Nurvala koittaa taas iltalehdessä vedota kiintiöiden puolesta. Hän myös vihjaa että tulevaisuudessa miehet ovat kiintiömiehiä, ja eipä kannattaisi nyt piikitellä... Ei sunkaan kolumnisti ole havittelemassa ko. paikkaa. Mahtaakohan saada elantonsa tästä naisasian ajamisesta muuten?
Hän vetoaa että naisilla on miehiä parempi koulutus. Voi että, eihän koulutus pätevöitä tai tee ihmisestä johtajaa, vaan kokemus, luonne, karisma, on montaa muuta tekijää. Sitäpaitsi nykyään puhutaan siitä kuinka helppoa on päästä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Miksi sellaisen käyminen tekisi ihmisestä jotenkin erityisesti toista paremman? Siksikö näitä koulutustaustavaatimuksia ajetaan erityisesti kunta- ja valtion virkoihin jotteivat ne kyvykkäät ihmiset jotka eivät halua kirjoitella esseitä yliopistossa voisi päästä tenteissä uurastaneen ihmisen sijasta töitä tekemään? Virat ovat vain tuon tietyn laitoksen käyvien ihmisten tavoiteltavissa? En yhtään ihmettele miksi valtion ja kuntien virkakoneistoja haukutaan tehottomiksi... Mutta tuollaisia suoria koulutsvaatimuksia ei ole olemassa yritysten hallituksissa tai johdossa, vaikka tietenkin usein heillä koulutusta onkin. Pohjanmaan menestyvät yritykset ovat mainioita esimerkkejä innovatiivisuudesta ja yritteliäisyydestä, mitä ei välttämättä koulussa opita. Vähemmän koulutettu ihminenkin voi olla monessa asiassa aivan yhtä hyvä tai parempi kuin kouluja enemmän käynyt, vaikka ei se tietenkään mikään sääntö ole.
Lisäksi hän mainitsee että erilaisissa lautakunnissa ja kunnan toimielimissä on sukupuolet tasoittuneet ja esimerkiksi teknisissä lautakunnissa on paljonkin naisia nykyään. Onko tutkittu miten nuo lautakunnat sitten toimivat ja kuinka asiantuntevia ne ovat? Kirjoittajan kirjoituksesta tulee käsitys että noidenkin lautakuntien tärkein tehtävä olisi tasa-arvon toteuttaminen? Se kun on ainoa asia mistä hän kirjoituksessaan huomioi.
Nykyään tuppaa olemaan sellainen ihmemeininki että ihmiset jotka ovat kiinnostuneet asia A:sta pitää mennä alalle B ja B-alan ihmiset alalle A jotta tasa-arvo toteutuisi. Tälla távoin luodaan aivan varmasti raskas ja tehoton koneisto.
Nyt olisi hyvä hetki miettiä tovi. Tasa-arvo kun toteutuu jo suomessa todella hyvin ja naisia nousee ns "omin avuin" sinne tänne johtopaikoille ja ennenkaikkea heillä on se mahdollisuus. Kannattaa muistaa että ei noita paikkoja saa myöskään ilman hakemista, pyrkyryyttä, onnea ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan -olemista. Tuntuu että ajetaan naisille ja miehille omaa sarjaa yritysmaailmaankin, sitäkö tosiaan halutaan?
Hän vetoaa että naisilla on miehiä parempi koulutus. Voi että, eihän koulutus pätevöitä tai tee ihmisestä johtajaa, vaan kokemus, luonne, karisma, on montaa muuta tekijää. Sitäpaitsi nykyään puhutaan siitä kuinka helppoa on päästä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Miksi sellaisen käyminen tekisi ihmisestä jotenkin erityisesti toista paremman? Siksikö näitä koulutustaustavaatimuksia ajetaan erityisesti kunta- ja valtion virkoihin jotteivat ne kyvykkäät ihmiset jotka eivät halua kirjoitella esseitä yliopistossa voisi päästä tenteissä uurastaneen ihmisen sijasta töitä tekemään? Virat ovat vain tuon tietyn laitoksen käyvien ihmisten tavoiteltavissa? En yhtään ihmettele miksi valtion ja kuntien virkakoneistoja haukutaan tehottomiksi... Mutta tuollaisia suoria koulutsvaatimuksia ei ole olemassa yritysten hallituksissa tai johdossa, vaikka tietenkin usein heillä koulutusta onkin. Pohjanmaan menestyvät yritykset ovat mainioita esimerkkejä innovatiivisuudesta ja yritteliäisyydestä, mitä ei välttämättä koulussa opita. Vähemmän koulutettu ihminenkin voi olla monessa asiassa aivan yhtä hyvä tai parempi kuin kouluja enemmän käynyt, vaikka ei se tietenkään mikään sääntö ole.
Lisäksi hän mainitsee että erilaisissa lautakunnissa ja kunnan toimielimissä on sukupuolet tasoittuneet ja esimerkiksi teknisissä lautakunnissa on paljonkin naisia nykyään. Onko tutkittu miten nuo lautakunnat sitten toimivat ja kuinka asiantuntevia ne ovat? Kirjoittajan kirjoituksesta tulee käsitys että noidenkin lautakuntien tärkein tehtävä olisi tasa-arvon toteuttaminen? Se kun on ainoa asia mistä hän kirjoituksessaan huomioi.
Nykyään tuppaa olemaan sellainen ihmemeininki että ihmiset jotka ovat kiinnostuneet asia A:sta pitää mennä alalle B ja B-alan ihmiset alalle A jotta tasa-arvo toteutuisi. Tälla távoin luodaan aivan varmasti raskas ja tehoton koneisto.
Nyt olisi hyvä hetki miettiä tovi. Tasa-arvo kun toteutuu jo suomessa todella hyvin ja naisia nousee ns "omin avuin" sinne tänne johtopaikoille ja ennenkaikkea heillä on se mahdollisuus. Kannattaa muistaa että ei noita paikkoja saa myöskään ilman hakemista, pyrkyryyttä, onnea ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan -olemista. Tuntuu että ajetaan naisille ja miehille omaa sarjaa yritysmaailmaankin, sitäkö tosiaan halutaan?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Monet naiset myös tietävät nykyään tekniikasta, vaikka miehet haluaisivat omiaki sen itselleen.
Mitähän höpäjät oikein?
Aivan varmasti on naisia, mutta kiistatta on tosiasia että paljon vähemmän on naisia teknisillä aloilla. Kun ihmiset saavat VAPAASTI valita mille alalle hakeutuvat ei siinä ole edes mitään väärää.
Tehdään yksinkertainen kuvitteellinen esimerkki, mutta toisin päin.
On kunta jossa on 300 naista sosiaalialalla ja korkeakoulutettuja, ja miehiä 20 vastaavasti. Kun kuntaan valitaan sosiaalilautakuntaan jäseniä 10 jäsentä, valitaan 4 miestä ja 6 naista. Vuosi valinnan jälkeen yksi miehistä muuttaa ja hänen tilalleen ei voida ottaa naista vaan on pakko ottaa mies. Yksi juuri koulusta valmistunut mies hakee paikkaa ja näin ohittaa 60 paikkaa hakenutta naista.
Kun maakuntalehden naistoimittaja tivaa asiaa lautakunnan puheenjohtajalta, hän toteaa että mies voi olla ihan yhtä hyvä kuin nainenkin, ja itse asiassa miehet ovat usein hieman parempiakin ja onhan suomessa miespääministeri joten kyllä miehet pärjää vähintäin yhtä hyvin kuin naiset.
nimittäin tämä ...
Mitäs kiintiömies?
18.7.2006 0:53
En halua olla kiintiönainen!
Siinä yleisin naisten repliikki, kun puhe kääntyy naisten osuuden lisäämiseen niin julkisen sektorin päätöksenteossa kuin yritysten johtopaikoilla ja hallinnossa.
- Haluan tulla valituksi pätevyyteni perusteella.
Siinä yleisin jatkorepliikki, kun ensimmäinen repliikki on ehditty huudahtaa ilmoille.
Tämä repliikkipari on liki yhtä hupaisa kuin eräs toinen yleinen naisten viljelemä lauseenparsi:
- Kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta en ole feministi.
Feminismi pyrkii Suomen kielen sanakirjan määritelmän mukaan miehen ja naisen väliseen tasa-arvoon. Yllä oleva lause kuuluu siis "suomeksi": - Kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta en ole henkilö, joka pyrkii miehen ja naisen väliseen tasa-arvoon.
Häh?
Sukupuolikiintiöt ovat olleet voimassa nyt yksitoista vuotta. Tasa-arvolain mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee olla vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä.
Koko kymmenen vuoden ajan sukupuolikiintiöistä on kiistelty. Niitä on naurettu, moitittu ja vähätelty. Miehet ovat niitä pääasiassa moittineet, mutta myös monet naiset, vaikka naiset ovatkin niistä voittopuolisesti hyötyneet.
Naisten osuus kuntien eri lautakunnissa on noussut lain aikana liki puoleen. Eri lautakuntien koostumus on tasoittunut: miehiä on tullut lisää ns. pehmeisiin terveys- ja sosiaalilautakuntiin ja naisia on tullut lisää teknisiin elimiin.
Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ilman kiintiöitä tätä tasoittumista ei olisi tapahtunut.
Miksi naiset eivät sitten ole olleet onnellisia kiintiöistään? Ehkä juuri naureskelun ja vähättelyn takia.
"Kiintiönaisen" leimaa vierastetaan. Ikään kuin silloin unohdettaisiin kaikki pätevyysvaatimukset. Siitä huolimatta, että on paljon esimerkkejä siitä, että naisilla on tänä päivänä moniin tehtäviin huomattavasti parempi koulutus kuin miehillä. Mutta vain naisten pätevyydestä ja sen mahdollisista puutteista keskustellaan.
Mervi Parviainen väitteli hiljan tohtoriksi kiintiöiden vaikutuksista kunnallisessa päätöksenteossa.
Tutkimuksen mukaan kiintiöt eivät ole tehneet itseään tarpeettomiksi. Valinnat eivät yhä vieläkään toteutuisi luonnostaan, sillä perinteinen ajattelu sukupuolten rooleista kukoistaa yhä.
Parviainen päätyy radikaaliin johtopäätökseen: hänestä kiintiösäännös on merkittävin uudistus naisten osallistumisen kannalta sitten vuoden 1906 äänioikeusuudistuksen!
Hän myös povaa, että tulevaisuudessa kiintiöt turvaavat nimenomaan miesten osallistumista yhteisten asioiden hoitoon, kun ne nyt toimivat naisten eduksi.
Päättäjät eivät luota yhtä vahvasti kuin tutkija luonnolliseen tasa-arvokehitykseen. Ruotsissa aiotaan ottaa 40 prosentin sukupuolikiintiö käyttöön pörssiyhtiöiden hallituksissa. Ehdotuksen mukaan laki astuisi voimaan vuonna 2008. Niskuroijia uhkaisi reilun 15 000 euron sakko.
Norjassa yrityksiä voidaan jo rankaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla.
Suomessakin on herätty. Tasa-arvoministeri Tuula Haatainen (sd) ja pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoittivat lähettävänsä ensi kuussa yrityksille kirjeen, jossa vaativat sukupuolten tasapuolista edustusta valinnoissa.
Jos se ei auta, he uhkaavat yrityksiä sukupuolikiintiöillä.
Kesän uutispulasta huolimatta hanke ei ole saanut suurta huomiota mediassa, vaan se sivuutettiin pääkirjoituksissa lyhyesti vääränlaisena politiikkana.
Mukava nähdä, miten miehet perustelevat sukupuolikiintiöitä sitten, kun he alkavat voittopuolisesti hyötyä niistä. Entä kiusoittelevatko naiset tuolloin:
- No, miltä tuntuu olla kiintiömies?
Kiintiöt ala-asteiden opettavirkoihin
Suuryritysten johtoporrasta ei valita, eikä koskaan tullakaan valitsemaan, minkään sukupuolikiintiön perusteella. Jos tällaista yritetään väkisin, näiden yritysten pääkonttorit siirtyvät johonkin sellaiseen maahan, jossa saavat operoida talouselämän realiteettien pohjalta, sen sijaan että jäisivät maahan jossa päätöksiä tehdään ylisuvaitsevaisen ja järjettömän houreen vallassa.
Tämän varmaan jokainen ymmärtää - ei jotain Nokiaa johdeta sukupuolen vaan ammattitaidon perusteella. Siinä on liian isot rahat kiinni, että niitä vaarannettaisiin pelleilyllä.
Vielä pari asiaa:
Monelle sana Feminismi ei ole synonyymi tasa-arvolle, kiitos äärifeministien ja heidän julkisuuskuvansa.
Parviaisen mielipide viitaten vuoteen 1906 on mielenkiintoinen, ilmeisesti hän ei pidä arvossa sitä, että aviomies ei saa enää raiskata naista avioliitossa? Joku täällä mainitsi nimittäin, että feministit ovat saaneet jotain aikaan sitten 1900-luvun alunkin.
Tämä viimeinen onkin sitten vittuilua - jos kiintiö edellyttää, että yrityksen henkilöstöstä 40% on miehiä ja naisia, niin mitä niiden puuttuvien 60% (tai 20%, riippuen laskentatavasta) sitten pitäisi olla?
ihan hyvin onnistunut Norjassakin.
jostain listaa esim. Norjan top 30 yrityksestä ja niiden sukupuolijakaumasta?
se laki on ollut siellä voimassa jo vuosia.
Ei todellakaan johtoportaisiin valita sukupuolen vaan, ammattitaidon mukaan. Lähes naurettavaa nuo kiintiöt, ei voida ymmärtää että mitä pätevämpi työntekiä sitä enemmän yritys tekee voittoa ja siitä johtuu että töihin otetaan ammattitaidon, ei sukupuolen takia.
Puhe oli, että Norjassa on käytössä sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöissä. On varmaan koko Norjan talous taantunut.
koska kiintiöt aiheuttavat sen että miehiä ei enää kiinnosta samassa määrin touhut joissa ihmiset pärjäävät jonkun muun kuin kilpailun, pätevyyden osoittamisen ym asioiden perusteella.
Voin aivan hyvin olettaa että on olemassa kourallinen miehiä jotka haluavat mennä johonkin sosiaalipuolen lautakuntiin. Sen sijaan teknisiin on varmasti hakua, mutta jos niihin aletaan valitsemaan henkilöitä jonkun tasa-arvon perusteella saattaa mielenkiintokin ymmärrettävistä syistä kärsiä. Mihin tämä johtaa, tuleeko lautakunnista entistä pätevämpiä?
On sitäpaitsi saivartelua vedota johonkin sanakirjan tulkintaan feministä, feminismiksi moni mieltää aivan jonkun muun asian kuin siellä on mainittu. Eikä liene ihme...
En epäile yhtään etteikö joku sähköasentaja voisi kannattaa sähköasentajien kiintiötä vaikkapa nokian hallitukseen. On eri asia pitäisikö sähköasentajan kuitenkaan päästä ko. asiaa päättämään.
Taannoin oli juttua isojen lehtien päätoimittajien miesvoittoisuudesta. Samalla muistaakseni eräs naistoimittaja totesi ettei naisilla ole tarpeeksi pyrkyryyttä ja halua tuonkaltaisiin tehtäviin. Jos näin on pitäisikö heitä silti niihin hommiin sitten alkaa valitsemaan? Tullaan vaikka kotoa hakemaan, vaikka paikalle olisi miehiä pyrkimässä jonoksi asti...
Nykyään tuntuu olevan hirveä halu päästä vaikuttamaan asioihin niillä tahoilla joille ne eivät kuulu. En tiedä, onkohan se jotenkin imartelevaa jos joku tasa-arvovaltuutettu tai -lautakunta pääsee pompottamaan suuryrityksen johtaja- ja hallitusvalintoihin. En yhtään silti epäile etteikö varsinkin vasuririntamalla olisi tuollaista halua.
tosin vanhaa sellaista.
http://www.norway.org/News/archive/2003/200303gender.htm
Noin puolessa Norjan top 250 yhtiöstä oli ainakin yksi nainen johtoportaassa vuonna 2002.
Lisäksi tuolla todetaan monia muitakin mielenkiintoisia seikkoja, mm. se, että 12 kuukauden palkallinen (80%) vauvaloma saattaa merkittävästi haitata naisten pääsyä johtaviin virkoihin yksityisissä yrityksissä.
Myöskin eräs merkittävä Norjalainen naisjohtaja kritisoi kyseistä 40% lakia sanomalla, että Norjalaiset eivät tarvitse valtiovallan apua määritelläkseen ketkä istuvat yksityisyritysten johtoportaassa, vaan toteaa että firmat osaavat hoitaa asian itsekin ilman lainsäädännöllistä pakotetta.
Tuumitaanpa artikkelissa myös sitä, että naiset etsiytyvät usein julkiselle sektorille töihin, ja tästä syystä yksityisten naisedustus on pientä. Tilanne on kuulemma toisin yhdysvalloissa jossa julkisen sektorin osuus on pieni.
mutta sehän siis on ennen näiden kiintiöiden käyttöönottoa. Kiintiöt tuli v. 2004 yrityksiin.
Haittaa jo lehden myyntiä.