Tuskin olen pahasti väärässä, jos keskustasta löytyy kristillisdemokraattien ohella kaikkein kiivain vastustus Alkon monopolin purkamiselle ja viimeisenkin monopolirippeen, alkoholin vähittäismyynnin vapauttamiselle.
Kokoomuksen tiukka täti, kansanedustaja Paula Kokkonenhan (nyk. Helsingin sosiaalitoimen apl.kaup.johtaja), meni aikanaan Elintarviketeollisuusliiton panimoporukan ja muiden alkoholijärjestöjen lankaan, kun ent. kokoomuksen nuorisopoliitikko, Anders Blom, ryhtyi lobbaritoimistonsa kautta, em. järjestöjen palkkaamana, yrittämään viinejä maitokauppoihin joskus yli kymmenen vuotta sitten.
Paula Kokkonen masinoi eduskunta-aloitteen, johon sai hyvin runsaasti nimiä, mutta aloite ei onneksi mennyt eteenpäin, kiitos keskustan ja kristillisten.
Kiitos on todella ansaittu, koska pelkkä viinien vähittäismyynnin vapauttaminen olisi täysin tavallisen kuluttajan, eli alkoholin kohtuu- ja maistelukäyttäjän etujen vastaista. Viinien vapauttaminen maitokauppoihin olisi palvellut vain ongelmajuoppojen ryyppyputkien ylläpitoa, ja kaksinaismoraalisena temppuna myös edistänyt nuoretn juopottelun helpottumista.
Kuluttajaa viinien myynnin vapauttaminen olisi haitannut vielä enemmän, koska halvat viinit ovat monopoli-Alkon liikevaihdon ja voiton selkäranka: niiden tuotolla Alko pitää yllä erittäin kattavaa myymäläverkostoa ja aivan huikeaa juomavalikoimaa.
Jos viinit olisi kymmenen vuotta sitten päästetty maitokauppoihin, Alkon valikoimista olisivat hävinneet kaikki hitaasti kiertävät juomamerkit ja Alkon myymälöitä olisi jouduttu - Alkon oman edustajan mukaan - sulkemaan vähintään sata. Ja nämä nimenomaan syrjäseutujen pieniltä paikkakunnilta, joissa myyntitulot/myymälä ovat tappiollisia suhteesssa juomavalikoimaan sitoutettuihin pääomiin ja henkilöstön palkkakustannuksiin.
Kiitos siis keskustalle, ettei viinien myyntiä vapautettu Paula Kokkosen tyhmän aloitteen perusteella.
Mutta asiaan, eli tanskalaisuuteen:
Muutaman päivän Tanskaa ristiin rastiin kierreltyäni on ollut erittäin mielenkiintoista panna merkille, että viiniä ja väkeviä saa ihan joka paikasta. Jopa bensa asemilta saa ostaa 0,7 litran viskipulloja ja heräteostohyllyissä on pikkupulloja saman verran kuin suomalaisten alkojen kassojen vieressä nykyisin. Hiukkakin isompien tavaratalojen elintarvikeosastoilla on keskikokoisen Alkon viinivalikoimat, mutta väkeviä aika vähän.
Hintapuoli on myös mielenkiintoinen. Kaikki maksaa vähemmän kuin meikäläisten ruotsinlaivojen "tax-freessa", mutta juoppoja ei kuitenkaan näy missään.
Olisiko tästä jotain opittavaa suomalaiseen alkoholipolitiikkaan? keskustalla niin kuin muillakin puolueilla?
Ilmeisesti suomalaista juomiskulttuuria ei kovin äkkiä muuteta humalahakuisesta nautintohakuiseen, jossa raja on siinä, kun nousuhumala taittuu kännin puolelle. Vaikea varmaan on opettaa nuorisoakaan enää pois siitä, että kaduilla kuleksitaan pullot käsissä mekastaen.
Mutta toisaalta: jos Suomessa joskus vapautettaisi kaikki alkoholimyynti kenen tahansa kioskiyrittäjänkin käsiin, niin olisihan meidän pakko ryhtyä vakavissamme hoitamaan myös alkoholivalistusta.
Nythän suomalainen tekohurskas alkoholipolitiikka rahastaa juoppojen ruokarahat alkoholiverolla ja sanoo hoitavansa alkoholivalistusta, mutta missä se valistus näkyy? Siinäkö, että viinaa myydään monopolin turvin rajoitetusti ja kalliilla, mutta viinan juomisen ajalla, tavalla ja paikalla ei ole mitään - ei edes muodollisia - rajoituksia.
Keskusta tekisi viisaasti, jos se vaatisi Alkon voittovarojen painotetunpaa ohjaamista alkoholivalistukseen ja alkoholin oikean käytön kuluttajavalistukseen. Ehkä sen jälkeen, kun me suomalaiset olemme oppineet käyttämään alkoholia vähemmän haitallisesti kuin nyt, myös kaiken alkoholin vähittäiskauppa - väkevien ja mietojen - voitaisi vapauttaa samalla kertaa ja kokonaan.
Tänä aamuna Aalborgissa ostoksilla käydessäni oli hyvin kiinnstavaa huomata, miten puna- ja valkoviineistä oli tehty hyvin kuluttajaa informoivia esittelyjä mm. liha- ja kalatiskien yhteyteen. Se tieto suomalaisen on nyt haettava Alkon ansiokkaista painotuotteista, vaikka helpompihan se olisi, jos tiedon saisi ruoka- eikä viinakaupasta.
Kokoomuksen tiukka täti, kansanedustaja Paula Kokkonenhan (nyk. Helsingin sosiaalitoimen apl.kaup.johtaja), meni aikanaan Elintarviketeollisuusliiton panimoporukan ja muiden alkoholijärjestöjen lankaan, kun ent. kokoomuksen nuorisopoliitikko, Anders Blom, ryhtyi lobbaritoimistonsa kautta, em. järjestöjen palkkaamana, yrittämään viinejä maitokauppoihin joskus yli kymmenen vuotta sitten.
Paula Kokkonen masinoi eduskunta-aloitteen, johon sai hyvin runsaasti nimiä, mutta aloite ei onneksi mennyt eteenpäin, kiitos keskustan ja kristillisten.
Kiitos on todella ansaittu, koska pelkkä viinien vähittäismyynnin vapauttaminen olisi täysin tavallisen kuluttajan, eli alkoholin kohtuu- ja maistelukäyttäjän etujen vastaista. Viinien vapauttaminen maitokauppoihin olisi palvellut vain ongelmajuoppojen ryyppyputkien ylläpitoa, ja kaksinaismoraalisena temppuna myös edistänyt nuoretn juopottelun helpottumista.
Kuluttajaa viinien myynnin vapauttaminen olisi haitannut vielä enemmän, koska halvat viinit ovat monopoli-Alkon liikevaihdon ja voiton selkäranka: niiden tuotolla Alko pitää yllä erittäin kattavaa myymäläverkostoa ja aivan huikeaa juomavalikoimaa.
Jos viinit olisi kymmenen vuotta sitten päästetty maitokauppoihin, Alkon valikoimista olisivat hävinneet kaikki hitaasti kiertävät juomamerkit ja Alkon myymälöitä olisi jouduttu - Alkon oman edustajan mukaan - sulkemaan vähintään sata. Ja nämä nimenomaan syrjäseutujen pieniltä paikkakunnilta, joissa myyntitulot/myymälä ovat tappiollisia suhteesssa juomavalikoimaan sitoutettuihin pääomiin ja henkilöstön palkkakustannuksiin.
Kiitos siis keskustalle, ettei viinien myyntiä vapautettu Paula Kokkosen tyhmän aloitteen perusteella.
Mutta asiaan, eli tanskalaisuuteen:
Muutaman päivän Tanskaa ristiin rastiin kierreltyäni on ollut erittäin mielenkiintoista panna merkille, että viiniä ja väkeviä saa ihan joka paikasta. Jopa bensa asemilta saa ostaa 0,7 litran viskipulloja ja heräteostohyllyissä on pikkupulloja saman verran kuin suomalaisten alkojen kassojen vieressä nykyisin. Hiukkakin isompien tavaratalojen elintarvikeosastoilla on keskikokoisen Alkon viinivalikoimat, mutta väkeviä aika vähän.
Hintapuoli on myös mielenkiintoinen. Kaikki maksaa vähemmän kuin meikäläisten ruotsinlaivojen "tax-freessa", mutta juoppoja ei kuitenkaan näy missään.
Olisiko tästä jotain opittavaa suomalaiseen alkoholipolitiikkaan? keskustalla niin kuin muillakin puolueilla?
Ilmeisesti suomalaista juomiskulttuuria ei kovin äkkiä muuteta humalahakuisesta nautintohakuiseen, jossa raja on siinä, kun nousuhumala taittuu kännin puolelle. Vaikea varmaan on opettaa nuorisoakaan enää pois siitä, että kaduilla kuleksitaan pullot käsissä mekastaen.
Mutta toisaalta: jos Suomessa joskus vapautettaisi kaikki alkoholimyynti kenen tahansa kioskiyrittäjänkin käsiin, niin olisihan meidän pakko ryhtyä vakavissamme hoitamaan myös alkoholivalistusta.
Nythän suomalainen tekohurskas alkoholipolitiikka rahastaa juoppojen ruokarahat alkoholiverolla ja sanoo hoitavansa alkoholivalistusta, mutta missä se valistus näkyy? Siinäkö, että viinaa myydään monopolin turvin rajoitetusti ja kalliilla, mutta viinan juomisen ajalla, tavalla ja paikalla ei ole mitään - ei edes muodollisia - rajoituksia.
Keskusta tekisi viisaasti, jos se vaatisi Alkon voittovarojen painotetunpaa ohjaamista alkoholivalistukseen ja alkoholin oikean käytön kuluttajavalistukseen. Ehkä sen jälkeen, kun me suomalaiset olemme oppineet käyttämään alkoholia vähemmän haitallisesti kuin nyt, myös kaiken alkoholin vähittäiskauppa - väkevien ja mietojen - voitaisi vapauttaa samalla kertaa ja kokonaan.
Tänä aamuna Aalborgissa ostoksilla käydessäni oli hyvin kiinnstavaa huomata, miten puna- ja valkoviineistä oli tehty hyvin kuluttajaa informoivia esittelyjä mm. liha- ja kalatiskien yhteyteen. Se tieto suomalaisen on nyt haettava Alkon ansiokkaista painotuotteista, vaikka helpompihan se olisi, jos tiedon saisi ruoka- eikä viinakaupasta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koko suomalainen alkoholipolitiikka on suoraan sieltä hanurista. Kun keppana aikanaan vapautettiin, oli poru aivan hirmuinen. Nyt oli koko kansa kohta oleva juovuksissa ja kieriskelisi maksakirroosin tukahduttamana parantoloissa. Vaan kuinkas kävi? Alko ja varsinkin jotkut kepulaiset kansanedustajat propagoivat, kuinka Alkon valikoimat supistuvat, myymälöitä suljetaan ja muuta höpöhöpöä. Kaikki näpertely pitäisi lopettaa ja antaa mahdollisuus myydä alkoholia missä tahansa. Muutama varmaan joisi itsensä hengiltä hiukan lyhyemmässä ajassa, kun nyt tekevät.Alko sulkisi myymälöitä, mutta tilalle syntyy erikoisliikkeitä, jotka kyllä tuovat maahan niitä merkkejä, joita kysytään. Niinhän se toimii muuallakin. Tämä maa on vain sellainen "perskyttien maa", jossa kateelliset ihmiset eivät suo muillekaan sitä mitä eivät itse halua. Onneksi liikkuminen ei ole rajoitettua vielä!
Ilmoitusasiana kerron etten ole tippaakaan, siis en tippaakaan kateellinen sinulle tai kellekään kännärille. Juokaa ihan niin paljon kuin sielu ja maksa sietää. Mutta sen edellytän, että yhteisillä rahoilla ei teidän juomahaittojanne rahoiteta. Kun joka kerran alkoholipitoista juomaa ostaessanne tehdään merkintä viinakorttiinne, ja kun ostamanne määrä ylittää kahden viinilasillisen annoksen/vrk, joudutte mahdollisesti sairastuttuanne sitten ihan itse maksamaan omat alkoholista suoraan tai epäsuorasti johtuneet sairautenne.
Ihan niin yksinkertaista tämä on. Vapaus edellyttää vastuuta, mutta sitähän te olette valmiit kantamaan, eikö niin?
Viinan juojat maksavat omat kustannuksensa ja maksavat vielä pitkän pennin muitakin kuluja tässä yhteiskunnassa. Sitä paitsi pitäisi ensin lukea viesti, johon vastaa ja ruveta sitten vasta kiihkoilemaan. Oma alkoholinkäyttö rajoittuu muutamaan kertaan vuodessa, joten tuollaisten ilonpilaajien kommentit jätän omaan arvoonsa. Tässä maassa persekyttiä riittää.
Vaikutat terveysterroristilta. Viina-, tupakka-, ja liikenneverot alv tuottavat tässä maassa valtiolle paljon enemmän rahaa kun niin sanotut haitat sitä vievät. Jos nämä lähteet pienenevät tai ehtyvät, joutuvat tuollaiset marisijat maksamaan paljon enemmän veroja.