yrityksen asiakkaitten taskusta. Ylisuuri osinko tarkoittaa yrityksen tuotteen/palvelun ylihinnoittelua. Asiakas maksaa.
Esimerkkinä vaikka Fortum, jonka asiakkaita ovat yksityiset suomalaiset. He siis maksvat Fortumin ökyoptiot ja -osingot. He maksavat myös Fortumin asiakkaina olevien yritysten käyttämän ylihinnoitellun sähkön niitten tuotteitten/palvelujen hinnassa. Jopa parturilaskuun sisältyy osuus "Fortumin optioista". Vieläpä korkojen kanssa!
Sikäli ei tarvitse ihmetellä lainkaan tällä palstalla esitettyjä "oppeja", kun niiden esittelijöiden asintuntemus on "Historioitsijan" julkituomaa vankaa MUTU-laatua.
"Kritiikön suhtautuminen mihin tahansa on vaarallista. Aikanaan Saksanmaalla uskottiin krittikittömästi erään kansallissosialistisen puolueen ohjelmaan - seurauksena maailmansota, yli 100 miljoonaa kuollutta, joukkotuhontaa ymv."
Nyt suhtaudutaan rahan mahtiin yhtä kritiikittömäksi.
Kehotan JKa:ta perehtymään kirjaan nimeltään Kansantaloustiede, kirjoittajian Pekka Sutela ja Jukka Pekkarinen WSOY 1996 ISBN 951-0-21083-8
Tilauksen voi tehdä suoraan WSOY:n tilaajakonttorista P 019-54801
Ehkäpä silloin JKa pystyy huomioimaan teorioissaan myös Ceteris Paribus apuolettamukset.
Kaikkialla pätee se, ettei rahaa voi käyttää enempää kuin on ansainnut, lainannut tai saanut varallisuutta kuluttamalla. Taloudessa on harvoin tehty enemmän vahinkoa kuin silloin, kun ne on unohdettu.
Tämä pätee myös Fortumin optioihin, ja kirjan opit sisäistämllä JKa voi päästä eroon omista MUTU teorioistaan.
tuota Ceteris paribus -sääntöä:
Paljonko yhtiö saa "osuutenaan", jos joku osakkaista myy omistamansa osakkeet esimerkiksi 100% voitolla?
Entä paljonko yhtiö menettää, jos osakas myykin ne 99% tappiolla?
Vastaan puolestasi: ei latin latia kummassakaan tapauksessa!
Yhtiö sai rahat laskiessaan osakkeet liikkeelle. Sen jälkeisistä kaupoista yhtiölle ei tule lisää eikä siltä vähene rahaa, olipa osakkeiden kauppahinta mitä tahansa. Pörssikurssi ei siis vaikuta yhtiön varallisuuteen. Pörssikaupoissa ei liikuteta yhtiön varoja, ei saatuja, lainattuja eikä tienattuja. Pörssikurssien laskut eivät kaada yrityksiä, vaan marssijärjestys on päinvastainen: kannattamattoman yrityksen pörssikurssi laskee, koska sen tuotto-odotukset romahtavat.
Jos olet jotakin muuta "löytänyt" jostakin kansataloustieteen oppikirjasta, niin varmuudella et ole ymmärtänyt lukemaasi.
Eikä yhtiö tarvitse osakkeitten kurssinousuakaan, eihän se vaikuta tipan tippaa yhtiön varallisuuteen.
Ei kurssinousua tarvitse pitkäaikainen sijoittajakaan. Eihän hänellekään ole siitä mitään hyötyä, koska kurssivoitto realisoituu vasta myytäessä osakkeet.
Kurssinousua tarvitsevat vain pörssikeinottelijat ja optioitten omistajat. Eivätkä hekään ole kiinnostuneet yhtiöstä sinällään, vaan vain siitä todennäköisesti saatavasta sijoitusvoitosta. Pörssikurssit nousevat ja laskevat tuotto-odotuksen mukana.
Fortumin optioissakin pätee, että yhtiö ei voi jakaa enempää kuin se on tienannut. Osakkeensa se on voinut luovuttaa emissiohintaan vain kerran. Se ei ole yhtiön vapaata pääomaa, joten sitä ei saa jakaa osinkoina. Kaikki jaettavissa olevat rahat yhtiön on täytynyt kiskoa asiakkailtaan.
Venäjällä oli muutamia vuosia sitten ainakin pari "ketjukirjeyhtiötä", jotka maksoivat vanhojen osakkaitten voittoja uusien sijoituksilla. Ymmärrettävistä syistä ne olivat hyvin lyhytikäisiä, ja loppuselvittelykin tehtiin tuomioistuimissa. Uskoisin, että et yritä väittää Fortumia vastaavaksi yritykseksi.
Voi pyhä yksinkertaisuus JKa. Vakavaraisen yhtiön kanssa käydään luottamuksellista kauppaa ja se voi tehdä tuottavaa bisnestä. Se saa rahoitusta muualtakin kuin osakkeista ja vakavaraisuudesta johtuen halvemmalla. Silloin sen tuotantokustannukset investointien osalta pienenevät ja kilpailukyky hinnoittelussa paranee ja se voi vallata makkinaosuuksia, mikä johtaa kurssitason nousuun ja sitä kautta kiinnostukseen hankkia ko. yhtiön osakkeita. Yhtiö voi myydä uusia osakkeitaaan nimelliarvoa korkeampaan hintaan ja saada sitä kautta emissiovoittoa, joka ei ole kiskottu asikkailta, vaan sijoittajilta.
Optiojärjestelyt voivat olla sidottuna emissiovoittoon, jolloin keneltähän ne optiot silloin revitäänkään?
Jos yhtiön osakkeiden arvo laskee alle nimellisarvon, on yhtiö melkoisissa vaikeuksissa, koska jopa lyhtyaikaisenkin lainan saaminen on vaikeaa ja jos sellainen myönnetäänkin, niin ehdot ovat kovat.
Yhtiö voi myös ostaa markkinoilta pois omia osakkeitaan, kuinkas sitten on osinkojen laita - ne palautuvat yhtiöön. Kuinkas silloin, voittaako yhtiö ja mitä?
Opettelepa uudelleen Ceteris Paribus sääntö ja sovella sitä myös muihin, kuin siihen ainoaan pääsäsi pyörivään tilanteeseen.
"Historioitsija" taitaakin olla "ihan itse oppinut" taloustietilijä, koska peruskäsitteetkin ovat täysin hukassa.
Yrityksen vakavaraisuutta ei mitata pörssikurssilla, vaan oman pääoman osuudella taseessa.
Palataan asiaan, kun edes tuolta osin olet päivittänyt tietosi. Tuolla sepitelmälläsi ei ole mitään tekemistä Ceteris paribus -säännön kanssa.