Tuossa lopussa on pari lainausta pääministerimme kolumnista Turun sanomissa. Mitä tästä voimme päätellä? Otetaan esimerkki. Kunnassa yksi on viisi kallista hoitoa vaativaa kuntalaista. Kunnassa kaksi niitä on vain kolme. Nyt kun Vanhanen tarkastelee että erikoissairaanhoito kuluttaa kunnassa yksi 800 € ja kunnassa 600 €. Tämä pitäisi siis tasata. Hänen mielestään kai kunnan yksi kaksi ylimääräistä kallista hoitoa vaativaa kuntalaista on eliminoitava. Lähetettävä toiseen kuntaan tai Kanarian saarille. Niin ne asiat hänen mielestään kai hoituvat.
Otetaan toinen esimerkki. Kunta yksi käyttää liikuntapalveluihin 50 % enemmän kuin kunta kaksi. Jonkun mukaan tämä enemmän käyttävä käyttää liikaa ja liikuntapalveluihin käytettävää rahaa pitää vähentää. Mutta tämä joku ei ole ajatellut että kunnassa yksi alkaa liikunnan vähenemisen vuoksi lisääntymään muut kunnan rahoja vaativat asiat, kuten terveydenhoitomenot.
Tätä samaa politiikkaa meillä harrastetaan valtionkin mittakaavassa. Hallitus ylläpitää työttömyyttä, joka synnyttää suuria kustannuksia muilla sektoreilla. Ja Vanhanen ei edes näe tätä, puhuu vain edullisempien palveluiden käytöstä. Hänen mielestään kai asiat on hyvin jos ennen sata kansalaista vapautetaan työstä ja heidän työpanoksensa ostetaan jostakin halpamaasta. Palvelut saadaan toki edullisesti, mutta samalla pitää elättää sata irtisanottua ja maksaa kaikki irtisanomisten aiheuttamat muut kustannukset, kuten työttömäksi jäävien masentuneisuuden hoitaminen. Ja tällainen henkilö meillä on pääministerinä.
Nyt joku sanoo että meidän on pärjättävä nykyisillä rahoilla, veroja ei saa korottaa. Näin lyhytnäköistä on monen kansalaisenkin ajatusmalli. Moni ei näe että hallituksen ylläpitämä työttömyys maksaa meille 40 miljardia eli 10 000 euroa jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle vuodessa. Tällä rahalla asiat olisivat paljon paremmin jos tuon rahan saisi jokainen omaan käyttöönsä.
Ja sen saisi hyvin helposti. Tarvitsee vain muuttaa nykyistä työttömyysturvalakia sen verran että työttömyysturva on aina kaikilla työikäisillä ja työkykyisillä. Lain muutos ei lisää nykyisiä kustannuksia. Joten muutos ei ole rahasta kiinni, ainoastaan hallituksen tahdosta. Se haluaa ylläpitää suurta työttömyyttä ja siitä me maksamme kalliisti. Me säästämme väärissä paikoissa ja menetämme keskimäärin 10 000 € vuodessa jokainen.
Pitäisikö siis miettiä edullisempia vaihtoehtoja eli vaihtaa päättäjämme edullisempiin?
http://www.geocities.com/ohitte/tlaki
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000017802050
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000017694504
Lainaus Turun sanomien kolumnista:
------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kunnat, vertailkaa toisianne!
MATTI VANHANEN
Paras-hankkeen puitelaista saatiin puolueiden kesken sopu. Itse hanke on vasta alkumetreillään kunnissa.
Puolitoista vuotta sitten oli tärkeä päivä, kun hallitus päätti käynnistää Paras-hankkeen, vaikka sitä ei ollut hallitusohjelmassa. Sen tarve vahvistui sekä hallituksen globalisaatiohankkeen että väestöpolitiikkaan keskittyneen tulevaisuusselonteon aineiston ja suositusten perusteella. Hanke annettiin ministeri Hannes Mannisen vetovastuulle.
.
.
.
Kunnissa luottamushenkilöiden kannattaa pyytää vertailutiedot naapurikuntiin verrattuna. Kaikilla on samat lakisääteiset tehtävät, mutta toimintatavoissa ja -kulttuureissa on suuria eroja. Muutama asukasta kohden laskettu esimerkki Uudeltamaalta vuodelta 2004:
Tuusula käyttää ruokapalveluihin 2/3 Lohjan käyttämästä rahasta. Lohjalla valmistuu 20 000 ateriaa henkilötyövuotta kohti, Järvenpäässä 33 000. Hyvinkää käyttää 50 prosenttia enemmän liikuntatoimeen rahaa kuin Nurmijärvi. Hyvinkää kuluttaa nuorisotoimeen vain noin puolet Tuusulan käyttämästä rahasta.
Perusterveydenhuollossa Vihti käyttää asukasta kohti 390 euroa ja Hyvinkää 470 euroa. Erikoissairaanhoidossa Nurmijärvi kuluttaa 620 euroa ja Lohja 800 euroa. Vanhuspalveluihin Kerava käyttää vain puolet Hyvinkään kuluihin verrattuna. Lasten päivähoidossa Lohjalla on noin 20 prosenttia henkilökuntaa enemmän kuin Nurmijärvellä. Perusopetuksessa Lohjalla on 20 prosenttia enemmän kokonaistunteja oppilasta kohti kuin Keravalla. Keravalla on lukiokursseja noin 25 prosenttia vähemmän kuin Järvenpäässä.
Vastaavia lukijaa puuduttavia eroja löytyy joka sektorilta. Laki on sama kaikilla, mutta politiikka vaihtelee. Näiden erojen suuruus on moninkertainen verrattuna kuntatalouden ongelmiin. Jos kaikkialla toimittaisiin edullisimpien käytäntöjen mukaan, ei kuntatalous olisi missään ongelmissa. Paras-hankkeen avulla toivottavasti tehdään vertailuja ja kannustetaan kuntaorganisaatiot miettimään uudelleen asioita.
Hyvää kesää!
Kirjoittaja on pääministeri ja Suomen keskustan puheenjohtaja."
Otetaan toinen esimerkki. Kunta yksi käyttää liikuntapalveluihin 50 % enemmän kuin kunta kaksi. Jonkun mukaan tämä enemmän käyttävä käyttää liikaa ja liikuntapalveluihin käytettävää rahaa pitää vähentää. Mutta tämä joku ei ole ajatellut että kunnassa yksi alkaa liikunnan vähenemisen vuoksi lisääntymään muut kunnan rahoja vaativat asiat, kuten terveydenhoitomenot.
Tätä samaa politiikkaa meillä harrastetaan valtionkin mittakaavassa. Hallitus ylläpitää työttömyyttä, joka synnyttää suuria kustannuksia muilla sektoreilla. Ja Vanhanen ei edes näe tätä, puhuu vain edullisempien palveluiden käytöstä. Hänen mielestään kai asiat on hyvin jos ennen sata kansalaista vapautetaan työstä ja heidän työpanoksensa ostetaan jostakin halpamaasta. Palvelut saadaan toki edullisesti, mutta samalla pitää elättää sata irtisanottua ja maksaa kaikki irtisanomisten aiheuttamat muut kustannukset, kuten työttömäksi jäävien masentuneisuuden hoitaminen. Ja tällainen henkilö meillä on pääministerinä.
Nyt joku sanoo että meidän on pärjättävä nykyisillä rahoilla, veroja ei saa korottaa. Näin lyhytnäköistä on monen kansalaisenkin ajatusmalli. Moni ei näe että hallituksen ylläpitämä työttömyys maksaa meille 40 miljardia eli 10 000 euroa jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle vuodessa. Tällä rahalla asiat olisivat paljon paremmin jos tuon rahan saisi jokainen omaan käyttöönsä.
Ja sen saisi hyvin helposti. Tarvitsee vain muuttaa nykyistä työttömyysturvalakia sen verran että työttömyysturva on aina kaikilla työikäisillä ja työkykyisillä. Lain muutos ei lisää nykyisiä kustannuksia. Joten muutos ei ole rahasta kiinni, ainoastaan hallituksen tahdosta. Se haluaa ylläpitää suurta työttömyyttä ja siitä me maksamme kalliisti. Me säästämme väärissä paikoissa ja menetämme keskimäärin 10 000 € vuodessa jokainen.
Pitäisikö siis miettiä edullisempia vaihtoehtoja eli vaihtaa päättäjämme edullisempiin?
http://www.geocities.com/ohitte/tlaki
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000017802050
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000017694504
Lainaus Turun sanomien kolumnista:
------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Kunnat, vertailkaa toisianne!
MATTI VANHANEN
Paras-hankkeen puitelaista saatiin puolueiden kesken sopu. Itse hanke on vasta alkumetreillään kunnissa.
Puolitoista vuotta sitten oli tärkeä päivä, kun hallitus päätti käynnistää Paras-hankkeen, vaikka sitä ei ollut hallitusohjelmassa. Sen tarve vahvistui sekä hallituksen globalisaatiohankkeen että väestöpolitiikkaan keskittyneen tulevaisuusselonteon aineiston ja suositusten perusteella. Hanke annettiin ministeri Hannes Mannisen vetovastuulle.
.
.
.
Kunnissa luottamushenkilöiden kannattaa pyytää vertailutiedot naapurikuntiin verrattuna. Kaikilla on samat lakisääteiset tehtävät, mutta toimintatavoissa ja -kulttuureissa on suuria eroja. Muutama asukasta kohden laskettu esimerkki Uudeltamaalta vuodelta 2004:
Tuusula käyttää ruokapalveluihin 2/3 Lohjan käyttämästä rahasta. Lohjalla valmistuu 20 000 ateriaa henkilötyövuotta kohti, Järvenpäässä 33 000. Hyvinkää käyttää 50 prosenttia enemmän liikuntatoimeen rahaa kuin Nurmijärvi. Hyvinkää kuluttaa nuorisotoimeen vain noin puolet Tuusulan käyttämästä rahasta.
Perusterveydenhuollossa Vihti käyttää asukasta kohti 390 euroa ja Hyvinkää 470 euroa. Erikoissairaanhoidossa Nurmijärvi kuluttaa 620 euroa ja Lohja 800 euroa. Vanhuspalveluihin Kerava käyttää vain puolet Hyvinkään kuluihin verrattuna. Lasten päivähoidossa Lohjalla on noin 20 prosenttia henkilökuntaa enemmän kuin Nurmijärvellä. Perusopetuksessa Lohjalla on 20 prosenttia enemmän kokonaistunteja oppilasta kohti kuin Keravalla. Keravalla on lukiokursseja noin 25 prosenttia vähemmän kuin Järvenpäässä.
Vastaavia lukijaa puuduttavia eroja löytyy joka sektorilta. Laki on sama kaikilla, mutta politiikka vaihtelee. Näiden erojen suuruus on moninkertainen verrattuna kuntatalouden ongelmiin. Jos kaikkialla toimittaisiin edullisimpien käytäntöjen mukaan, ei kuntatalous olisi missään ongelmissa. Paras-hankkeen avulla toivottavasti tehdään vertailuja ja kannustetaan kuntaorganisaatiot miettimään uudelleen asioita.
Hyvää kesää!
Kirjoittaja on pääministeri ja Suomen keskustan puheenjohtaja."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.