Pyhä on tila, jota kukaan ei voi koskettaa. Jos sitä voi koskettaa, se ei ole enää pyhä.
Helppoa, eikö totta?
Helppoa, eikö totta?
Pyhän määritelmä
Ratkaisematon
261059
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tässä mielessä minulle mikään ei ole pyhää.
sunnuntaina
Elvis elää!
Saman määrityksen antaisin totuudelle.
"pystyessäsi totuuden määrittelemään, se jo katoaa"
Perustelut voidaan purkaa, se näissä meidän käsitteissä on huono puoli. Ei ole kuin perusteluja ja parempia perusteluja.
Tässä mielessä totuutta ei mulle ole ;)
... totuudelle on vaikea löytää yhtä neutraalia määritelmää. Pyhän voi muotoilla formaalisti (muodollisesti) vailla viitettä sen sisältöön, joskin totuuden kanssa asia ei ole välttämättä yhtä yksinkertainen, koska totuus ei voi olla vain tyhjä kuori (jos sellaisen oletetaan olevan olemassa).
Pyhyyden tunne syntyy, kun kurkistaa ikuisuuteen.
Pyhää lehmää voi koskettaa ja joidenkin mielestä se on silti pyhä lehmä.
Toisaalta pyhä henki ei enää ole pyhä, jos koskettaa sen häpyyn. Se on sen jälkeen häpy henki.
"häpy henki"
Viittaatkohan nyt hengen mielentilaan vai mihin :) Ajatus häpi hengestä saa kummasti mielikuvituksen laukkaamaan ;)
Näinhän sitä mennään, kun on häpy meininki :)
Ja ei muuta ku hakemaa "pari" nallee, jotta häpyily senkus paranis ;)
Jumala,Jeesus,Taivas,
Perhe:isä,äiti,veljet,mies,lapset
Rukoushetki
koti ja Rakkaus
Kyllä onkin paljon aihetta kiitokseen,eikö totta?
Mutta eniten kiitän siitä,että nykyään tiedän,mihin olen matkalla-taivaan kotiin.
Minulla on usko ja toivo-se on pyhää.
Kuuletko jeesuksen puheen päässäsi kun oikein rukoilet?
Sinulla menevät mielikuvitushahmot perheesi edelle. Sama kuin minä laittaisin Anderssenin sadut tärkeämmäksi kuin vaikkapa isäni. No jeesuspelleillä on tuo rakkauskin ristiriitaista kuten heidän oppinsakin.
"Mutta eniten kiitän siitä,että nykyään tiedän,mihin olen matkalla-taivaan kotiin."
Et ole kuolematon, vaikka muuta luulisit.
"Minulla on usko ja toivo-se on pyhää."
Eivät ne ole pyhää. Ne juuri perustuvat eniten rakkauttasi saamaan satuun.
Taasko se meni pissakakka-juttuihin teidän kanssanne, ootte te ihme napakettuja.
avuksesi oli ihan sitä itseään.
Määritelmä oli lyhyt. Mutta se on pätevä. Jos sen ottaa tosissaan.
Voit asettaa pyhälle minkä tahansa substantiaalisen sisällön, siltikin määritelmäni pyhästä on toimiva. Senpä takia se onkin formaalisti neutraali.
Mutta eipä se varmaan Nasse sulle mitään sano, joten käy lämmittämässä vähän maitoa niin saat unen päästä paremmin kiinni.
Kristillisessä traditiossa pyhä on Jumalalle erotettu. Uskovat on ikuisesti erotettu Jumalalle lunastuksessa, "pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan". Siksi uskovat ovat pyhiä uudestisyntymisestänsä asti. Lopullisesti ja täydellisesti uskova tulee pyhitetyksi Herran ilmestyessä. Uskova näkee maailman toisenlaisena kuin uskoton. Hän on uusi Hengen voimassa liikkuva ihminen. Tällainen ihmisen kasvaminen syntien anteeksiantamisen pohjalla Kolmiyhteisen Jumalan tuntemisessa, Jeesuksen kuvan mukaan muodostumisessa ja Hengellä täyttymisessä on pyhitystä. Tässä elämässä ei muuta täydellisyyttä voi saavuttaa kuin oikean Jumalan kunnioittamisen ja oikean uskon Jumalaan.
Puhuit yleisesti enemmän ehkä pyhistä (henkilöistä, asioista jne.), kuin "pyhästä" (abstraktina terminä). Sen sijaan tähän kiinnitin huomiota:
"Kristillisessä traditiossa pyhä on Jumalalle erotettu."
Tarkoitatko tällä erotetulla itse asiassa Jumalaa itseään? Vai oliko ajatuksenasi ennemminkin osoittaa jonkinlainen osa "erotuksena" esimerkiksi ihmisistä, jotka ovat pyhiä? Ensimmäinen määritelmä olisi mielestäni mielenkiintoisempi, ja jos tätä tarkoitit, kuulisin mielelläni lisää ajatuksiasi Jumalalle erotetusta "pyhänä".
Jumala on pyhä. Hän ei ole profaani. Ihminen ja maailma sen sijaan on profaani, langennut, syntinen, toisenlainen kuin Jumala, erossa Jumalasta lankeemuksen tähden.
Mutta nyt siis puhun kristillisestä tulkinnasta. Ei pidä ajatella, että vaatisin kaikkia hyväksymään tämän. Tiedän, että suuri osa ihmisistä ei suostu ajattelemaan näin.
Myös Jumalalle erotettuja paikkoja ja esineitä voidaan pitää pyhinä (kirkkoja, hautausmaita, ehtoollisaineita ja -välineitä, Raamattua, jne.). Silloin ei käsittääkseni kuitenkaan tarkoiteta esineitä itsessään, vaan niiden edustamia asioita, sisältöjä, pelastussanomaa ja tavoitetta jota ne "ajavat". Pelastussanoma, evankeliumi (Sana), on itsessään tietenkin pyhä.
Sakramentti itsessään on tietenkin pyhä, koska se on kristillisen käsityksen mukaan Kristuksen ruumis.
maaliin, vaikka et edes kohti tähdännyt, vai tähtäsitkö?
Ihmiselle on pyhä hän itse. Siksi jokainen meistä edellyttää koskemattomuutta ruumiin ja psyyken puolesta.
Ihmiselle pyhiä asioita ovat ne, joita hän on käyttänyt minuutensa rakentamiseen. Siksi Jumalakin on pyhä uskoville, koska se on heille osa itseä. Samasta syystä yksilölle voi olla pyhää mm isänmaa (tai vaikkapa oma tontti), Elvis, Zidane jne., jos nämä ovat osa itseä.
Kuvittelisin, että äidikielessämme pyhä sanana on paljon vanhempi kuin kristinusko. Sanakolmikko pyhä, piha ja paha, kaikki samaa juurta, tarkoittaen ihmistä itseään, ihmisen lähipiiriä (perhettä ja sukua) ja ulkopuolista (jossa vaanivat karhut ja sudet, eli kavala maailma).
"Ihmiselle on pyhä hän itse. Siksi jokainen meistä edellyttää koskemattomuutta ruumiin ja psyyken puolesta."
Tätä en tarkoittanut, koska määritelmän tarkoituksena oli määritellä muodollisesti pätevä pyhän käsite. Jos siihen lisää määreen, ihmisen pyhänä, se muuttuu jo sisällölliseksi, eikä se ole enää neutraali muodollisessa mielessä.
"Ihmiselle pyhiä asioita ovat ne, joita hän on käyttänyt minuutensa rakentamiseen."
En ole kovinkaan kummoinen psykologi, mutta näin arkisesti tutkittuna asia voisi näinkin olla, joskin pyhän kohde, minuuden rakennetut elementit, voivat olla kovinkin muuttuvia.
"Sanakolmikko pyhä, piha ja paha, kaikki samaa juurta, tarkoittaen ihmistä itseään, ihmisen lähipiiriä (perhettä ja sukua) ja ulkopuolista (jossa vaanivat karhut ja sudet, eli kavala maailma)."
En tiedä myöskään suomenkielisen pyhä-sanan etymologiasta kovinkaan paljon, mutta käsitteenä sillä on mielenkiintoinen vivahde, johon itsekin etymologiallasi viittasit, sillä mm. antiikin kreikassa pyhää ("sacer") tarkoitti myös termi paha, joka onkin termin kannalta varsin mielenkiintoista. Tästä nyt ei voi vielä vetää kovinkaan kummoisia päätelmiä ilman tarkempaa tutkimusta, mutta mielenkiintoista asiaa olisi kyllä tutkia.
Samanlainen erikoinen yhdistelmä kreikan kielessä on termillä "farmakeion", joka tarkoittaa samaan aikaan sekä lääkettä että myrkkyä. Tätä yhdistelmää kyllä on tutkittu, mm. Derrida on käyttänyt hyväkseen tätä käsitettä sen erikoisen laadun vuoksi, jossa vastakkaisia asioita tarkoittavat asiat on yhdistetty yhdeksi sanaksi.
on sinun mielestäsi "muodollisesti pätevä pyhän käsite"?
"No millainen on sinun mielestäsi "muodollisesti pätevä pyhän käsite"?"
Niin en tiedä mikä on muodollisesti pätevä pyhän käsite, koska tällä tarkoitat varmaankin synonyymia ja eikä se ole muuta kuin tautologia, mutta sen sijaan muodollisesti pätevä pyhän MÄÄRITELMÄ on aloitusviestissäni muotoilemani tila, joka ei ole kenenkään kosketettavissa ja joka on yhtä kaukana kaikkia sitä käsitteleviä.
..onhan tuossa määritelmää kotitarpeiksi.
Vaan taitaapi löytyä selitystä sille miltei yhtä useata, kuin on miestä ja naistakin.
Tuonhan voit sitten käydä kertomassa pyhiinvaellusmatkalla Mekkaan oleville muslimeille.
Että se musta kuutionmuotoinen kivi, vaikka onkin käsinkosketeltava, ei kuitenkaan ole pyhä!
Onnea matkaan:D