Monet ateistit arvostellessaan kristinuskoa, eivät aina osaa eroittaa sitä että uskolla ja uskonnoilla on suuri ero, siinä miten ne suhtautuvat ihmisiin.
Minä henkilökohtaisesti vihaan sydämmestäni uskontoja, muuta rakastan Jeesusta.
Uskolla ja uskonnoilla on suuri ero.
Seuraavassa lähettämässäni raamatun kertomuksessa se käy täysin ilmi.
Uskonnolliset ihmiset olisivat halunneet kivittää tämän aviorikkoja naisen. Mutta Jeesuksen käyttäytymisessä nähdään hienosti, kuinka hän on syntisten ystävä ja samalla Hän näytti ja paljasti uskonnollisille ihmisille heidän sydämmensä todellisen tilan eli ulkokultaisuuden.
Jeesus antaa tälle katuvalle syntiselle naiselle uuden armon ja mahdollisuuden nousta ja aloittaa uusi elämä. Mutta uskonto vain tuomitsee ihmiset ja haluaa kivittää heidät.
Joten seuraavan kerran kun näette toisia tuomitsevan ihmisen, voitte sanoa että sellainen ihminen on uskonnollinen, mutta ei omista, tai tunne Jeesuksen Kristuksen mielenlaatua.
Tässä seuraavassa se kertomus. Huomioi miten uskonnolliset ihmiset käyttäytyvät ja miten Jeesus. Jeesus edustaa uskoa ja toiset uskontoa. Ei voi sanoa muuta kuin: OLET MAHTAVA SINÄ JEESUS TÄYNNÄ TOTUUTTA; ARMOA JA RAKKAUTTA. SINÄ ANNAT UUDEN MAHDOLLISUUDEN NOUSTA.
Mutta Jeesus meni Öljymäelle.
Ja varhain aamulla hän taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luoksensa; ja hän istuutui ja opetti heitä.
Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.
Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?"
Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.
Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä."
Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee."
Minä henkilökohtaisesti vihaan sydämmestäni uskontoja, muuta rakastan Jeesusta.
Uskolla ja uskonnoilla on suuri ero.
Seuraavassa lähettämässäni raamatun kertomuksessa se käy täysin ilmi.
Uskonnolliset ihmiset olisivat halunneet kivittää tämän aviorikkoja naisen. Mutta Jeesuksen käyttäytymisessä nähdään hienosti, kuinka hän on syntisten ystävä ja samalla Hän näytti ja paljasti uskonnollisille ihmisille heidän sydämmensä todellisen tilan eli ulkokultaisuuden.
Jeesus antaa tälle katuvalle syntiselle naiselle uuden armon ja mahdollisuuden nousta ja aloittaa uusi elämä. Mutta uskonto vain tuomitsee ihmiset ja haluaa kivittää heidät.
Joten seuraavan kerran kun näette toisia tuomitsevan ihmisen, voitte sanoa että sellainen ihminen on uskonnollinen, mutta ei omista, tai tunne Jeesuksen Kristuksen mielenlaatua.
Tässä seuraavassa se kertomus. Huomioi miten uskonnolliset ihmiset käyttäytyvät ja miten Jeesus. Jeesus edustaa uskoa ja toiset uskontoa. Ei voi sanoa muuta kuin: OLET MAHTAVA SINÄ JEESUS TÄYNNÄ TOTUUTTA; ARMOA JA RAKKAUTTA. SINÄ ANNAT UUDEN MAHDOLLISUUDEN NOUSTA.
Mutta Jeesus meni Öljymäelle.
Ja varhain aamulla hän taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luoksensa; ja hän istuutui ja opetti heitä.
Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.
Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?"
Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.
Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä."
Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee."
Vastaukset 12
Vanhimmat
Toteutat uskontoa. Vihaatko nyt itseäsi? Vai vihaatko toteuttamaasi uskontoa?
jos uskotaan että Moseksen laki on Jumalan itsensä antama hän antoi ilmeisesti huonon, uskonnollisen, lain. Kuitenkin Jeesus toisaalla sanoo että laista ei katoa pieninkään piirto, miten se sopii tähän tarinaan? Laki on huono, sen saa muuttaa, ei saa muuttaa, kumpi? Entä se että ketään ei voitu tuomita kuolemaan ilman oikeuden istuntoa, todistajien kuulemista ja sitä seurannutta oikeuden päätöstä. Uskonnolliset ihmiset eivät voineet tuosta vain kivittää ketään, silloin he olisivat itse syyllistyneet lain rikkomiseen ja tappoon.
Entä mistä tiedät että on olemassa kolmiyhteinen Jumala, taivas tai helvetti, mitä on kaste tai ehtoollinen? Se juuri on uskontoa ei uskoa. Tämä nyt näkyy olevan jotain uutta muotia julistaa että kristinusko ei olekaan uskonto, mutta väite on älyvapaa.
on vain kertomus, täysin älyvapaa murhaviihde pläjäys kivikauden israelilaisille.
"Minä henkilökohtaisesti vihaan sydämmestäni uskontoja, muuta rakastan Jeesusta.
Uskolla ja uskonnoilla on suuri ero."
Tästä on kyse ja juuri tämä on ongelma. Kristitty voi suvaita muita uskontoja, mutta ei hyväksyä niitä. Koska kristinusko ei ole kristitylle uskonto, vaan "se oikea uskonto": se on maailman olemisen muoto. Toisin sanoin, kristitty "tietää" olevansa oikeassa, eikä muita uskontoja itse asiassa edes tarvittaisi, koska ne eivät ole kristinuskon Jumalasta (kristitty voisi vastata juutalaisuuden olevan samasta Jumalasta, mutta juutalaiset eivät ole vain ymmärtäneet Jumalaansa oikein).
Uskonnon ongelma: jotta voi olla todellinen uskovainen, täytyy olla sokea, ja jos ei aio olla sokea (uskoa ilmoitukseen ja hyväksyttävä se sellaisenaan), ei voi olla uskovainen (ainakaan "tosi"uskovaisten mielestä).
"Minä henkilökohtaisesti vihaan sydämmestäni uskontoja, muuta rakastan Jeesusta."
Kuvastaa hyvin kiihkouskovaisen ihmisen maailmankuvaa. Missä on se hyvyys ja halu auttaa kärsiviä, jotka nyt eivät sattumoisin ole kuulleetkaan Jumalastanne? Viis Namibian nälkäisistä pakanoista, paitsi jos suostuvat kastettavaksi? Outoa sakkia nuo ns. hyvät kristitty ihmiset, huokuvat suorastaan pyhyyttä :)
"Minä henkilökohtaisesti vihaan sydämmestäni uskontoja, muuta rakastan Jeesusta."
Tällä en tarkoita että vihaan ihmisiä, vaan vihaan sellaisia uskontoja ja oppeja, jotka tekevät ihmisistä välinpitämättömiä ja kovia toisia kohtaan. Muuten itse noudatan hyvyyttä ja halua auttaa toisia esim. siten että annan joka kuukausi säännöllisesti tietyn summan kahteen kohteeseen (meillä on kummilapsi Afrikassa) ja yhteen toiseen auttamis projektiin. Ainoastaan Kristuksen opetuksista olen löytänyt, sen oikean rakkauden hengen- joka on armeliaisuus, laupeus ja oikeudenmukaisuus toisia kohtaan. Jeesus itse näytti elämällään esimerkkiä siitä kuinka toisia ihmisiä tulee rakastaa antamalla itsensä sovitusuhriksi koko maailman edestä.
kuoli mutta ei uhrina, sen sijaan setäni joka kaatui jatkosodassa antoi henkensä Suomen puolesta. Samoin yli 90 000 muuta miestä.
Kirjassa Hyväluontoinen Frans de Waal kuvasi ihmisen moraalisuutta kelluvalla pyramidilla, jossa uskonlahkolla oli oma sijansa. Itseasiassa uskonto taitaa olla evoluution kehittämä tapa jakaa resursseja. Uskonto on siis altruistista ryhmäegoismia.
Uskoa ja uskontoa ei voi perustella kumpaakaan järjellä. Jeesuksen tekemiä ihmeitä ei voida verifioida, joten ne ovat silkkaa uskontoa. Jeesusta itseäänkään ei voida kunnolla verifioida. Asioita, joita ei voi verifioida ei tarvitse noteerata. Uskon ja uskonnon voi kuitenkin verifioida, joten ne kannattaa noteerata.
Kristillisyyteen kuuluu usko jumalaan ym. olentoihin, rukoilu, pyhien kirjoitusten lukeminen ja toimiminen uskon mukaisesti. Eikö tämä täytä ihan hyvin uskonnon tunnusmerkit?
Jos kristinusko, tai evankeliumi jos siitä sanasta enemmän tykkää, ei mielestäsi kuitenkaan ole uskonto, niin mitenkäs sinä sitten oikein määrittelisit uskonnon?
Ne papit ja leeviläiset, jotka kulkivat tämän haavoittuneen ryövärien käsiin joutuneiden ohi, he olivat uskonnollisia - ilman rakkautta ja sydäntä.
Tästä Jeesuksen vertauksesta käy ilmi kylmän uskonnollisuuden ja oikean lähimmäisyyden ero. Uskonto on muotomenoja ilman että ihminen kokee muutosta. Usko Kristukseen muuttaa ihmisen rakastamaan toisia.
Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.
Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan.'
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"
Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin."
No tällaista vakiovastausta minä vähän odotinkin, mutta minä ainakin kutsun uskonnoksi kaikkea, mitä uskontona omasta näkökulmastani pidän - ja siihen kuuluu myös kaikenlainen kristinusko. Olen sitä mieltä, että helluntailaisten ja muiden herätyskristittyjen omat määrittelyt uskolle ja uskonnolle eivät ole mitään muuta kuin turhaa saivartelua, jonka avulla voidaan arvostella kirkkoa ja tehdä näennäisen jyrkkä ero toisiin uskontoihin.
Jos muslimi tai Hare Krishna -tyyppi tahtoo vilpittömästi palvella jumalaansa ja tehdä hyvää, niin onko tällainen uskoa vai uskontoa? Nythän olisi kyse muustakin kuin muotomenoista ja teeskentelystä.