Vaikka tämä ei feminismiin varsinaisesti liity niin kirjoitan kuitenkin. Koska palstalla eri yhteyksissä puhutaan vapaista valinnoista niin pitäähän niitä tarkastella hieman tarkemmin. Lisäksi koska tekomme periaatteessa jaetaan pakollisiin ja vapaisiin. Vapaat teothan ovat niitä josta olemme moraalisesti vastuussa tavalla tai toisella. Vapaista teoista meitä voidaan myös kiittää ja palkita. Pakollisista teoista meitä ei voida rangaista tai saattaa moraaliseen vastuuseen eikä myöskään palkita tai kiittää.
Vaikka seuraavista käsitteistä ei olla ihan yhtä mieltä niin käytän kuitenkin determinismiä tarkoittamaan: Kaikille tapahtumille on syy.
Indeterminismillä tarkoitan: On olemassa tapahtumia joille ei ole syytä.
Jos siis uskomme että determinismi on totta niin tällöin vapaita tekoja ei voi olla. Kaikki teot ovat seurausta jostain aikaisemmasta joten teko ei ole vapaa. Tekijä ei olisikaan voinut tehdä toisin, näin ollen häntä ei voida saattaa teostaan edesvastuuseen. Vapauden käsitteeseen sisältyy siis ainakin ajatus vaihtoehtoisen toimimisen mahdollisuudesta.
Vaihtoehtoisen toimimisen mahdollisuus ei kuitenkaan tee teosta vielä vapaata. Jos ajattelemme että indeterminismi on tosi niin tällöin on tekoja joille ei ole syytä. Tekoja joille ei ole mitään syytä ei voida oikeastaan pitää vapaina. Vapauteen liittyy käsitys vapaasta toimijasta itseään määräävänä olentona. Jos tekomme eivät ole halujemme, taipumusten ja muiden vastaavien tilojen determinoimia, jos ne ovat vain tapahtumia jotka sattuvat esiintymään mikä milloinkin,, niin puhe tuollaisten tekojen vapaudesta tuntuu mielettömältä. Ihmisestä ei tule välttämättömyyden uhria vaan sattuman uhri. Ihmistä ei voi mitenkään asettaa vastuuseen teoista joiden syntyyn hän ei voinut millään tavalla vaikuttaa. Näin siis näyttäisi, että jos indeterminismi on tosi niin vapaita tekoja ei ole.
Meillä on kuitenkin jokin intuitiivinen varmuus siitä, että ainakin jokut teoistamme ovat vapaita. Uskomme olevamme moraalisesti vastuullisia olentoja, ja tiedämme moraalisen vastuullisuuden edellyttävän vapauden. Mutta toisaalta tiedämme, että vapaat tekomme ovat joko determinoituja tai indeterminoituja. Ja olivatpa teot kumpia tahansa niin ne eivät ole vapaita. Vapaita tekoja ei siis ole.
Tällaista näin yön äärellä. Eihän tässä mitään järkeä ole, mutta sopii tänne kuin nyrkki silmään. Ja tämäkin teko on vain joko kausaalinen seuraus aiemmasta maailmasta ja historiasta ja siksi en voi olla esim. nukkumassa tai kävelemässä nyt. Tai sitten tämä kirjoitus on vain puhdasta sattumaa. Missään tapauksessa en siis ole tästä vastuussa.
Vaikka seuraavista käsitteistä ei olla ihan yhtä mieltä niin käytän kuitenkin determinismiä tarkoittamaan: Kaikille tapahtumille on syy.
Indeterminismillä tarkoitan: On olemassa tapahtumia joille ei ole syytä.
Jos siis uskomme että determinismi on totta niin tällöin vapaita tekoja ei voi olla. Kaikki teot ovat seurausta jostain aikaisemmasta joten teko ei ole vapaa. Tekijä ei olisikaan voinut tehdä toisin, näin ollen häntä ei voida saattaa teostaan edesvastuuseen. Vapauden käsitteeseen sisältyy siis ainakin ajatus vaihtoehtoisen toimimisen mahdollisuudesta.
Vaihtoehtoisen toimimisen mahdollisuus ei kuitenkaan tee teosta vielä vapaata. Jos ajattelemme että indeterminismi on tosi niin tällöin on tekoja joille ei ole syytä. Tekoja joille ei ole mitään syytä ei voida oikeastaan pitää vapaina. Vapauteen liittyy käsitys vapaasta toimijasta itseään määräävänä olentona. Jos tekomme eivät ole halujemme, taipumusten ja muiden vastaavien tilojen determinoimia, jos ne ovat vain tapahtumia jotka sattuvat esiintymään mikä milloinkin,, niin puhe tuollaisten tekojen vapaudesta tuntuu mielettömältä. Ihmisestä ei tule välttämättömyyden uhria vaan sattuman uhri. Ihmistä ei voi mitenkään asettaa vastuuseen teoista joiden syntyyn hän ei voinut millään tavalla vaikuttaa. Näin siis näyttäisi, että jos indeterminismi on tosi niin vapaita tekoja ei ole.
Meillä on kuitenkin jokin intuitiivinen varmuus siitä, että ainakin jokut teoistamme ovat vapaita. Uskomme olevamme moraalisesti vastuullisia olentoja, ja tiedämme moraalisen vastuullisuuden edellyttävän vapauden. Mutta toisaalta tiedämme, että vapaat tekomme ovat joko determinoituja tai indeterminoituja. Ja olivatpa teot kumpia tahansa niin ne eivät ole vapaita. Vapaita tekoja ei siis ole.
Tällaista näin yön äärellä. Eihän tässä mitään järkeä ole, mutta sopii tänne kuin nyrkki silmään. Ja tämäkin teko on vain joko kausaalinen seuraus aiemmasta maailmasta ja historiasta ja siksi en voi olla esim. nukkumassa tai kävelemässä nyt. Tai sitten tämä kirjoitus on vain puhdasta sattumaa. Missään tapauksessa en siis ole tästä vastuussa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No sehän oli kuin suoraan lainattu nakokulman "vapaus" keskusteluista.
Tuliko sulle siitä rusalkan ketjusta tarve osottaa, että sinäkin oisit älykäs? Hehhe.
No oot ainakin oppinut mitä tarkoittaa determinismi ja indeterminismi....kiva.
Joo, no tulipa tosiaan kotoinen olotila ;P
Tosin kukaan Kulmalta ei vetäisi asioista noin suoraviivaista johtopäätöstä: "Missään tapauksessa en siis ole tästä vastuussa."
Ei se tietenkään noin yksinkertaista ole.
en sitä keskustelua sieltä löytänyt. Ajattelin että tähän olisi tullut jotain kumoavaa väitettä mutta ei ilmeisesti.
mielenkiintoinen.
Mutta epäilen ettei ole vielä kukaan tässä maailmassa löytänyt tuohon mitään kumoavaan väitöstä.
Oliskohan niin että tuo kuulluu niihin mahdotomiin paradokseihin vastata tai löytää kumoavaa väitettä.
En tiedä... ajattelin vaan...
Determismi on fysikaalisten ilmiöiden määrittelyssä erittäin tärkeä näkökulma. Humen kritiikkikään ei determisminä pystynyt täysin kyseenalaistamaan. Logiikka oli kuitenkin pettämätön Humellakin, vaikka aika lohduton loppupätelmiltään. Humen filosofian armoton loogisuus on vieläkin kumoamaton, sekin.
Indeterminismi sinänsä on ajatuksena erikoinen, tapahtumilla on aina syynsä. Toisaalta tapahtuminien syyt eivät ole (välttämättä) kiinni siitä, kenelle ne tapahtuvat. Auto-onnettomuus on hyvä esimerkki, ei ole mitään varsinaista syytä, miksi joku onnettomuuteen joutuu. Onnettomuudelle löytyy kuitenkin aina syynsä. Laajempana käsitteenä indeterminismillä ei ole todelluuspohjaa, yksittäisiin ilmiöihin ja tapahtumiin sovellettuna kylla.
Ihmisten vapaiden valintojan mahdollisuudet ovat lisääntyneet, yhteiskunnan tasa-arvoistumisen myötä. Elämän ei tarvitse olla niin ennalta määrättyä, syntymässä saadun alkuperän ja sukupuolen mukaan. Samaan aikaan on myös lisääntynyt tietoisuus siitä, ettei ihmisten valinnat todellakaan ole täysin vapaita. Neurologian uusimmat löydökset asettavat ihmiset taas uuteen tilanteeseen. Näin on aiemmin tapa ongelmiksi miellettyjen "paheiden" kohdalla. Alkoholisimiin ja masennukseen löytyy syitä aivojen rakenteelisista tekijöistä. Mielenkiintoinen onkin kysymys siitä, kuinka vapaita ihmiset oikeasti olevat, jo pelkästään fyysisten rajoitusten vuoksi.
Kulttuuriset tavat ovat sitovia myös, ihmisten vapaus on eräänlainen illuusio. Tämän illuusion ylläpitäminen on toisaalta varsin tärkeää. Ajattelunvapaus on ainoa tapa kehityksen takamiseksi, sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.
Feminismiin tämä valinnan vapaus liittyy oleellisesesti, koska naisten vapauden määrää rajoittavat sekä biologiset tekijät, että kulttuurinen vaövonta. Biologia liittyy lähinnä lisääntymiseen.