Mielenkiintoinen päätelmä:
Hirsi on perinnerakentajille pyhä kalu, niin kuin peruskallio museoväelle. Suomenlinna on oiva kohde säilyttäjille, sillä sieltä löytyy runsaasti sekä hirttä että kalliota.
"On tää aika erikoinen paikka. Harvoin pääsee tällaista korjaamaan", Pentti Olli sanailee vintillä.
Jykevät hirsiset kattotuolit risteilevät suuren tilan poikki. Niiden lomaan rakennetaan ilmanvaihtolaitteet. Peltiä tulee melkoinen määrä. Nenäkarvatkin varmaan väpättävät ilman tuulettuessa.
"Olimme ällistyneitä, miten suuria puita ne olivat olleet", Tiina Koskenniemi sanoo mittaillen välipalkkeja. "Venäläiset ovat varmaan tuoneet puut Karjalan metsistä?"
Pentti Olli nyökkäilee. "Onhan niitä Karjalassa ollut. On ne aika järeitä."
Kysymys on Viaporissa olevasta kasarmirakennukseta vuodelta 1892. Onko niin, että Suomessa ei yli sata vuotta sitten ole ollut järeitä puita, joista saa massiivista hirttä? Miten Karjalan puut eroavat Suomen puista kun kyseessä on kuitenkin saman pohjoisen havupuuvyöhykkeen metsä. Nekö kasvavat paksummaksi?
Hirsi on perinnerakentajille pyhä kalu, niin kuin peruskallio museoväelle. Suomenlinna on oiva kohde säilyttäjille, sillä sieltä löytyy runsaasti sekä hirttä että kalliota.
"On tää aika erikoinen paikka. Harvoin pääsee tällaista korjaamaan", Pentti Olli sanailee vintillä.
Jykevät hirsiset kattotuolit risteilevät suuren tilan poikki. Niiden lomaan rakennetaan ilmanvaihtolaitteet. Peltiä tulee melkoinen määrä. Nenäkarvatkin varmaan väpättävät ilman tuulettuessa.
"Olimme ällistyneitä, miten suuria puita ne olivat olleet", Tiina Koskenniemi sanoo mittaillen välipalkkeja. "Venäläiset ovat varmaan tuoneet puut Karjalan metsistä?"
Pentti Olli nyökkäilee. "Onhan niitä Karjalassa ollut. On ne aika järeitä."
Kysymys on Viaporissa olevasta kasarmirakennukseta vuodelta 1892. Onko niin, että Suomessa ei yli sata vuotta sitten ole ollut järeitä puita, joista saa massiivista hirttä? Miten Karjalan puut eroavat Suomen puista kun kyseessä on kuitenkin saman pohjoisen havupuuvyöhykkeen metsä. Nekö kasvavat paksummaksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sata vuotta sitten Suomen metsät oli Etelä-Suomessa loppuunhakatut, todennäköisesti "sata vuotiaat hirret" on tuotu kauempaa.
Sama juttu Etelä-Pohjanmaalla, metsät oli yli hakattuja ja ennen ei esim istutettu uutta metsää tilalle vaan odotettin että luonto "hoitaa homman" ...
Metsiä vain hakattiin.
Suomen metsien tila on kohtuullinen. Vaikkakin metsänhoidollisia erehdyksiä "Osaran aukeineen" on tehty on joka tapauksessa kiittäminen suomalaista metsäosaamista siitä, että huolimatta korkeasta puun kulutuksesta sekä mekaanisessa että kemiallisessa puunjalostuksessa ja myös lämmityskäytössä. Tässä hierman faktaa
Puuston tilavuus oli 1900-luvun alussa vain 1,6 miljardia kuutiometriä ja sen kasvu 55 milj. kuutiometriä. Nyt määrä on yli 2 mrd m3 ja kasvu lähentelee 100 milj m3. Tämä siitä huolimatta, että noin 10 % metsäalasta menetettiin sodissamme ja luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty. Tosin puun polttaminen lämmitykseen on vähentynyt ja tuontipuun osuus kulutuksesta on noin neljännes. Hakkuumahdollisuus on noin 70 miljoonaan kuutioon asti.
http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-06-14-vmi.htm
Mutta metsien tila oli 1800-luvun lopulla heikko, koska varsinainen puukauppa oli alkanut ja metsää hakattiin suorastaan häikäilemättömästi, kuten Vaka vanha meille tiesi kertoa. Suuri edistysaskel oli metsän uudistamisen ajatuksen sisältänyt vuoden 1928 Yksityismetsälaki, jonka keskeinen ajatus ilmaistiin lain aluksi "metsiä älköön hävitettäkö".
On emävalhe, tilasto ja senjälkeen tulee vielä metsähallinnon puuvarakartoitukset. Mistähän johtuu metsäteollisuuden joukkopako maasta kun Venäjän tuontipuu on vähenemässä? Siitä, että toisin kuin väärät tilastot osoittavat, maa koostuu hakkuuraiskioista joita koetetaan peitellä tievarsien ja rantojen naamiopusikoilla,
"Mistähän johtuu metsäteollisuuden joukkopako maasta kun Venäjän tuontipuu on vähenemässä? "
Siitä että paperin kulutus kasvaa hyvin vähän ja maailmassa on ylikapasiteettia paperintuotannosta.
Ne alueet joilla paperin kulutus kasvaa, ovat ulkomailla. Ja lisäksi paperin tekemisessä käytetään enemmän kierrätyspaperia.
Hakkuuraiskioista sanoisin, että ne ovat erinomaisia luonnon monipuolisuuden lisääjiä. Hakkuraiskiolle tulevat pieneliöt, heinät, riistaa jne. Aarnimetsän pimeydessä ei elä oikein mkään.
Kokoisista hirsistä tuossa oli kyseessä mutta kun olin veistämässä yhtä huvilaa niin hiret olivat halkaisijaltaan yli 50cm,tyvestä jopa 65cm ja kyseiset hirret olivat etelä-pohjanmaalta kaadettuja.
Siis kaksi hirttä oli jo ikkunakorkeuden tasolla mutta ovat kyllä harvinaisia nykyään jos sellaisia jostain löytää,mutta on Suomen metsissä ollut kyllä valtavia mäntyjä ja kuusia ennen paljonkin.
Ai niin ja kyseiset hirret olivat mähtyjä ja talosta tuli todella komea rakennus kun normaalisti joutuu laittamaan neljä hirttä jotta pääsee ikkunakorkeuteen asti jos ikkunat sijaitsee noin 1m korkeudessa.