tässä pohdiskelin erästä seikkaa. Meinaa tilannetta jossa perheen isä pahoinpitelee lapsia ja äiti ei. Mutta äiti ei tee asialle mitään niin onko hän sitten yhtälailla syyllistynyt jälkikasvunsa pahoinpitelyyn, koska tavallaan sallii sen puuttumattomuudellaan?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
tai se voipi olla niin, että äitiä pelottaa.
ole vanhempien velvollisuus unohtaa omat pelkonsa silloin kuin toinen pahoinpitelee lapsia, jotka ovat täysin puolustuskyvyttömiä. Eikös silloin pitäisi viedä lapset turvaan ja taata väkivallaton lapsuus ja nuoruus?
se. Mutta samalla tavalla voi sanoa vaikka raiskauksen traumatisoimalle, että aika mennä elämässä eteenpäin ja otahan itseäsi niskasta kiinni.
Ei se ole aina niin helppoa.
tuokin, mutta raiskauksen uhri ei pysty vaikuttamaan tulokseen ja tunteisiin, mutta äiti pystyy viemään lapsensa ns "turvaan" pahoinpitelevältä puolisoltaan..
"Viepä pennut multa, niin tapan."
Sitten on taloudellisia ja kulissitekijöitä, jne.
ei siis ole velvollinen suojelemaan lapsiaan? Taloudellsisen statuksen ja aseman menetyksen uhallakin? Helpompi kääntää selkänsä ja antaa olla kuin toimia..?
ei vaan ole helppoa. Ja ne tapaukset, joissa rohkaistuu ottamaan vastuun, päätyvät ilman julkisuusmyllyä. Ellei äijä sitten tosiaan onnistu tappamaan. Eikä kukaan auta.
kun siitä tekee vaikeaa.
manipulatiivisella ja aggressiivisella siipalla on kyllä kyky tehdä kaikista asioista vaikeaa. Onko kokemusta?
Puuttua asiaan.
ei uskaltais? Onhan vapaus lähteä ja pahoinpitely koskee vain lapsia, ei äitiä.
Jos äiti lähtee ja jättäisikö äiti muka lapsensa? Jos taas äiti vaatisi mukaan lapsiaan, siitä syntyisi sota.
on oivallinen paikka lähteä, jos/ kun isä pahoinpitelee lapsia aika rankallakin kädellä välillä..
Sota varmaan syntyykin, mutta eikö lasten turvallisuus ole sen arvoinen?
Mutta jos nainen pelkää miestä, hänellä on vain vähän vaihtoehtoja. Rankimpia niistä kaikki eivät uskalla toteuttaa.
aina sellainen kodissa, jossa pahoinpidellään, että siellä on väh. yksi, joka lyö ja useasti monta uhria. Riippuu tietenkin perheen koosta montaako hakataan.
Lyöjä on se, jolla on alistusriippuvuus ja aikuiset lyötävät ovat alistujia, lapset ovat paikalla olosuhteiden pakosta. Juttu on yksinkertaisuudessaan tuo, sillä muuten ei lyömisestä tulisi mitään, koska löytävä lähtisi pois väkivallan vaikutuspiiristä.
Nämä siis karkeasti ottaen tarvitsevat toisiaan, lyöjä ja lyötävä.
...tässä asiassa on kait lähdettävä siitä että vaikka äiti pelkäisi ja kokisi olevansa vääryyden edessä avuton ja peloissaan on kyseessä oleva/olevat lapset jokatapauksessa sitä moninverroin enemmän.
Onneksi nykyään on mahdollisuuksia toimia myös perheiden sisällä tapahtuvaa tyranniaa vastaan ja mielestäni sellaiseen on aikuisen välittömästi puututtava kun viattomat lapsetkin ovat jo vaarassa.
Heikompiin kohdistuva väkivalta on aina mielenvikaisuutta ja kohdistuessa lapsiin on se sitä vielä monin verroin muuta väkivaltaisuutta sairaampi ilmiö.
Eniten syyllinen on tietenkin tekijä, mutta hullu voi olla ns. edesvastuuton jolloin vastuu on toisella tilanteessa mukana elävällä aikuisella. Huolimatta henkilökohtaisista peloistaan.
Kaikki, jotka perheväkivallasta jotain tietävät tietävät myös sen että se pahenee jollei siihen puututa.
Ja: Väkivallan viaton kohde usein jatkaa surkean surullista käyttäytymiskaavaa itse vanhempana - kovin usein.
Siis: Välittömästi viranomaisiin yhteys tuollaisissa tapauksissa, vaikka jotkin hempeät rakkaudentunteet syylliseen sanoisivatkin muuta!
Minulla on tällainen periaate. Vahvan kiusatessa heikompaa ei voi seurata sivusta puolueettomana. Silloin on vahvan kiusaajan puolella. Ainut tapa toimia tilanteessa oikein on puolustaa heikompaa.
Tätä ajatusta voi soveltaa ajattelemalla väkivaltaista isää, "puolueetonta" äitiä, ja uhrina olevaa lasta.
...on tilanne heikomman kannalta juuri tuo mainitsemasi.
Uskon jopa, että lapsi saattaa olla vanhempana katkerampi mukamas "puolueetonta" asiaan puuttumatonta kohtaan kuin sitä joka toteuttaa sokeaa raivoaan. Ymmärrettävästi: Se "puolueeton" on selvästi tietoisempi uhrin näkökulmasta katsoen kuin on hullussa tilassa raivoava fyysinen väkivallan toteuttaja.
täällä kerran tämän lauseen, otin oikein ylös:
"Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä, eivätkä tee mitään."
Lauseen on kirjoittanut A. Einstein ja musta se pitää kyllä paikkansa ja sopii tähänkin tilanteeseen.
..totuudellisesti ilmaistu.
Ei turhaan pidetä fiksuna ukkona...
Se, joka katselee vierestä hyväksyy sekä lyömisen että vähättelee sen seurauksia.
Tuli mieleen kirjoittaa hiukan analyysia "puolueettomuudesta".
Pääongelma: Roisto
"Puolueeton": Puolueeton
Uhri: Myyjä
Rohkea: Poliisi
Roisto sanoo Puolueettomalle: Jos hiiskahdat poliisille, niin saat turpaan!
Puolueeton sanoo Roistolle: En kerro mitään.
Roisto sanoo Puolueettomalle: Minä varastin sieltä 1000 euroa, ja pahoinpitelin myyjän.
myöhemmin...
Poliisi sanoo Puolueettomalle: Onko sinulla varkaudesta mitään tietoa?
Puolueeton sanoo Poliisille: Ei.
myöhemmin...
Poliisi sanoo Myyjälle: Roistosta ja pahoinpitelijästä ei ole mitään tietoa.
Isäni koitteli minua, lastaan, väkisin, eikä äiti siihen puuttunut.
Myöhemminkin isäni on uhkaillut minua väkivallalla, eikä äiti puutu siihen. En tiedä miksi, ehkei hän uskalla.
..mitenkä sitä taas tämmöinen stereotyyppinen näkemys, luultavasti äiti on ensimmäinen lapsen hyvinvoinnista vastaava henkilö, eikä olisi varmaan ensimmäinen kerta, kun äiti kaltoinkohtelee lastaan, voisikin kysyä, milloin isän pitää puuttua asiaan, jos hän toteaa lasta kaltoinkohdeltavan..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsen_laiminlyönti
ei ollut streotyyppinen näkemys vaan tällä kertaa tyly tosiasia.
Varmaan äiditkin pahoinpitelevät lastaan ja isovanhemmat saattavat olla turhan julmia yms. Nyt ei vain ollut kyse siitä, vaan siitä voiko tässä tapauksessa katsoa, että äiti on syyllistynyt lastensa pahoinpitelyyn myös kun ei sitä estä, vaikka mahdollisuuksia olisi.
ainakin puolensa valinnut. Eli on asiassa miehensä puolella, etkös kertonut että on kerran asiat käynyt parhain päin selittämässä sossuun? Siinä jos missä olisi ollut tilaisuus kertoa totuus ja pyytää apua, jos puolueellisuuteen on syynä pelko. Jos mies oli mukana (mistä et kyllä muistaakseni mitään maininnut) asiasta olisi voinut soittaa ja kirjoittaa.
ei käsittääkseni ollut mukana, vaan sossu oli tämän naisen pyytänyt yksin paikalle. Nainen on minunkin mielestä puolensa valinnut ja siksi olenkin aika pitkälti sitä mieltä, että samalla osallistuu lastensa pahoinpitelyyn, koska ei tee asialle mitään.
äidit kylläkin pahoinpitelevät lapsiiaan enemmän kuin isät. Painotuksesi on virheellinen, tietenkin.
koko ketjun ennenkuin kirjoitat. Nyt on kysymys nimen omaan yhdestä perheestä, ei yleisesti.
..mutta tapauksella on nähdäkseni yleistä merkitystä kumminkin..
..missä määrin ja miten sivullisen yleensä pitää puuttua väkivaltatilanteisiin, varmaan tästäkin on löydettävissä sukupuoleen liittyvä näkökulma..??
Väkivaltaa on sekin, että vierestä katsoo tekemättä mitään vaikka pystyisikin.
en tiedä tarkalleen mihin, mutta osaltaan on syyllinen.
Tämä kai on sitä miesmyönteisyyttä, että mies on oikeassa tekee mitä tahansa. Tai sanoo.
aikoinaan eri paikkakunnalla asuessani sai naapurissa kakarat aika roimasti isän kädestä välillä. Periaatteessa aiheesta mutta rajusti meni äijän touhut yli. Vaimoaan ei tuo piessyt, mutta oli aika iso mies. Pari kertaa sai poliisitkin heitettyä talosta pihalle. Kävin sitten eräänä päivänä tuon naisen pyynnöstä (en tiedä monettako kertaa olivat evakossa meillä) hakemassa hänen kamat sieltä kämpästä ja raijasin muijan kakaroineen siskolleen. Siellä sitten kahviteltiin niin kauan, että lasten isä oli päässyt töistä. Hän kuitenkin arvasi heti mistä kyse ja minne menty ja eipä aikaakaan kun miekkonen suhautti siihen pihaan. Melkoinen keskustelu siinä käytiin mutta puhumisella onneksi selvittiin. Kaverille tehtiin selväksi että se lasten mukilointi on ohi nyt ja piste.
En tiedä miten homma jatkui sitten kun muutimme sieltä samana vuonna pois. Mutta ne muutamat kuukaudet ainakin nainen ja lapset asuivat siinä kämpässä ja mies muualla.