Vartiotornissa 01.06.2006 oli sivulla 15 tällainen kappale viimeisenä:
*** Aikanaan Jehova antaa ikuisen, täydellisen elämän paratiisimaassa niille, jotka ANSAITSEVAT sen. He ovat silloin täysin tyytyväisiä elämäänsä.
Ajatusta ei perusteltu mitenkään Raamatulla. Ymmärrettävää, sillä Raamattu ei puhu ikuisen elämän ANSAITSEMISESTA mitään. Kukaan ei voi millään tavalla ANSAITA ikuista elämää. Ikuinen elämä ei ole myytävänä. Sitä ei voi ostaa. Ikuinen elämä on ILMAINEN LAHJA. Tämä ajatus löytyy Raamatusta monestakin paikasta.
*** Sillä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä (Johannes 3:16)
*** Mutta Jumala suosittelee omaa rakkauttaan meille siinä, että Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä (Roomalaisille 5:8)
*** Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä (Roomalaisille 6:23)
Synnin palkka on kuolema. Ikuinen elämä sen sijaan on JUMALAN LAHJA. Sitä ei voi ansaita, vaikka Vartiotorni väittäisi mitä tahansa. Sitä ei voi ansaita, vaikka olisi tienraivaaja kymmeniä vuosia, tai lähetystyöntekijä vieraalla maalla. Vaikka kuinka tekisi hyviäkin tekoja, elämää ei voi ansaita.
Mitä sitten voi Raamatun mukaan ANSAITA? Katsotaanpa muutamia esimerkkejä.
*** jokainen, joka pysyy veljeensä vihastuneena, on tilivelvollinen tuomioistuimelle, mutta se, joka puhuttelee veljeään sanomattoman ylenkatseellisella sanalla, on tilivelvollinen korkeimmalle oikeudelle, kun taas se, joka sanoo: ’Senkin halveksittava typerys!’, ANSAITSEE tulisen Gehennan (Matteus 5:22)
*** Ja Herra sanoi: ”Kuka oikeastaan on se uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen, jonka hänen isäntänsä asettaa huolehtimaan palvelijoittensa joukosta, antamaan heille jatkuvasti heidän ruokamääränsä oikeaan aikaan? ... Silloin tuota orjaa, joka ymmärsi isäntänsä tahdon, mutta ei valmistautunut eikä tehnyt hänen tahtonsa mukaisesti, piestään monilla lyönneillä. Mutta sitä, joka ei ymmärtänyt ja siksi teki sitä, mikä ANSAITSI lyöntejä, piestään vain muutamilla (Luukas 12:42,47,48)
*** Ja niin kuin he eivät hyväksyneet Jumalan täsmällisen tuntemuksen säilyttämistä, niin Jumala jätti heidät mielentilaan, jota ei hyväksytty, tekemään sopimattomia, koska he olivat täynnä kaikkea epävanhurskautta, jumalattomuutta, ahneutta, pahuutta, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petollisuutta, ilkeämielisyyttä, olivat kuiskuttelijoita, parjaajia, Jumalan vihaajia, röyhkeitä, pöyhkeitä, suuriluuloisia, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, petollisia sopimusten suhteen, vailla luonnollista kiintymystä, armottomia. Vaikka nämä tuntevat aivan hyvin sen Jumalan vanhurskaan säädöksen, että sellaisten harjoittajat ANSAITSEVAT kuoleman, he eivät ainoastaan jatkuvasti tee niitä, vaan myös antavat hyväksymyksensä niiden harjoittajille (Roomalaisille 1:28-32)
Ihmiset voivat kyllä ANSAITA tulisen Gehennan, lyöntejä tai kuoleman, mutta ikuista elämää ei. Se on lahja. Se on ANSAITSEMATONTA HYVYYTTÄ Jumalalta.
*** Niin Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskuudessamme, ja me näimme hänen kirkkautensa, sellaisen kirkkauden kuin ainosyntyiselle pojalle kuuluu isältä, ja hän oli täynnä ANSAITSEMATONTA HVYYTTÄ ja totuutta. (Johannes todisti hänestä, niin, hän jopa huusi sanoen — juuri tämä sanoi näin: ”Se, joka tulee minun jälkeeni, on edennyt minun edelläni, sillä hän oli olemassa ennen minua.”) Sillä me kaikki olemme saaneet hänen täyteydestään, niin, ANSAITSEMATONTA HVYYTTÄ ANSAITSEMATTOMAN HVYYDEN lisäksi. (Johannes 1:14-16)
Me ihmiset emme ANSAITSE ikuista elämää. Me olemme syntisiä. Jumalan ei olisi mikään pakko antaa meille elämää. Mutta Jumala on rakkaus ja hän haluaa antaa Poikansa välityksellä meille ikuisen elämän lahjan. Mikä on lahja? Annetaan Raamatun ymmärtämisen oppaan selittää:
*** Lahjat, joita Jumala antaa ihmisille, ovat hänen ansaitsemattoman hyvyytensä ilmaus. Sana kha´ri·sma (kirjm. ’suosiollinen lahja’) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa 17 kertaa, ja se tarkoittaa lahjaa, johon liittyy Jumalan puolelta ”ansaitsematonta hyvyyttä” (kha´ris) (Ro 6:23, Rbi8, alav.; 1Ko 12:4; 2Ti 1:6; 1Pi 4:10). On siksi aivan oikein, että Jehovalta saatuja lahjoja käytetään lähimmäisten hyödyksi ja niiden antajan, Jumalan, kunniaksi (1Pi 4:10, 11). Vastaanottajan ei ole tarkoitus saada näistä lahjoista itsekästä hyötyä. Koska hän on ’saanut ilmaiseksi’, hänellä on velvollisuus ’antaa ilmaiseksi’ (Mt 10:8). (Osa 2, sivu 10)
Tämäkin kirja myöntää, että lahjat (myös ikuinen elämä) ovat Jumalan ansaitsemattoman hvyyden ilmauksia. Kirja toteaa vielä, että se on "saatu ilmaiseksi".
Onko kesäkuun 1. päivän Vartiotorni nyt kumoamassa Raamatun ymmärtämisen oppaankin myöntämää periaatetta, että ikuinen elämä on lahja, ja sitä ei voi ansaita? Vai onko Vartiotornin kirjoittajalle sattunut kömmähdys? Vai halutaanko ihmisiin takoa yhä syvemmälle se ajatus, että meidän on kiihdytettävä teokraattista oravanpyörää, että varmasti saamme riittävästi "tekoja" ansaitaksemme ikuisen elämän? Tukeeko tämä Vartiotornin ajatus sitä myyttiä, että meillä täytyy koko ajan olla "kiireellisyyden tunne" tavoitellessamme ikuista elämää? Lopuksi on hyvä tarkastella erästä rukousta, joka latistaa ajatuksen pakollisesta "kiireellisyyden tunteesta".
*** Kehotan sen tähden ennen kaikkea, että nöyriä pyyntöjä, rukouksia, esirukouksia ja kiitoksen ilmauksia esitetään kaikenlaisten ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien niiden puolesta, jotka ovat korkeassa asemassa, jotta saisimme edelleenkin viettää RAUHALLISTA JA HILJAISTA ELÄMÄÄ täydessä jumalisessa antaumuksessa ja vakavuudessa. Tämä on hyvää ja otollista Pelastajamme, Jumalan, silmissä, jonka tahto on, että kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen (1. Timoteukselle 2:1-4)
Missä tulee ajatus "kiireellisyyden tunteesta" ja elämän "ansaitsemisesta" teokraattisen oravanpyörän avulla?
*** Aikanaan Jehova antaa ikuisen, täydellisen elämän paratiisimaassa niille, jotka ANSAITSEVAT sen. He ovat silloin täysin tyytyväisiä elämäänsä.
Ajatusta ei perusteltu mitenkään Raamatulla. Ymmärrettävää, sillä Raamattu ei puhu ikuisen elämän ANSAITSEMISESTA mitään. Kukaan ei voi millään tavalla ANSAITA ikuista elämää. Ikuinen elämä ei ole myytävänä. Sitä ei voi ostaa. Ikuinen elämä on ILMAINEN LAHJA. Tämä ajatus löytyy Raamatusta monestakin paikasta.
*** Sillä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä (Johannes 3:16)
*** Mutta Jumala suosittelee omaa rakkauttaan meille siinä, että Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä (Roomalaisille 5:8)
*** Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä (Roomalaisille 6:23)
Synnin palkka on kuolema. Ikuinen elämä sen sijaan on JUMALAN LAHJA. Sitä ei voi ansaita, vaikka Vartiotorni väittäisi mitä tahansa. Sitä ei voi ansaita, vaikka olisi tienraivaaja kymmeniä vuosia, tai lähetystyöntekijä vieraalla maalla. Vaikka kuinka tekisi hyviäkin tekoja, elämää ei voi ansaita.
Mitä sitten voi Raamatun mukaan ANSAITA? Katsotaanpa muutamia esimerkkejä.
*** jokainen, joka pysyy veljeensä vihastuneena, on tilivelvollinen tuomioistuimelle, mutta se, joka puhuttelee veljeään sanomattoman ylenkatseellisella sanalla, on tilivelvollinen korkeimmalle oikeudelle, kun taas se, joka sanoo: ’Senkin halveksittava typerys!’, ANSAITSEE tulisen Gehennan (Matteus 5:22)
*** Ja Herra sanoi: ”Kuka oikeastaan on se uskollinen taloudenhoitaja, se ymmärtäväinen, jonka hänen isäntänsä asettaa huolehtimaan palvelijoittensa joukosta, antamaan heille jatkuvasti heidän ruokamääränsä oikeaan aikaan? ... Silloin tuota orjaa, joka ymmärsi isäntänsä tahdon, mutta ei valmistautunut eikä tehnyt hänen tahtonsa mukaisesti, piestään monilla lyönneillä. Mutta sitä, joka ei ymmärtänyt ja siksi teki sitä, mikä ANSAITSI lyöntejä, piestään vain muutamilla (Luukas 12:42,47,48)
*** Ja niin kuin he eivät hyväksyneet Jumalan täsmällisen tuntemuksen säilyttämistä, niin Jumala jätti heidät mielentilaan, jota ei hyväksytty, tekemään sopimattomia, koska he olivat täynnä kaikkea epävanhurskautta, jumalattomuutta, ahneutta, pahuutta, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petollisuutta, ilkeämielisyyttä, olivat kuiskuttelijoita, parjaajia, Jumalan vihaajia, röyhkeitä, pöyhkeitä, suuriluuloisia, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, petollisia sopimusten suhteen, vailla luonnollista kiintymystä, armottomia. Vaikka nämä tuntevat aivan hyvin sen Jumalan vanhurskaan säädöksen, että sellaisten harjoittajat ANSAITSEVAT kuoleman, he eivät ainoastaan jatkuvasti tee niitä, vaan myös antavat hyväksymyksensä niiden harjoittajille (Roomalaisille 1:28-32)
Ihmiset voivat kyllä ANSAITA tulisen Gehennan, lyöntejä tai kuoleman, mutta ikuista elämää ei. Se on lahja. Se on ANSAITSEMATONTA HYVYYTTÄ Jumalalta.
*** Niin Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskuudessamme, ja me näimme hänen kirkkautensa, sellaisen kirkkauden kuin ainosyntyiselle pojalle kuuluu isältä, ja hän oli täynnä ANSAITSEMATONTA HVYYTTÄ ja totuutta. (Johannes todisti hänestä, niin, hän jopa huusi sanoen — juuri tämä sanoi näin: ”Se, joka tulee minun jälkeeni, on edennyt minun edelläni, sillä hän oli olemassa ennen minua.”) Sillä me kaikki olemme saaneet hänen täyteydestään, niin, ANSAITSEMATONTA HVYYTTÄ ANSAITSEMATTOMAN HVYYDEN lisäksi. (Johannes 1:14-16)
Me ihmiset emme ANSAITSE ikuista elämää. Me olemme syntisiä. Jumalan ei olisi mikään pakko antaa meille elämää. Mutta Jumala on rakkaus ja hän haluaa antaa Poikansa välityksellä meille ikuisen elämän lahjan. Mikä on lahja? Annetaan Raamatun ymmärtämisen oppaan selittää:
*** Lahjat, joita Jumala antaa ihmisille, ovat hänen ansaitsemattoman hyvyytensä ilmaus. Sana kha´ri·sma (kirjm. ’suosiollinen lahja’) esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa 17 kertaa, ja se tarkoittaa lahjaa, johon liittyy Jumalan puolelta ”ansaitsematonta hyvyyttä” (kha´ris) (Ro 6:23, Rbi8, alav.; 1Ko 12:4; 2Ti 1:6; 1Pi 4:10). On siksi aivan oikein, että Jehovalta saatuja lahjoja käytetään lähimmäisten hyödyksi ja niiden antajan, Jumalan, kunniaksi (1Pi 4:10, 11). Vastaanottajan ei ole tarkoitus saada näistä lahjoista itsekästä hyötyä. Koska hän on ’saanut ilmaiseksi’, hänellä on velvollisuus ’antaa ilmaiseksi’ (Mt 10:8). (Osa 2, sivu 10)
Tämäkin kirja myöntää, että lahjat (myös ikuinen elämä) ovat Jumalan ansaitsemattoman hvyyden ilmauksia. Kirja toteaa vielä, että se on "saatu ilmaiseksi".
Onko kesäkuun 1. päivän Vartiotorni nyt kumoamassa Raamatun ymmärtämisen oppaankin myöntämää periaatetta, että ikuinen elämä on lahja, ja sitä ei voi ansaita? Vai onko Vartiotornin kirjoittajalle sattunut kömmähdys? Vai halutaanko ihmisiin takoa yhä syvemmälle se ajatus, että meidän on kiihdytettävä teokraattista oravanpyörää, että varmasti saamme riittävästi "tekoja" ansaitaksemme ikuisen elämän? Tukeeko tämä Vartiotornin ajatus sitä myyttiä, että meillä täytyy koko ajan olla "kiireellisyyden tunne" tavoitellessamme ikuista elämää? Lopuksi on hyvä tarkastella erästä rukousta, joka latistaa ajatuksen pakollisesta "kiireellisyyden tunteesta".
*** Kehotan sen tähden ennen kaikkea, että nöyriä pyyntöjä, rukouksia, esirukouksia ja kiitoksen ilmauksia esitetään kaikenlaisten ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien niiden puolesta, jotka ovat korkeassa asemassa, jotta saisimme edelleenkin viettää RAUHALLISTA JA HILJAISTA ELÄMÄÄ täydessä jumalisessa antaumuksessa ja vakavuudessa. Tämä on hyvää ja otollista Pelastajamme, Jumalan, silmissä, jonka tahto on, että kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen (1. Timoteukselle 2:1-4)
Missä tulee ajatus "kiireellisyyden tunteesta" ja elämän "ansaitsemisesta" teokraattisen oravanpyörän avulla?
Vastaukset 8
Vanhimmat
>>Aikanaan Jehova antaa ikuisen, täydellisen elämän paratiisimaassa niille, jotka ANSAITSEVAT sen. He ovat silloin täysin tyytyväisiä elämäänsä.
Ajatusta ei perusteltu mitenkään Raamatulla. Ymmärrettävää, sillä Raamattu ei puhu ikuisen elämän ANSAITSEMISESTA mitään. Kukaan ei voi millään tavalla ANSAITA ikuista elämää. Ikuinen elämä ei ole myytävänä. Sitä ei voi ostaa. Ikuinen elämä on ILMAINEN LAHJA. Tämä ajatus löytyy Raamatusta monestakin paikasta.>>
Aivan, ja amen sille.
Mikä tässä on ongelma? Jos jotkut haluavat yrittää tehdä parhaansa, mutta sinä et, niin mitä sitten?
Senpuoleen, se vähä mitä olen JT julkaisuja lukenut, niin muistan kyllä siellä puhutun kovastikin ansaitsemattomasta hyvyydestä...
Ja voitko sinä todellakin Raamattua lukeneena väittää, että mitään kriteerejä ei olisi asetettu?
Tuo ansaitsematon hyvyys koskee ymmärtääkseni kaikkia siten, että kukaan ei ole synnitön, mutta saattaa silti saada armon.
Ikuinen elämä on todellakin Jumalan lahja, mutta Jeesuksen mukaan silti pitää tehdä jotakin, jotta sen voi saada (Matteus 19:16-21, Markus 10:17-21). Ja vieläpä Jeesus sanoi, ettei olisi helppoa päästä tielle, "joka vie elämään", ja että pelastuminen vaatii tarmokasta ponnistelua (Matteus 7:13,14, Luukas 13:23,24).
Vaikka ponnistelet nyt, voit jäädä ilman ansaitsematonta hyvyyttä.
Ihmisen osa on toivominen.
Kuuntele joskus Kari Tikan "Armolaulu": se virkistää.
Defenderi opettaa nyt kyllä ihan väärin, kun väittää pelastuksen olevan lahja, mutta toisaalta palkka. Jos pelastus on armosta, ei se ole enää teoista. Jos pelastus on teoista, ei se ole enää armoa vaan ansiota. Siksi pelastus on yksin uskosta, että se olisi armosta. Toivossa olemme pelastetut.
Jeesuksen luo tuli mies, joka kysyi: mitä minun tulee TEHDÄ pelastuakseni. Jos joku haluaa ANSAITA elämän, täyttäköön lain, älköön olko syntinen. Lain täyttäminen tarkoittaa sitä, että ihminen ei ole ikinä rikkonut lakia, hän on synnitön eli vanhurskas. Täytyy huomata, että Jeesuksen aikana oltiin vielä vanhassa Mooseksen liitossa, joka kuuluu näin:
"Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee."
Kaikki ovat syntisiä kirottuja, eikä laki mitään auta. Kukaan ei tule vanhurkaaksi Jumalan edessä lain tekemisen kautta. Vain Jeesus-Karitsan veri puhdistaa meidät puhtaaksi synnistä, uskon kautta ilman omia tekoja. Kukaan ei voi kehua itsellään, sillä pelastus on ilmainen lahja. Se on ILMAINEN! Vain hullu sanoo, että ilmainen pitää ostaa.
Te Jt:t uskotte, että tulette (ehkä?) ansaitsemaan elämän sitten joskus, kun olette ensin puurtaneet oman vanhurskautenne eteen. Sitten kun olette palkkanne saaneet, voitte sanoa: Minä tein sen, minä pystyin siihen, minä olin kestävä!!! Te kerskaatte itsenne tähden, olettehan kestäneet työn ja vaivan, ja ansainneet itsellenne elämän. Vain harvat pystyivät samaan kuin te.
Raamattu sanoo, että kukaan ei voi kerskata itsestään, sillä pelastus on lahja, Jeesuksen Kristuksen ansaitsema.
8. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja 9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä VARTEN!!!, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme. Ef 2 KR38
Emme ole pelastetut hyvien töiden kautta, vaan niitä varten. Me palvelemme jo pelastettuina Jumalaa, kirkastaen häntä täällä maan päällä pyhällä elämällämme, iloisina odottaen Herran paluuta. Ne, jotka eivät ole kuuliaisia Herralle, vaikka ovat pelastetut, tuottavat Jumalalle häpeää. He menettävät sen palkan, minkä Herra antaa omilleen kuuliaisuudesta. Kuitenkin nämä ovat pelastetut. Joskus pelastuksella tarkoitetaan Raamatussa myös Jeesuksen paluuta ja ruumiin kirkastamista. Toisaalta pelastuksella voidaan tarkoittaa myös pelastumista maailman syntiturmeluksesta. Se, joka pitää itsestään vaarin, ei lankea synnin houkutuksiin. Iankaikkinen elämä, se tosi Pelastus, on kuitenkin uskon kautta Jumalan Poikaan, ilman lain tekoja. Joka on saanut syntinsä anteeksi, sitä ei voida tuomita synnin tähden kadotukseen.
Vain yksi voi tuomita ihmisen kadotukseen, Jeesus Kristus. Mutta hän rakastaa, ja haluaa pelastaa sinut. Hän ei halua tuomita sinua. Hän tahtoo, että sinä pyytäisit häneltä syntisi anteeksi ja antaa sinulle kaikki syntisi anteeksi. Mutta jos et välitä hänen armostaan, hän tuomitsee sinut syntisi tähden kadotukseen viimeisellä tuomiolla.
maan ja pari metriä multaa päälle.
Jos sinulla on jotain muuta esitettävää, niin kerro.
>>Jos sinulla on jotain muuta esitettävää, niin kerro.
Ei minulla ole muuta esitettävää, mutta Raamatulla on. Tässä lyhyesti:
http://www.geocities.com/uskotoivo2004/tarkoitu.htm
ansaitsemisesta on se että,jotkut jotka rukoilevat:"onneksi minä en ole niinkun tuo toinen"lähtevät vähemmän vanhurskaana Herran edestä kuin ne jotka lyövät rintaansa ja sanovat:"ole minulle syntiselle armollinen".
Jt:t kuvittelevat että heillä on joku erityinen tieto,joka nostaa heidät toisten yläpuolelle ja siten ANSAITSEVAT ikuisen elämän.(muistuttaa gnostilaisuutta)
Mutta paraskin Jt joka raapustelee raportiilomakkeeseensa 150 tuntia kuussa ei ansaitse mitään.Tekojemme määrällä ei ole mitään merkitystä ikuisen elämän saamiseen.
Siksi toisekseen joka uskoo yksin Jeesukseen on hän uskoontulo hetkellään siirtynyt ikuisen elämää.
Onhan uskova jo liharuumiissaan siihen siirtynyt ja kuolinhetki on vain siirtymistä toiseen ruumiiseen jossa uskovan tavoite toteutuu,mutta sekin on lahja.
Kaikki tekomme ovat rakkauden osoitusta Herraamme ja lunastajaamme kohtaan.Toinen Auttaja joka on meihin tullut aikaansaa sen.