Viime keskiviikkona 12.7.2006 Hizbollah aloitti viimeisimmän Lähi-idän väkivaltaisuuksien kierteen ampumalla raketteja Israelin pohjoisosiin ja sieppaamalla kaksi israelilaissotilasta.
Israel on vastannut sotilaallisella voimankäytöllä, jonka USAn presidentti on hyväksynyt, mutta Euroopan Unioni ulkoministeri Tuomiojan suulla tuominnut suhteettomana ja ylimitoitettuna.
Eri keskustelufoorumeilla taitetaan taas peistä joko Israelin toimia ymmärtäen tai ne jyrkästi tuomiten. Jotkut Israelin puolustajat voivat mennä innossaan mielestäni liiankin pitkälle, kuten seuraava kirjoittaja:
"Kukaan järkevä ihminen, jolla on sydän, ei tuollaista tee. Täytyy olla mielettömän aggressiivinen idiootti tai täysin riivattu, joka ampuu raketteja siviilien sekaan."
On syytä kuitenkin muistaa, että kyseessä on sota.
Nykyaikainen sota on valitettavasti totaalista. Siinä eivät kaikki osapuolet välitä siitä, tuleeko siviiliuhreja. Ja nekin, jotka yrittävät välttää siviiliuhreja, aiheuttavat niitä jonkin verran joka tapauksessa.
Jo toisen maailmansodan aikana liittoutuneet pommittivat Saksan kaupunkeja tietäen täysin, että siinä rytinässä kuolee lähinnä siviilejä, ei sotilaita. Silloin kaupunkien pommitukset perusteltiin sillä, että aikaansaatu tuho olisi heikentänyt saksalaisten tukea Hitlerin hallinnolle ja kukaties sitä kautta sota olisi lyhentynyt.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Niinpä jälkikäteen on arvosteltu esim. Dresdenin suunnatonta tuhoamista, varsinkin kun Dresdenissä ei ollut mitään sotilaallisia varustuksia tai sotilaallista merkitystä.
Nykyisessä jo vuosikymmeniä jatkuneessa Lähi-idän konfliktissa on kyse siitä, että militantit muslimitaistelijat, jotka eivät hyväksy ollenkaan Israelin olemassaoloa alueella, käyvät Israelin vastaista sotaa oman ideologiansa pohjalta. Koska heillä ei ole varsinaista armeijaa eikä aseistusta uhmaamaan Israelin sotilaallista ylivoimaa, heidän täytyy turvautua terrorisodankäyntiin. Tällöin terrorin käyttö on palestiinalaistaistelijoille heidän alakynnessä olemisesta johtuva, tietoisesti valittu sodankäynnin muoto.
Kyse ei siis ole siitä, että raketteja siviilien keskuuteen ampuvat taistelijat olisivat mielettömän aggressiivisia idiootteja tai täysin riivattuja ihmisiä.
Kyse on siitä, että siviilejä tappavat henkilöt toimivat oman uskonsa ja vakaumuksensa mukaan uskoen siihen, että he toimivat oikein ja oman kansansa parasta ajatellen ja sen puolesta uhrautuen.
He ovat kuitenkin ihmisiä.
Tässä tilanteessa en demonisoisi harhaanjohdettuja ihmisiä ja jo lapsesta saakka juutalaisia vihaamaan opetettuja muslimeja. He eivät tiedä oikein muusta mitään kuin siitä mitä heille on opetettu.
Sen sijaan minä arvostelen islamia, joka mahdollistaa näin väkivaltaisen tulkinnan ja juutalaisvihan. Tiedän kyllä, että on maltillisia muslimeja ja on niitä muslimeja, joiden mielestä ääri-islamistit tulkitsevat Koraania väärin pyhään sotaan kiihottaessaan ja jihadia jatkuvasti käydessään, mutta se ei paljon lohduta niiden siviiliuhrien omaisia, jotka menettävät rakkaitaan islamin äärijärjestöjen ainaisissa hyökkäyksissä.
Eikä maltillisista muslimeista puhuminen lohduta myöskään niitä muslimiperheitä, joiden rakkaita kuolee Israelin vastaiskuissa.
Valitettavasti Israel ei ole löytänyt muuta keinoa kuin vastata terrori-iskuihin päättäväisesti lujilla sotilasiskuilla. Tosin diplomatiaakin, neuvotteluja ja alueluovutuksia on yritetty vuosikymmenien aikana, mutta ilman merkittäviä tuloksia ja ainakin ilman terrorisodankäynnin loppumista.
Lähihistoria on siten osoittanut sen, että vakaumuksellisia terroristeja, joilla on uskonnollinen ja ideologinen motiivi teoilleen, ei voida ikinä voittaa.
Niinpä tämä Lähi-idän noidankehä tulee jatkumaan ja jatkumaan.
Antikristus tulee valtaan päästyään saamaan aikaan alueella vähän aikaa kestävän valerauhan, mutta lopullinen ja kestävä rauha tulee vasta sitten kun maailman hallinto on siirtynyt takaisin palanneelle Kuningasten Kuninkaalle, Jeesukselle Kristukselle, joka pitää huolen siitä, että kukaan eikä mikään ei enää ikinä uhkaa Israelin eikä Jerusalemin turvallisuutta.
Koko Lähi-idän ongelmaa ei olisi, jos muslimit uskoisivat Raamattua, jonka mukaan Israelin alue on annettu ja luvattu juutalaisille. Tietysti sellaisen ajatteleminen on toiveajattelua, koska muslimit eivät usko Raamatun sanomaa vaan seuraavat Koraanin opetuksia.
Siksi muslimit uskovat, ajattelevat ja toimivat sen mukaan, että koko tuo alue kuuluu arabeille ja muslimeille ja juutalaisvaltio pitäisi siirtää kokonaan jonnekin muualle.
Aika näyttää, toteutuuko Allahin vai Jumalan tahto.
Minä tiedän, että Allah tulee häviämään ja Israelin Jumala tulee voittamaan.
Valitettavasti Allahin seuraajat eivät tähän usko, vaan he käyvät epätoivoista ja tuhoon tuomittua terrorisotaansa, kun muuhun eivät rahkeet riitä, Israelia ja Israelin Jumalaa vastaan niin kauan aikaa kunnes Rauhan Ruhtinas saapuu taivaasta lopettamaan kaikki sodat ja laittamaan pisteen myös Lähi-idän kriisille.
Jouko Piho
Israel on vastannut sotilaallisella voimankäytöllä, jonka USAn presidentti on hyväksynyt, mutta Euroopan Unioni ulkoministeri Tuomiojan suulla tuominnut suhteettomana ja ylimitoitettuna.
Eri keskustelufoorumeilla taitetaan taas peistä joko Israelin toimia ymmärtäen tai ne jyrkästi tuomiten. Jotkut Israelin puolustajat voivat mennä innossaan mielestäni liiankin pitkälle, kuten seuraava kirjoittaja:
"Kukaan järkevä ihminen, jolla on sydän, ei tuollaista tee. Täytyy olla mielettömän aggressiivinen idiootti tai täysin riivattu, joka ampuu raketteja siviilien sekaan."
On syytä kuitenkin muistaa, että kyseessä on sota.
Nykyaikainen sota on valitettavasti totaalista. Siinä eivät kaikki osapuolet välitä siitä, tuleeko siviiliuhreja. Ja nekin, jotka yrittävät välttää siviiliuhreja, aiheuttavat niitä jonkin verran joka tapauksessa.
Jo toisen maailmansodan aikana liittoutuneet pommittivat Saksan kaupunkeja tietäen täysin, että siinä rytinässä kuolee lähinnä siviilejä, ei sotilaita. Silloin kaupunkien pommitukset perusteltiin sillä, että aikaansaatu tuho olisi heikentänyt saksalaisten tukea Hitlerin hallinnolle ja kukaties sitä kautta sota olisi lyhentynyt.
Näin ei kuitenkaan käynyt.
Niinpä jälkikäteen on arvosteltu esim. Dresdenin suunnatonta tuhoamista, varsinkin kun Dresdenissä ei ollut mitään sotilaallisia varustuksia tai sotilaallista merkitystä.
Nykyisessä jo vuosikymmeniä jatkuneessa Lähi-idän konfliktissa on kyse siitä, että militantit muslimitaistelijat, jotka eivät hyväksy ollenkaan Israelin olemassaoloa alueella, käyvät Israelin vastaista sotaa oman ideologiansa pohjalta. Koska heillä ei ole varsinaista armeijaa eikä aseistusta uhmaamaan Israelin sotilaallista ylivoimaa, heidän täytyy turvautua terrorisodankäyntiin. Tällöin terrorin käyttö on palestiinalaistaistelijoille heidän alakynnessä olemisesta johtuva, tietoisesti valittu sodankäynnin muoto.
Kyse ei siis ole siitä, että raketteja siviilien keskuuteen ampuvat taistelijat olisivat mielettömän aggressiivisia idiootteja tai täysin riivattuja ihmisiä.
Kyse on siitä, että siviilejä tappavat henkilöt toimivat oman uskonsa ja vakaumuksensa mukaan uskoen siihen, että he toimivat oikein ja oman kansansa parasta ajatellen ja sen puolesta uhrautuen.
He ovat kuitenkin ihmisiä.
Tässä tilanteessa en demonisoisi harhaanjohdettuja ihmisiä ja jo lapsesta saakka juutalaisia vihaamaan opetettuja muslimeja. He eivät tiedä oikein muusta mitään kuin siitä mitä heille on opetettu.
Sen sijaan minä arvostelen islamia, joka mahdollistaa näin väkivaltaisen tulkinnan ja juutalaisvihan. Tiedän kyllä, että on maltillisia muslimeja ja on niitä muslimeja, joiden mielestä ääri-islamistit tulkitsevat Koraania väärin pyhään sotaan kiihottaessaan ja jihadia jatkuvasti käydessään, mutta se ei paljon lohduta niiden siviiliuhrien omaisia, jotka menettävät rakkaitaan islamin äärijärjestöjen ainaisissa hyökkäyksissä.
Eikä maltillisista muslimeista puhuminen lohduta myöskään niitä muslimiperheitä, joiden rakkaita kuolee Israelin vastaiskuissa.
Valitettavasti Israel ei ole löytänyt muuta keinoa kuin vastata terrori-iskuihin päättäväisesti lujilla sotilasiskuilla. Tosin diplomatiaakin, neuvotteluja ja alueluovutuksia on yritetty vuosikymmenien aikana, mutta ilman merkittäviä tuloksia ja ainakin ilman terrorisodankäynnin loppumista.
Lähihistoria on siten osoittanut sen, että vakaumuksellisia terroristeja, joilla on uskonnollinen ja ideologinen motiivi teoilleen, ei voida ikinä voittaa.
Niinpä tämä Lähi-idän noidankehä tulee jatkumaan ja jatkumaan.
Antikristus tulee valtaan päästyään saamaan aikaan alueella vähän aikaa kestävän valerauhan, mutta lopullinen ja kestävä rauha tulee vasta sitten kun maailman hallinto on siirtynyt takaisin palanneelle Kuningasten Kuninkaalle, Jeesukselle Kristukselle, joka pitää huolen siitä, että kukaan eikä mikään ei enää ikinä uhkaa Israelin eikä Jerusalemin turvallisuutta.
Koko Lähi-idän ongelmaa ei olisi, jos muslimit uskoisivat Raamattua, jonka mukaan Israelin alue on annettu ja luvattu juutalaisille. Tietysti sellaisen ajatteleminen on toiveajattelua, koska muslimit eivät usko Raamatun sanomaa vaan seuraavat Koraanin opetuksia.
Siksi muslimit uskovat, ajattelevat ja toimivat sen mukaan, että koko tuo alue kuuluu arabeille ja muslimeille ja juutalaisvaltio pitäisi siirtää kokonaan jonnekin muualle.
Aika näyttää, toteutuuko Allahin vai Jumalan tahto.
Minä tiedän, että Allah tulee häviämään ja Israelin Jumala tulee voittamaan.
Valitettavasti Allahin seuraajat eivät tähän usko, vaan he käyvät epätoivoista ja tuhoon tuomittua terrorisotaansa, kun muuhun eivät rahkeet riitä, Israelia ja Israelin Jumalaa vastaan niin kauan aikaa kunnes Rauhan Ruhtinas saapuu taivaasta lopettamaan kaikki sodat ja laittamaan pisteen myös Lähi-idän kriisille.
Jouko Piho
Vastaukset 17
Vanhimmat
Taitaa kirjoittaja itse olla kristitty ku kehtaa tommosta väittää... "Raamatussa lukee niin ja niin, ettekö tajuu". Hemmetti. Palestiinalaiset siel ensin oli, mun käsitykseni mukaan. Ja sitte jotkut tunkeutuu/heitetään sinne, ja haluu ottaa KAIKEN.. Ajatelkaa jos Suomi ois enimmäkseen sanotaan vaikka ateistinen maa, ja Raamatussa lukis että Suomi on juutalaisten luvattu maa. Oisko kivaa ku jotkut sen perusteel tunkeutuis meiä maille?
Kyllä, olen kristitty ja jos sen perusteella ja Raamattuun uskovana väitän jotakin, niin ei siinä mitään erityistä "kehtaamista" tarvita.
Palestiinalaiset eivät olleet Palestiinassa ensin vaan juutalaiset. Juutalaisten historia ulottuu jopa 3000 vuoden taakse, aikaan n. v. 1000 ennen ajanlaskumme alkua, jolloin kuningas Daavid hallitsi Jerusalemissa.
Juutalaiset ovat tosin joutuneet olemaan lähes 2000 vuotta karkotettuina omasta maastaan sen jälkeen kun roomalainen sotapäällikkö Titus valloitti Jerusalemin v. 70 jKr.
Rooman vallan jälkeen Palestiinan alue oli milloin kenenkin hallussa. Kun Islam syntyi 600-luvulla jKr., niin pian muslimit valloittivat pyhänkin maan alueen, mikä taas johti islamin ja kristityn lännen välisiin sotiin eli ristiretkiin 1100- ja 1200-luvuilla.
Sittemmin turkkilaiset pitivät valtaa Palestiinassa aina vuoteen 1917 asti, jolloin Palestiinasta tuli brittien mandaattialue kenraali Allenbyn voitettua turkkilaiset.
Palestiinan arabeja on asunut alueella joitakin satoja vuosia. Totta kai heille ja varsinkin siellä syntyneille arabeille Palestiina tuntuu ainoalta kotimaalta.
Toisen maailmansodan aikaisen juutalaisten kansanmurhan eli holokaustin jälkeen YK päätti kuitenkin kokouksessaan v. 1947, että Palestiina jaetaan arabien ja juutalaisten kesken.
Arabit eivät kuitenkaan hyväksyneet YK:n jakoa, sillä he eivät halunneet antaa juutalaisille mitään, ei edes puolta alueesta. Syttyi sota, jonka Israel voitti kuten kaikki muutkin sen jälkeiset sodat.
Asia ei siis ole niin kuin sinä sanot, että juutalaiset olisivat halunneet KAIKEN. Juutalaiset tyytyivät nimittäin YK:n jakoehdotukseen, mutta arabit eivät tyytyneet, vaan he halusivat KAIKEN.
Tämän päivän terrorisotaa käyvät islamistiset järjestöt, kuten Hamas ja Hizbolah, ovat edelleen samalla kannalla. He haluavat tuhota koko juutalaisvaltion, siirtää sen jonnekin muualle päin maailmaa ja perustaa Israelin tilalle sataprodenttisesti islaminuskoisen arabivaltion. He haluavat koko alueen antamatta juutalaisille neliömetriäkään.
Tällainen tapahtumaketju, joka ei tule kuitenkaan ikinä toteutumaan, olisi historiallinen vääryys Pyhää maata ennen palestiinalaisia asuttaneita juutalaisia kohtaan, jotka pitkien hajaannuksen vuosisatojen jälkeen pääsivät vihdoin YK:n päätöksellä palaamaan esi-isiensä maahan.
Jo historia riittäisi perusteluksi juutalaisten oikeudelle asua Palestiinassa.
Itse uskon myös Israelin ja kaikkien kansojen Jumalaan, joka omistaa kaiken maan ja antaa sen kenelle tahtoo.
Suomi on annettu suomalaisille. Suomea ei ole luvattu juutalaisille, joten voit lopettaa tarpeettomat spekulaatiot siltä osin.
Mutta Pyhä maa on luvattu juutalaisille ikuisiksi ajoiksi, ja vaikka he olivatkin välillä sieltä poissa, ei maan omistusoikeus ole mihinkään hävinnyt.
Juutalaisvaltio on ja pysyy Lähi-idässä eikä sitä mikään mahti ja voima siirrä sieltä pois.
Jouko Piho
olisivat olleet 2000 v pois Palestiinasta niin silloin nykyasutus olisikin kyseenalainen mutta juutalaisasutusta on ollut koko ajan. Välillä suurempaa välillä pienempää.Juutalaiset ovat ainoita joilla on ollut siellä oma valtio, ainoa joka on syntynyt siellä ja ainoa kansa joka on ollut läsnä siitä asti kun itse tuolla alueella tuhansia vuosia sitten syntyi.
palestiinalaiset halusivat vain omansa takaisin ja se oma oli lähes kaikki! Tässä totuus! Kai nyt omaansa saa vaatia takaisin!!!
Palestiinalaisilla on jo maa sen nimi on Jordania. Mikä on muuten huomattavasti suurempi maa kuin Israel.
Sekään nyt vaan ei ahneille riittänyt.
http://en.wikipedia.org/wiki/British_Mandate_of_Palestine
Tuon perusteella alue jaettiin. Aika runsaskätisesti siitä muslimeille annettiin, Israelille vain pieni rikkonainen kaistaleensa. Mutta ahneiden ja säälimättömien mielestä sekin on liikaa.
Aivan, juutalaiset vaativat vain omaansa takaisin.
Alueella on tosiaan ollut jonkinlaista vähemmistöjuutalaisasutusta koko ajan, silloinkin kun suurin osa juutalaisista eli hajaannuksessa ympäri maailmaa.
Juuret omaan maahan eivät katkenneet koskaan kokonaan, vaikka valloittajat vaihtuivat historian kuluessa ja monet juutalaiset joutuivat elämään ulkomailla.
Jouko Piho
Olin juuri kirjoittamassa samasta asiasta, mutta ehdit ensin:)
Hyvä kirjoitus:)
"Arabit eivät kuitenkaan hyväksyneet YK:n jakoa, sillä he eivät halunneet antaa juutalaisille mitään, ei edes puolta alueesta."
"Suomi on annettu suomalaisille. Suomea ei ole luvattu juutalaisille, joten voit lopettaa tarpeettomat spekulaatiot siltä osin"
En kyllä minäkään hyväksyis mitään jakoa. Varsinkaan kun se tavallaan perustuu Raamattuun. Tarpeeton spekulointi? Kerro ihmeessä jos spekulointini olisi totta, hyväksyisitkö sen että joku tunkeutuu maahasi, joka on aina tuntunut omalta kodiltasi. Olisitko vain että "joo okei, jos nii kerta siel kokoukses päätettii ja raamatussakin sanottii..." En mä haluis että multa riistetään jokin oma :( Tai edes jaetaan, sitä ois vähä vaikee hyväksyy. On semmone tunne että minunko mielipiteellä ei oo mitään väliä.
Luin jossain toisessa keskustelussa, kuinka joku totesi että ei ihme että iso osa suomalaisista on Palestiinan puolella, tilanne on meille liiankin tuttu. Venäjän armeija vastaan suomalainen molotov-cocktailin kanssa. Tjsp.
Nykypäivänä olisi ihanteellista että Israel jaettaisiin. Mun käsitykseni mukaan Israel kuitenkin ei aio antaa periksi, kosto siitä ettei aluetta jaettu heti on moninkertanen. Ja kosto kaikesta muustakin. Ja helppo kostaa kun USA seisoo takana.
En osaa pukea ajatuksiani sanoiksi. Sooorry. Mutta kantani on varmasti selvä, en pidä Israelin tämänpäiväisestä toiminnasta...
YK:n jakopäätös ei perustunut aikanaan Raamattuun, vaan ihmiskunnan huonoon omaantuntoon juutalaisten suunnattoman joukkomurhan takia. Haluttiin antaa juutalaisille oma koti ja itsenäinen valtio, ettei natsien suorittama kansanmurha voisi olla enää mahdollinen.
Nykypäivänä Israel on jo jaettu. Ongelmana on se, että nämä palestiinalaisten äärijärjestöt eivät hyväksy jaettua Palestiinaa, vaan jatkavat terroritekojaan voidakseen siten päästä päämääräänsä eli yhteen ja jakamattomaan islamilaiseen Palestiinaan.
Jos Jumala niin haluaisi ja päättäisi, että osa Suomesta otetaan Suomelta pois, niin se on hyväksyttävä. Niinhän meille kävi toisen maailmansodan jälkeen. Suomelta vietiin Karjala, Salla ja Petsamo.
Suomen tapauksessa uskon, että Jumala salli nämä aluemenetykset tilapäisesti, ei lopullisesti. Uskon siis, että jonain päivänä Suomi tulee saamaan em. alueet takaisin.
Olen sitä mieltä, että Jumala on maailman kuningas ja maailmanhistoriassa vaikuttava suuri taustatekijä. Koko maa on Jumalan ja sen,kenelle Jumala maan antaa.
Israelin tapauksessa Pyhän maan alue luvattiin ikuiseksi omaisuudeksi Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jälkeläisille eli juutalaisille. Rangaistukseksi synneistään juutalaiset menettivät aikoinaan maansa ja itsenäisyytensä ja joutuivat karkoitetuiksi muiden kansojen sekaan. Tämä rangaistus ei ollut kuitenkaan ikuinen. Raamatussa on useita lupauksia siitä, että aikojen lopulla Jumala tulee jälleen kokoamaan oman kansansa hajaannuksesta takaisin omaan maahansa. Tämä kehityskulku alkoi pikku hiljaa 1800-luvun lopulla päästen sitten täyteen vauhtiin Israelin itsenäistyttyä jälleen omaksi valtioksi v. 1948.
Jouko Piho
"YK:n jakopäätös ei perustunut aikanaan Raamattuun, vaan ihmiskunnan huonoon omaantuntoon juutalaisten suunnattoman joukkomurhan takia."
juu ymmärsin, vaikka saatoin viitata virheellisesti muuta :)
Ja lopusta en voi muuta sanoa kuin että meillä voi olla hiukan vaikea ymmärtää toisiamme, sinä uskot Jumalan sanaan (ainakin niin annat ymmärtää), minä ateistina en. Näin ollen arvostan mielipidettäsi, enkä "spekuloi turhia" enää :D
Pidin itseasiassa tästä kirjoituksestasi, hyviä esimerkkejä esim. siitä kuinka Suomi menetti Petsamon jne..
Mutta sympatiani ovat edelleen palestiinalaisten puolella..
merkitystä ole! Tottakai oli juutalais-ja arabiasutusta!. Maathan kuuluivat nimenomaan heille eikä ulkopuolelta väkisin tunkeville juutalaisille. Tässä lainaus juutalaisvaikuttajan omasta suusta:
"Jewish villages were built in the place of Arab villages. You do not even know the names of these Arab villages, and I do not blame you because geography books no longer exist. Not only do the books not exist, the Arab villages are not there either. Nahlal arose in the place of Mahlul; Kibbutz Gvat in the place of Jibta; Kibbutz Sarid in the place of Huneifis; and Kefar Yehushua in the place of Tal al-Shuman. There is not a single place built in this country that did not have a former Arab population."
-- David Ben Gurion, quoted in The Jewish Paradox, by Nahum Goldmann, Weidenfeld and Nicolson, 1978, p. 99.
ns. palestiinalaisten historia. Historia ei tunne kansaa nimeltä palestiinalainen. Kansa nimeltä Palestiinan kansa, josta nykyisin puhutaan, on poliittista propagandaa, jonka tarkoituksena on vain häivyttää Israelin valtion olemassaolon oikeus Lähi-idän kartalta. Tämän on todennut itse eräs PLOn "kenraali" 70-luvulla lehtihaastattelussa.
potaskaa mitä ikinä olen lukenut. käytännöllisesti katsoen väität ettei palestiinaa ole olemassa! Kuule palestiina on ollut olemassa pitemmän ajan kuin israel
Ei kukaan ole väittänyt, että Palestiinaa ei ole olemassa. Kyse on vain siitä, että oikeastaan kansaa nimeltä palestiinalaiset ei varsinaisesti ole olemassa. Nk. palestiinalaiset ovat Palestiinan alueella asuvia arabeja.
Palestiinalla on ollut eri nimiä, kuten Kanaanin maa, Israel, Juuda, Pyhä maa ja Palestiina.
Juutalaiset hallitsivat sillä alueella jo 3000 vuotta sitten kuningas Daavidin johdolla, huomattavasti ennen arabien asutusta alueella muutama sata vuotta sitten.
Jouko Piho
MYYTTI NIMELTÄ "PALESTIINALAINEN KANSA"
Palestiina, joka käsittää nykyisen Israelin ja Länsirannan, ei tosiasiallisesti ole koskaan ollut muinainen kotimaa niille arabeille, jotka asuvat Israelissa ja Länsirannalla. "Palestiinalaiset" ovat arabeja, joita 1800-luvun lopulta ja erikoisesta 1900-luvun alusta alkaen muutti ympäröiviltä arabialueilta Palestiinaan. 1880-luvulla oli alkanut juutalaisten organisoitu maahanmuutto, joka veti mukanaan arabeja naapurimaista.
Kyseinen muuttokausi oli Turkin Ottomaanien valtakaudella. Ekologisen katastrofin (=Turkin puuverotuksesta seuranneet metsien tuhohakkaukset) kokenut autioitunut ja karu sekä harvaan asuttu Palestiina oli hyvin harvojen Turkin feodaaliruhtinaitten omistuksessa. Mm. amerikkalainen kirjailija Mark Twain matkakertomuksessaan vuodelta 1867 kuvaa Pyhää Maata seuraavaan masentavaan sävyyn: "Palestiina istuu säkissä ja tuhassa, autiona ja kurjana. Nasareth on hylätty. Jeriko on raunioitunut. ... ei mikään muistuta siitä, että Vapahtaja on joskus niillä seuduilla käynyt". Juutalainen asutus alkoi sitten vähitellen tehdä rappiolle menneen maan tuottavaksi.
Vuodesta 1517 vuoteen 1917 Palestiina oli Turkkilaisten aluetta ja vuodesta 1917 vuoteen 1948 se oli Kansainliiton ja YK:n alaisena Iso-Britannian mandaattialuetta. Lähes unohduksissa ollut "Palestiina"-nimi (muinaisten roomalaisten käyttämä nimitys 2. vuosisadalta eKr.) elpyi vähitellen uudelleen käyttöön ja siitä tuli virallinen nimi brittien mandaatille. Mitään "Palestiina"-nimistä maata kansainvälinen laki ei tunne ja vielä vähemmän sen nimistä arabimaata, eikä alueen historia myöskään tunne muinaista "palestiinalaista kansaa".
"Palestiinalaiset" ovat samaa arabikansaa kuin 60% Jordanian väestöstä. Jordania on entinen Transjordania, jonka Iso-Britannia vuonna 1922 Kansainliitolta (YK:n edeltäjä) saamallaan mandaattioikeudella erotti arabivaltioksi sillä edellytyksellä, että nykyinen Israelin ja Länsirannan alue jäävät juutalaisvaltioksi. Kansainliiton mandaatin ehdot olivat kansainvälistä oikeutta, siis oikeutus nykyisen Israelin valtion olemassaololle Länsiranta siihen mukaan lukien. Palestiinalaisvaltio on myös olemassa ja se on nykyinen Jordania. Itse Jordanian kuningas Hussein totesi 26.12.1981 An-Nahar-Al Wal Daul-lehdessä: "Jorda- nia on Palestiinaa ja Palestiina on Jordaniaa".
* * * *
"Palestiinan kansa"- nimellä vääristynyt identiteetti palvelee vain taktisia tarkoitusperiä arabien poliittisessa päämäärässä korvata Israel islamilaisella valtiolla. Tätä vääristynyttä identiteettiä, joka ei ulotu pitemmälle taaksepäin kuin vuoteen 1967, arabit ovat toistaneet niin paljon, että läntinen maailma on alkanut pitää sitä oikeana. "Valhe hyväksytään, kunhan se on riittävän suuri ja se toistetaan riittävän usein" totesi aikoinaan natsien propagandaministeri Göebbels.
Myytti "palestiinalaisesta kansasta" syntyi arabien poliittisena vastavetona Israelin kesäkuussa 1967 voitettua arabiarmeijoita vastaan käymänsä kuuden päivän sodan ja otettua Länsirannan haltuunsa. Länsirannan väestö tällöin muuttui äkkiä Israelin alistamaksi ja sortamaksi muinaiseksi "palestiinalaiseksi kansaksi", vaikka maata nimeltä Palestiina, jota "palestiinalaiset" olisivat hallinneet, ei ole koskaan ollut (saati Jerusalem pääkaupunkina).
Myöskään ei ole ollut palestiinalaisen itsenäisen kansakunnan omaa kieltä ja kulttuuria eikä mitään huomattavaa liikettä "palestiinalaisten" kotimaan puolesta ennen vuotta 1967. Itse Jordanian kuningas Hussein ei siis syyttä julistanut laittomaksi Arabiliiton vuonna 1974 tekemää päätöstä, jolla PLO on kaikkien "palestiinalaisten", myös Länsirannan arabiväestön, virallinen edustaja.
On syytä vielä korostaa, että PLO:ta ei ole koskaan valittu kansanäänestyksellä "palestiinalaisten" edustajaksi; se on arabivaltioiden arabipakolaisten nimissä synnyttämä terroristijärjestö Israelin tuhoamispäämäärässä.
* * * *
Tavoitellessaan islamilaista valtiota Israelin tilalle "palestiinalaisten" yksi keskeisimpiä toimintamuotoja on järjestää selkkauksia, jotka saadaan näyttämään Israelin "palestiinalaisiin" kohdistamana sortona ja Israelin harjoittamana valloituspolitiikkana. Tässä hämäämisessä "palestiinalaiset" ja muutkin arabit ovat onnistuneet erinomaisesti. Esimerkiksi vuoden 1996 alkuun mennessä YK:n täysistunto oli tuominnut Israelin 321 kertaa ja YK:n turvallisuusneuvosto 49 kertaa. Kumpikaan näistä instannsseista ei ollut kertaakaan tuominnut yhtään arabimaata tai niiden Israeliin kohdistamaa terroria.
Hämäämismuoto on myös "palestiinalaisten" itsemurhapommittajat, jotka lännessä usein sympatiaa tuntien tulkitaan olevan osoitus "palestiinalaisten" epätoivosta. Mm. juuri epätoivon varjolla palestiinalaisjohto on perustellut itsemurhaiskuja. Kyseessä on kui- tenkin palestiinalaisnuorten kasvattamisesta lapsesta lähtien mitä hirvittävimpään juutalaisvihaan Koraanin mukaisesti:
Tiedättehän te kyllä, kuinka kävi niiden teistä, jotka rikkoivat sapattia; me sanomme heille: "Muuttukaa halveksituiksi apinoiksi!" (suura 2:65) Sano: Kerronko minä teille, kuka saa pahimman palkan Jumalan luona? Ne, jotka Jumala kiroaa ja joihin Hän vihastuu tehden heistä apinoita, sikoja ja epäjumalanpalvelijoita. He ovat huonoimmassa asemassa ja kauimmaksi eksyneet tasaiselta tieltä. ... Me olemme asettaneet heidän välilleen vihan ja inhon aina ylösnousemuksen päivään asti (suura 5:60-64).
Kun tähän sitten liitetään imaamien lupaus marttyyrille paremmasta taivaspaikasta 72 neitsyen kanssa sekä huolehtiminen marttyyrin perheestä taloudellisesti (arveltu olevan 25000 dollaria/ marttyyri), on "palestiinalaisten" aivopesu täydellinen "sionistien, noitten apinoitten ja sikojen lasten, räjäyttämiseen". On totaalisesti väärin puhua "palestiinalaisten" epätoivosta. Sen sijaan kyse on islamin opin kieroutuneisuudesta, Allahin Koraanissa määrätessä juutalaiset ikuiseen kiroukseen ja nöyryytykseen (suura 4:52-56). (Otteet Koraanista ovat Hämeen-Anttilan vuoden 1995 käännöksestä. )
täältä löytyy lisää hyvää luettavaa:
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Laitoin heti suosikkeihin. Vielä kerran kiitos!