Uskon,että kuoleman jälkeen elämä jatkuu.En kuitenkaan niin,että kuoltuani istuisin pilven reunalla ja soittelisin harppua,vaan aivan toisin.Uskon,että kuoleman jälkeen ihminen joutuu Suuren neuvoston eteen jossa hänen joko totuuden sulkaa painavampi tai kevyempi sydän punnitaan ja jos sydän on täynnä totuutta,pääsee hän suljettujen porttien taakse ikuiseen elämään,joka on kuin ennen kuolemaa,mutta ilman ongelmia ja se paikka on sellainen,johon sydän on aina halunnut ja kaivannut.Se paikka on sellainen,missä kaikki on niin kuin itse on halunnut ja sen seinälleen kirjoittanut toivomuksena ja minkä jumalat sallivat,antavat sen käydä palkkiona hyvästä elämästä toteen.Mutta jos siis totuudensulka on sydäntä painavampi,syö minut tuonelan hirviö ja elämäni päättyy siihen lopullisesti eikä minun onneksi tarvitse joutua ikuiseen kärsimykseen,niin kuin kristittyjen olen kuullut sanovan.
En siis todellakaan tahdo,että hautajaisissani sanotaan: "Maasta sinä olet tullut ja maaksi olet nyt taas jälleen tuleva".Ruumini ei saa hajota mullaksi vaan sen täytyy säilyä ikuisesti jotta voin elää toisessa maailmassa.Vaikka jos minulta leikattaisiin käsi irti ja laskettaisiin hautaan yksikätisenä,olisin sellainen tuonpuoleisessakin.
Jonkun mielestäni tämä puhe on varmasti täyttä sontaa,mutta se on mieleni ja sydämeni tahto päästä ihanempaan maailmaan.Olen ollut pitkäänki sitä mieltä,että ruumiini on saattanut syntyä tässä kirotussa,kylmässä maassa,mutta henkeni ja sydämeni on kotoisin aivan muualta.Sen vuoksi uskon tähän äskeiseen teoriaan joka on vanha,mutta toivoisin sen uskonnon heräävän taas henkiin.Vahva on uskoni siihen ja siksi yritän puhua totuudella ja korjata virheet,jotta sydämeni todellakin olisi täynnä totuutta ja hyvyyttä.
En siis todellakaan tahdo,että hautajaisissani sanotaan: "Maasta sinä olet tullut ja maaksi olet nyt taas jälleen tuleva".Ruumini ei saa hajota mullaksi vaan sen täytyy säilyä ikuisesti jotta voin elää toisessa maailmassa.Vaikka jos minulta leikattaisiin käsi irti ja laskettaisiin hautaan yksikätisenä,olisin sellainen tuonpuoleisessakin.
Jonkun mielestäni tämä puhe on varmasti täyttä sontaa,mutta se on mieleni ja sydämeni tahto päästä ihanempaan maailmaan.Olen ollut pitkäänki sitä mieltä,että ruumiini on saattanut syntyä tässä kirotussa,kylmässä maassa,mutta henkeni ja sydämeni on kotoisin aivan muualta.Sen vuoksi uskon tähän äskeiseen teoriaan joka on vanha,mutta toivoisin sen uskonnon heräävän taas henkiin.Vahva on uskoni siihen ja siksi yritän puhua totuudella ja korjata virheet,jotta sydämeni todellakin olisi täynnä totuutta ja hyvyyttä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä niitä hautoja on auottu, on todettu että kyllä ne kuolleet lahoavat ja hajoavat. Miten sitten käy kuolemanjälkeiselle elämällesi?
Tässä tapauksessa ei saisi edes ajatellakaan hautojen avaamista!Faraotkin suunnittelivat hautansa salaisesti,ettei se vain joutuisi haudanryöstäjien käsiin.Mutta jos ajattelee nykypäivän suuntaisesti saattaisi sellaiset hautajaiset olla jopa lehtijutun arvoiset.Mutta kun päiväni koittaa pidän kaiken salassa ja järjestän (lähes) kaiken itse.
Ruumis saattaa lahota,mutta sillä ei ole suurta merkitystä.Riittää,kunhan ruumis on saanut olla rauhassa ainakin sen vuoden,jotta matka Tuonelaan on onnistunut.Siellä jumalat kirjoittavat vainajan nimen muistiin ja kun jumalat ovat sen kirjoittaneet ja on päässyt tuonpuoleiseen,sen jälkeen ei maallisella jäänteellä ole enään niin suurta merkitystä.
Kyllä minä ainakin tulen kurkistelemaan jäljelle jääneiden elämää.