Kun katsoi ja vertaili eri EU maiden kokoa, asukasmääriä ja elinkeinorakennetta niin huomasi, että meillä on kokoon nähden jotain liikaa ja jotain voisi lisätä verrattuna vertailumaihin.
Meillä voisi selkeästi olla väestömäärään nähden ja kuitenkin omavaraisuus säilyttäen vähemmän maataloutta, ja toisaalta palvelu ja teollisuus sektorille löytyisi lisää tilaa.
Tässä jotain lukuja joista voi kukin miettiä elinkeinorakenteen suhteellisuutta väestöön ja pinta-alaan nähden. Mukana yksi kaukana euroopasta oleva vertailukohde.
Suomi: pinta-ala 338,000km2 as. 5,2milj. BKT 30,300 USD/asukas Elkr. maatal. 3,3% palv. 66,5% teol. 30,2%
Saksa: pinta-ala 357,000km2 as. 82milj. BKT 27,000 USD/asukas Elkr. maatal. 1% palv. 68% teol. 31%
Ranska: pinta-ala 675,000km2 as.62milj. BKT 27,500 USD/asukas Elkr. maatal. 2,7% palv.73% teol. 24,3%
Ruotsi: pinta-ala 449,000km2 as.9milj. BKT 26,000 USD/asukas Elkr. maatal. 2% palv. 69% teol. 29%
Euroopan ulkopuolelta haettu vertailumaa.
Japani: pinta-ala 378,000km2 Elkr. maatal. 1,3% palv. 74,1% teol. 24,7%
Eli vertailua tehdessä tuli mieleen, että meillä on väestöön nähden maataloutta liikaa, ja palvelu ja teollisuus sektorilla on vielä tehtävissä jotain. Saksaan verrattuna meillä on yli kolminkertainen väkimäärä maataloustuotannossa, ja kuitenkin saksassa on 12 kertaa enemmän ihmisiä. Japanissa 3 kertaa vähemmän kuin meillä ja kuitenkin siellä 25 kertaa suurempi väestömäärä kuin meillä.
Palveluiden kohdalla olemme keskiarvon alapuolella vertailukohteita ajatellen, joten sen puitteissa meillä on kehittymisen tilaa. Teollisuus on samalla tasolla, mutta senkin kasvuun on mahdollisuuksia, jos sen toiminta edellytykset tehdään mahdollisimman toimiviksi.
varsinkin pien- ja keskisuurten yritysten kohdalta, joita voisi taantuviin maaseudun tuotantotiloihinkin sijoittaa, ja näin piristää myöskin maaseudun ihmisten toimeentulo mahdollisuuksia.
Jos katsoo noita vertailumaiden BKT lukuja, niin
Suomella menee kuitenkin hyvin. Isot euroopan maat Saksa ja Ranska jää jälkeen, rakas naapurimme Ruotsi jää jälkeen ja väestöltään 25 kertainen Japani ohittaa meidät ainoastaan 1000 USD/asukas.
Joku voi sanoa että BKT ei kerro kaikkea, mutta voidaan vaan kuvitella miten hyvin meillä menisi jos kaikki osallistuisi edes 50% teholla tuohon BKT.n kasvattamiseen. Nythän näin ei ole, koska meillä ei tarvitse ottaa töitä vastaan ja kuitenkin toimeen tulee.
Se taas rasittaa niin taloutta kuin on epäoikeuden mukaista niitä kohtaan jotka kaiken maksaa. Niinpä mielestäni perussuomalaisten tulisi ensi vaalikaudella asettaa tavoitteeksi vaatimus vastikkeettoman rahan jakamisen poistamiseksi, sillä pienelläkin osallistumisella kansalaiset hyödyntävät niin valtiota kuin itseäänkin. tuo vaatimus ei tarkoita niitä jotka ei tuohon osallistumiseen oikeasti kykene, mutta yleisvaatimuksena se on perusteltua.
Meillä voisi selkeästi olla väestömäärään nähden ja kuitenkin omavaraisuus säilyttäen vähemmän maataloutta, ja toisaalta palvelu ja teollisuus sektorille löytyisi lisää tilaa.
Tässä jotain lukuja joista voi kukin miettiä elinkeinorakenteen suhteellisuutta väestöön ja pinta-alaan nähden. Mukana yksi kaukana euroopasta oleva vertailukohde.
Suomi: pinta-ala 338,000km2 as. 5,2milj. BKT 30,300 USD/asukas Elkr. maatal. 3,3% palv. 66,5% teol. 30,2%
Saksa: pinta-ala 357,000km2 as. 82milj. BKT 27,000 USD/asukas Elkr. maatal. 1% palv. 68% teol. 31%
Ranska: pinta-ala 675,000km2 as.62milj. BKT 27,500 USD/asukas Elkr. maatal. 2,7% palv.73% teol. 24,3%
Ruotsi: pinta-ala 449,000km2 as.9milj. BKT 26,000 USD/asukas Elkr. maatal. 2% palv. 69% teol. 29%
Euroopan ulkopuolelta haettu vertailumaa.
Japani: pinta-ala 378,000km2 Elkr. maatal. 1,3% palv. 74,1% teol. 24,7%
Eli vertailua tehdessä tuli mieleen, että meillä on väestöön nähden maataloutta liikaa, ja palvelu ja teollisuus sektorilla on vielä tehtävissä jotain. Saksaan verrattuna meillä on yli kolminkertainen väkimäärä maataloustuotannossa, ja kuitenkin saksassa on 12 kertaa enemmän ihmisiä. Japanissa 3 kertaa vähemmän kuin meillä ja kuitenkin siellä 25 kertaa suurempi väestömäärä kuin meillä.
Palveluiden kohdalla olemme keskiarvon alapuolella vertailukohteita ajatellen, joten sen puitteissa meillä on kehittymisen tilaa. Teollisuus on samalla tasolla, mutta senkin kasvuun on mahdollisuuksia, jos sen toiminta edellytykset tehdään mahdollisimman toimiviksi.
varsinkin pien- ja keskisuurten yritysten kohdalta, joita voisi taantuviin maaseudun tuotantotiloihinkin sijoittaa, ja näin piristää myöskin maaseudun ihmisten toimeentulo mahdollisuuksia.
Jos katsoo noita vertailumaiden BKT lukuja, niin
Suomella menee kuitenkin hyvin. Isot euroopan maat Saksa ja Ranska jää jälkeen, rakas naapurimme Ruotsi jää jälkeen ja väestöltään 25 kertainen Japani ohittaa meidät ainoastaan 1000 USD/asukas.
Joku voi sanoa että BKT ei kerro kaikkea, mutta voidaan vaan kuvitella miten hyvin meillä menisi jos kaikki osallistuisi edes 50% teholla tuohon BKT.n kasvattamiseen. Nythän näin ei ole, koska meillä ei tarvitse ottaa töitä vastaan ja kuitenkin toimeen tulee.
Se taas rasittaa niin taloutta kuin on epäoikeuden mukaista niitä kohtaan jotka kaiken maksaa. Niinpä mielestäni perussuomalaisten tulisi ensi vaalikaudella asettaa tavoitteeksi vaatimus vastikkeettoman rahan jakamisen poistamiseksi, sillä pienelläkin osallistumisella kansalaiset hyödyntävät niin valtiota kuin itseäänkin. tuo vaatimus ei tarkoita niitä jotka ei tuohon osallistumiseen oikeasti kykene, mutta yleisvaatimuksena se on perusteltua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jäi vahingossa pois tuo japanin väkiluku joka on 128 miljoonaa asukasta. n. 25 kertaa suomen väki, ja kuitenkin lähes saman kokoinen maa pinta-alaltaan.
Naidaan enemmän,siten Suomi tulee suureksi
meijän puolueen naiset ei ole lisääntymisiäässä.
Mistään daadaan uusia persuja
Pitää kuitenkin huomioida, että Suomi ei tällä hetkellä saa olla omavarainen maataloustuotteiden suhteen. Omavaraisuus on pidettävä, vaikka monet tahot kuvittelevat että kriisin aikana saataisiin maatalous polkaistua nopeasti käyntiin ja että varmuusvarastoista on hyötyä. Tosia asia on se, että maataloutta on vaikea polkaista käyntiin, kun se kerran on tuhottu. Maa kun ei pysy viljelykelpoisena ilman että sitä muokataan.
Muuta huomioitavaa:
1. Suomeen tuodaan vähemmän maataloustuotteita ulkomailta, kuin muihin EU-maihin
2. Suomella on suhteessa suurempi elintarviketeollisuus kuin muualla EU:ssa
Siis kannattaa huomioida, että jos maataloutta supistetaan niin samalla supistetaan myös elintarviketeollisuutta. Tämä ei vaikuta kovinkaan fiksulta vaihtoehdolta. Silti jotakin olisi tehtävä, jotta maatalous kannattaisi ilman tukiaisia.
Palvelusektorin kasvu onnistuu vain turismin kasvulla. Euroopan maissa kun sattuu olemaan suunnaton turismi verrattuna Suomeen. Toisaalta näissä maissa turismin negatiiviset vaikutukset ovat myös helposti nähtävillä.
Käden kanssa olen tismalleen samoilla linjoilla pk-yritysten suhteen. Näiden toimintaedellytyksiä tulisi parantaa, ja parannukset voisivat myös olla hyödyksi maatalouden parissa toimiville, jolloin maataloustuet voisivat jäädä tarpeettomiksi. Tähän ei todellakaan ole panostettu puheista huolimatta. Varsinkin maaseudulla kaikki rakennetaan vain turistien varaan, joka ei voi missään nimessä olla kovinkaan kestävä kehityssuunta.
Todettakoon nyt myös se, että BKT ei ole kovin vertailukelpoinen, mutta siitä voi nähdä jotain suuntaviivoja.
Suomessa ei ole suurkaupunkeja. Edes "Suur-Helsinki" ei ole sellainen kv-mittasuhteissa, vaikka siellä asuukin 10% maan kansaslaisista. Onko muissa maissa samanalaista väestöllistä vinoutumaa?
Mutta meidän lähialueella on mm. Pietari, jossa yksinään sama väestömäärä kuin Suomessa.
Suomen maatalous ei pysty ruokkimaan edes Pietarin aluetta. Ryhdytään vasta sen jälkeen puhumaan jostakin "ylituotannosta".
JKA? Maaseudulla on paljon ihmisiä jotka on ns. maatalouden tuotannossa, mutta eivät saa siitä suoraan toimeentuloaan, vaan elävät tukiaisilla. Tukiaisilla joita ei pitäisi olla. Kyllä tuossa KÄDEN vertailusta huomasi että meillä on väkeä keinotekoisesti viljelijänä. Tuossa kävi myös ilmi että maaeudulle pitää tehdä uutta strategiaa
jolla saadaan uutta innovaatiota ajettua sisään ja saadaan maaseudun ihmisille uusia tuotanto tai toiminta muotoja. Valmiita tuotantotiloja on tarjolla kymmeniätuhansia neliöitä. Konehalleja navettoja ym.ym.
En minäkään ymmärtänyt tuota JKa:n kirjoitusta. Lopussa kuitenkin oli pointti josta on helppo olla samaa mieltä.
Maataloutta todellakin pidetään pystyssä keinotekoisesti. Monesti saa lukea haukkuja tukiaisista, joita pidetään yhtenä merkkinä loisimisesta. Tosiasia vaan on, että maataloustuki ei ole vastikkeetonta tukea, kuten moni muu. Se kyllä on rehellisesti sanottuna täysin perseestä, että joudutaan turvautumaan koko tukiaisiin.
Investointituet ovat käsittääkseni sitä varten, että tuotantoa voisi kehittää eteenpäin. Valitettavasi tuokin homma on tyritty, sillä nyt tuet menevät EU:n uusien määräysten aiheuttamien rakennushankkeiden ym. toteuttamiseen. Ei sillä tuella pystytä uudistamaan mitään.
Maaseudulla olisi tuotantotiloja vaikka kuinka ja vieläpä tyhjillään, kun monet ovat pistäneet rukkaset naulaan. Näille kun keksisi jotain järkevää käyttöä. Teollisuus vaatii kulkuyhteydet (ja Suomen tieverkosto onkin aika retuperällä), mutta eiköhän noihin jotain toimintaa keksittäisi kun vain siihen annettaisiin mahdollisuus. Syy ryssimiseen tuskin on pelkästään EU:n vaan kyllä syypäitä löytyy ihan kotimaasta.
Lopuksi: Maataloustuet pitäisi saada julkisiksi. Silloin nähtäisiin mm. meneekö tukea joillekin muille kuin maatalousyrittäjille. Tuota on spekuloitu aika reippaasti, niin olisi hyvä tietää totuus.
Joka tapauksessa demarien Minna Lintosen vaatimukset tukien lopettamisesta ovat yhtä realistiset kuin se, että SAK suostuisi metallimiesten palkanalennuksiin :)