Aloitetaanpa nyt tästä aiheesta keskustelu.
Miksi Jumala sallii pahuutta
Entinen Jehovan todistaja
301563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Mihin perustuu näkemys että Jumala sallii pahuutta?
Perusteita ei taida löytyä...
Jumala voi joko sallia tai olla sallimatta pahuuden. Miltä näyttää?!?! Kaikkivaltiasta Jumalaa korkeampaa olentoa ei ole, joten tuskinpa kukaan häntä pompottelee siinä asiassa.
Tietysti jumala voisi olla myös sallimatta pahuutta, mutta olla väliinpitämätön, sillä kaikkivoipana (mm. kristittyjen oletus) hän olisi kykeneväinen estämään pahuuden.
"Jumala voi joko sallia tai olla sallimatta pahuuden. Miltä näyttää?!?! Kaikkivaltiasta Jumalaa korkeampaa olentoa ei ole, joten tuskinpa kukaan häntä pompottelee siinä asiassa."
Pahuus voi myös kuulua Jumalan suunnitelmaan tai olla kuulumatta. Minä uskon että se kuuluu.
on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
Saarnaaja 4:1
Syy Jumalan pahuudensallintaan ei ole niin yksinkertainen kuin jehovat esittävät, mutta Jobin kirjan avulla voidaan saada aika paljon selville. Tuossa ohessa alempana on linkki joka kannattaa käydä katsomassa. Mutta sitä ennen:
Kun kyseessä on pahuudensallinta niin kyseessä on aihe, johon kuuluu myös se mitä me voimme oppia pahudensallinnasta sen lisäksi että mietitään sitä miksi pahuutta ylipäätään on olemassa. Syntihän tuli vitsaamaan meitä ensimmäisen ihmisparin kautta ja Raamattu kertoo lisäksi, että "koko maailma on paholaisen vallassa" joten synti ja pahuus on osa elämäämme joka tapauksessa ja sitä ja sen seurauksia kuten kuolemaa, emme pääse pakoon, paitsi yhdessä tapauksessa: Meille on annettu synnistä ja sen seurauksista pakotie, Jeesus Kristus joka on kuollut meidän syntiemme edestä niin ettei yksikään joka häneen uskoo joudu kadotukseen vaan saa iankaikkisen elämän.
Ohessa on tuo linkki sleyn sivulle, jossa on käsitelty tätä aihetta Jobin kokemuksen kannalta http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/MiksijlasalJR.htm
"Job oli kadottanut tajun oman käsityskykynsä pienuudesta ja sitten hän syytti Jumalaa. Jumalan puheen jälkeen Job tajusi virheensä. Hän sanoi: "Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut." (Job 42,5). Nyt tiedän, etten tiedä sinusta kaikkea. Nyt tiedän, etten aina ymmärrä tapaasi toimia. Nyt tiedän, että olet paljon suurempi kuin kuvittelin. Ja silti sinä olet olet hyvä Jumala. Ja minä kiitän sinua, vaikka en aina käsitä sinua."
Katsotaan nyt jos jehovat heittävät omia kommenttejaan, tiedä vaikka saataisiiin siitä juttua aikaiseksi.
-Corrector-
Tuollaisenaan tuo vastuukysymys on minulle (ja monille muillekin) samantasoinen, kuin jos kyselisin itseltäni miksi Hammaskeiju sallii hammassärkyä. Eikös olisi syytä ensin hankkia todisteet oletetun syyllisen olemassaolosta?
Toki minäkin voin leikkiä ajatuksella, että Hammaskeijulla oli huono päivä ja Hammaspeikko astui Hammaskeijun varpaille, jolloin Hammaskeiju menetti malttinsa. Ja oletetun hammasperinnetiedon mukaan Hammaskeiju on sysännyt maailmanlaajuisen hammashuollon Hammaspeikon harteille. Tosin hammasperinnetieto on tuossa vaiheessa jättänyt kertomatta, että Hammaskeijulla oli pinna kireällä, koska ei itsekään enää hallinnut maailmanlaajuista hammashuoltoa.
Mutta Saatanan kieltäminen on samaa kuin niiden kaikkien ihmisten omakohtaiset kokemukset Lusiferista...Muistatko tapauksen Emily Rose?
>>Mutta Saatanan kieltäminen on samaa kuin niiden kaikkien ihmisten omakohtaiset kokemukset Lusiferista...
Sehän tässä oikeastaan onkin erikoista, että on lähinnä pelkästään yksilökohtaisia kokemuksia, joista usein puhutaan vasta vuosien kuluttua. Minäkin uskalsin kertoa rakenteiden läpi kulkeneesta "faijastani" vasta hänen kuoltuaan.
Vartiotorniseura esittää Saatanan vainoavan raivoisasti yli kuutta miljoonaa jehovantodistajaa. Siellä niitä kokemuksia luulisi olevat enemmän kuin muualla yhteensä. No jaa, kyllähän Saatana vainoaa hämäykseksi omiaankin, jos ottaa vakavissaan Vartiotorniseuran väitteen, että kaikki muut uskonnot ovat Saatanasta.
Erään hyvän ystäväni lähisukulainen esittää Saatanan pakottavan hänet juomaan alkoholia. Kerroin ystävälleni, että eikö hän voisi esittää tuolle lähisukulaiselle, että kyseinen jehovantodistaja menisi paikalliseen Alkoon ja hakisi viinansa Saatanan piikiin. Ystäväni totesi, että ehkä asia on jo tullut esille seurakunnan vanhempien pitämissä puhutteluissa.
Saatanan kieltäminen vie tosiaan pohjan pois monilta asioilta, mutta mitä on ajateltava niistä noin neljästä miljardista ihmisestä, jotka eivät tunnusta Raamattua, eivätkä persoonallista Saatanaa, vainoaako Saatana heitäkin?
>>Muistatko tapauksen Emily Rose?
Ei ole lainkaan tuttu minulle.
mennä yksityiskohtiin, mutta jo sinällään "Saatana palvojat" ovat osoitus Saatanasta ja katso netistä vaikka Googlesta Emily Rose=)
>>... "Saatana palvojat" ovat osoitus Saatanasta
Niin ja jehovantodistajat ovat osoitus Jehovasta sekä helvetinenkelit Helvetistä.
>> katso netistä vaikka Googlesta Emily Rose=)
Katson jossain vaiheessa, kunhan ilta himmenee.
iäkkään sisaren, joka oli meitä hoitamassa 60 luvun loppupuolella. Katsoimme sen ajan tv musiikki ohjelmaa ja siinä leikittiin parilla kolmella päällekkäiskuvalla esintyjää. Siihenpä sisar tokas poistuessaan, että demonista. Vähän säikytti kun arvostettu henkilö oli seurakunnassa.
Onneksi nykyään voi ajatella omilla aivoillaan!! Tai ehkä joku JT sen nyt taas kieltää??
>>Muistatko tapauksen Emily Rose?
Emily Rose on elokuvahahmon nimi. Anneliese Michel oli uskonnollisen perheen uskonnollinen nuori, jonka mieli järkkyi. Tätä sairautta parannettiin uskonnollisesti puoskaroimalla ja tällainen parannustapa johti lopulta tytön kuolemaan.
Minä en näe tässä muuta saatanallista kuin se puoskarimaisuus jolla sairas tyttö johdettiin nälkäkuolemaan.
http://paranormal.about.com/od/demonsandexorcism/a/aa09 0505.htm
http://virginiaghosts.com/exorcism_of_emily_rose.php
lämpimästi kirjaa Epäilijän kirjeet, joka löytyy kristillisestä kirjakaupasta. Aivan varmasti anaa uudenlaista näkökulmaa ja ajateltavaa kaltaisellesi ihmiselle, jota järkisyyt estävät uskomasta persoonalliseen Jumalaan. Kirja käy myös erittäin hyvin läpi pahuuden sallimisen ongelmaa.
>>järkisyyt estävät uskomasta persoonalliseen Jumalaan.
Jos omia tuntojani tarkemmin analysoin, niin en mielikuvituksessani sulje pois Jumalaa. Voisin nimittäin kuvitella, että Jumala labrasi jotain koeputkessa bunsenpolttimen yllä, mutta ei ollut tyytyväinen lopputulokseen, linkosi koeputken jossa maailmankaikeutemme sijaitsee, roskakoriinsa ja siellä olemme edelleen. Koska tälle Jumalalle voisi esimerkiksi jottavuotemme olla joktosekuntimme mittainen, niin aurinkomme sammuu kun viimeinen valkohehkuisen kipinä hiipuu koeputkessa.
Myönnän, että tuo ajatus on itsellenikin yhtä epäuskottava kuin Raamatun kertomus ihmisen alkuhistoriasta, niinpä järkisyyt estävät minua uskomasta labran koeputkeenkaan.
Mitä lukemiseen tulee, niin en ole edes jehovantodistajana lukenut niin paljon "alan" kirjallisuutta kuin nykyään luen.
"alan" kirjallisuudessa on kovin paljon vaihtelua laadun suhteen, mutta aina sieltä löytyy onneksi myös "helmiä" joukosta.
Mitä tulee persoonallisen Luojan olemassaoloon, niin lainaan jälleen Boydin kirjaa (ei se minulle mikään raamattu kuitenkaan ole) perusteluikseni.
Kysymys on ns. antrobologisesta argumentista, joka on selitetty näin:
" Järkeilen tähän tapaan: me ihmiset olemme persoonallisia olentoja. Uskon tämän tarkoittavan sitä, että meillä on järki (että olemme tietoisia ja rationaalisia olentoja), että meillä on sydän, joka on vapa ja kykenee rakastamaan ja jolla on siksi myös moraalinen vastuu ja että meillä on sielu (voit nimittää sitä miksi tahdot), joka kaipaa merkitystä ja mielekkyyttä. Tietoisuus omasta itsestä, rationaalisuus, rakkaus, moraalisuus ja mielekkyys: näitä väitän persoonallisen olennon tuntomerkeiksi sanan täydessä merkityksessä.
Määrittelisin edessämme olevan ongelman näin: me joko olemme ympäristössä (ts.maailmankaikkeudessa), joka on sopusoinnussa näiden ominaisuuksien kanssa, tai sitten emme ole. "
Jatkuu
" Nyt sitten on kysyttävä, saammeko me persoonallisina olentoina (edellä lueteltuine ominaisuuksinemme) vastakaikua kosmiselta ympäristöltämme. Minä väitän, että ellei ympäristömme ole lopulta itsekin persoonallinen, ellei koko elämämme piiri ole tietoinen, rationaalinen, rakastava, moraalinen ja päämäärätietoinen, silloin kosminen ympäristömme ei pysty vastaamaan meidän persoonamme kaipaukseen. Toisin sanoen, ellei ole persoonallista Jumalaa, lopullista todellisuutta, jonka puitteissa me olemme olemassa, silloin meitä ihmisiä voidaan pitää vain mielettöminä ja piinattuina luonnon oikkuina, sillä kaikki meille olennaisen tärkeät asiat ovat täysin merkityksettömiä tässä maailmankaikkeudessa. "
Asiaa voisi kuvata myös filosofisella perusolettamuksella, että seuraus ei voi koskaan olla syytä suurempi. Eli jos me ihmiset olemme persoonallisia (Tietoisuus omasta itsestä, rationaalisuus, rakkaus, moraalisuus ja mielekkyys), niin meidän on täytynyt ilmaantua tänne maailmankaikkeuteen samoja ominaisuuksia omaavan persoonallisen Luojan toimesta.
>>.. me joko olemme ympäristössä (ts.maailmankaikkeudessa), joka on sopusoinnussa näiden ominaisuuksien kanssa, tai sitten emme ole. "
Ajatusmaailmassani tuollainen ei ole todiste Jumalan olemassaolosta. Ympäristö on muovannut ihmistä ja ihminen ympäristöä.
>> ... silloin meitä ihmisiä voidaan pitää vain mielettöminä ja piinattuina luonnon oikkuina, sillä kaikki meille olennaisen tärkeät asiat ovat täysin merkityksettömiä tässä maailmankaikkeudessa. "
Minulle riittää se, että olemme luonnonoikkuja. Uusia oikkuja syntyy hieman tiheämmin kuin vanhoja oikkuja kuolee.
>>...niin meidän on täytynyt ilmaantua tänne maailmankaikkeuteen samoja ominaisuuksia omaavan persoonallisen Luojan toimesta.
Miksi lähteä tuollaisesta olettamasta, koska tuon miettija on itse määrittänyt nuo "ominaisuudet" mieleisikseen? Teorioita parhain päin miettiessään saa juuri sitä mitä hakee. Pahimmillaan on ensin lopputuolettama, jonne pääsemiseksi haetaan keino.
on tietysti aina lopulta uskosta, koska sekä ateistin, että teistin tapauksessa kyse on siitä, että täytyy uskoa hieman enemmän, kuin mitä olemassa oleva todistusaineisto ehdottomasti edellyttää. Tietenkin oikein haettu maailmankatsomus syntyy silloin, kun selvitellään, mitä teoriaa todistusaineisto parhaiten tukee. Mielestäni Kristinusko pärjää tässä vertailussa varsin hyvin.
>>koska sekä ateistin, että teistin tapauksessa kyse on siitä, että täytyy uskoa hieman enemmän,
Niin tai jos toinen ei löydä edellyttämäänsä näyttöä ja toinen taas kehittelee näyttöä uskonsa tueksi.
Mutta antaa olla, lähtökohtaisesti minua ei uskonnollisuus vaivaa, jotkin uskontojen lieveilmiöt kyllä.
täällä. Minua vaivaa näissä lieveilmiöissä erityisesti uskonnot, jotka vetoavat ihmisiin, joilla on tarve kuulua jonkin asteiseen "uskonnolliseen eliittiin". Jehovan todistajien keskuudessa tämä on aika selkeästi havaittava ilmiö.
Olen miettinyt ihan samaa asiaa, mutta jos rehellisesti asiaa pohtii niin eikö kaikki paha ja epäonni ole ihmisen itsensä aiheuttamaa, onko sota esimerkiksi Jumalan syytä vai ihmisen ?, tai onko se että maailmassa on niin paljon nälänhätää Jumalan syytä ?, tai se että maailmassa on paljon työttömyyttä,rikoksia,murhia,väkivaltaa jne jne…Jumalan syytä ?….eipä taida olla, ihminen on itse vastuussa tästä kaikesta paskasta mitä päälleen on kaatanut.
Ehkäpä täällä ollaan oppimassa mitä itsekkyydestä,välinpitämättömyydstä…jne..jne, elikkä sanalla sanoen rakkaudettomuudesta toisia kohtaan seuraa, tämä on kovaa koulua ihmiselle mutta ehkä ihminen on niin kovakalloinen luomus että mikään muu ei auta.
Tässä maailmassa kaikilla olisi hyvä olla jos vain ihmiset sitä haluaisivat..mutta EI, ahneus,kateus,itsekkyys,vallanhimo,omistamisenhalu,välinpitämättömyys,raakuus jne…jne…ajavat ihmiskunnan lopulta tuhoon ja se hetki ei ole enää kovinkaan kaukana, ehkä sitten loppuu tämä pahuuskin maanpäältä ja ihminen saa lopulta rauhan.
ja ei salli. Hyvyyttäkin tapahtuu paljon ja paha saa palkkansa, siitäkin pitää Jumala huolen, vaikka siis antaa pahankin tapahtua. Hän nyt kuitenkin on ilmoittanut sen jo raamatussa - siis että pahaa tapahtuu ja maailma on pahan vallassa. Mutta vain tietyn ajan verran hän sallii pahuutta, ja ajan päätyttyä, Ilmestyskirjan toteuduttua, ei hän enää pahuutta salli, ellei sitä paholaisen hetkisen ajaksi vapauttamista lasketa, mutta sen jälkeen ei sallita pahuutta pätkääkään. Siihen saakka täytyy vain uskoa, mitä Raamatussa sanotaan, että maailma on pahan vallassa ja että on olemassa se "tämän maailman jumala", joka ei olisi voinut luvata kaikkea Jeesukselle, ellei todella olisi 'in charge here'.
Ei Jumala, vaan ihmisten oma synti ja luopumus sekä harhaopit tekevät ja aiheuttavat pahaa.
Miksi Jumala sallii pahan? Ihmisten synti taisi johtaa siihen... mutta kuten sanottu, ei hän salli pahuutta iän kaiken :)
Minä ainakin uskon saatanaan - sellainen asuu saman katton alla kanssani ja käy kokouksissa "salilla" aina kun vain mahdollista. Muut ajat ryyppää rankasti ja harjoittaa henkistä väkivaltaa "heikompaa astiaa" kohtaan. Jotenkin alkaa olla usko hyvän olemassaoloon aika vähissä...
Sana "sallii" on osoitus jostakin. Tarkoittanee,että asiaintila olisi eilainen jos Jumala ei sallisi pahuutta...
Mitä on ensinäkin pahuus?
Hyyvän vastakohta?
Vetosin aiemmin vastauksessani raamattuun, jota monet käyttävät auktoriteettinaan. "Kaikella on määräaikansa", niin myös pahuudella, joka on Jumalan tarkoitusta vastaan.
Jeesus oli Jumalan edutaja ja hän puhui pelastuksesta ja häneen kohdistuva uhri, siis hän itse oli tuo uhri, olisi paavalinkin mukaan ensimmäinen Aadam(ihminen täydellisessä merkityksessä), joka oli luotujansa täydellinen inhimillisessä merkityksessä, niin Jeesus oli toinen, eli tässä kohtaan oli mooseksen laki viitoittajana, "Elämä elämästä", Jeesuksen lunastusuhri kaikkien puolesta, jotka uskoisivat tuohon järjestelyyn.
Pahuus loppuisi,kun lunastusta käytettäisiin...
Milloin sitä käytetään?
Raamatun mukaan kuollut on vapaa synneistään...
Se, mitä sitten tapahtuu on Jumalan kädessä.
Raamatun mukaan pelastetut tulevat olemaan Jumalan kanssa eikä itkua,eikä surua ja parkua ole enää oleva...lupaa Johamnnekselle annettu ennekkotieto Ilmestyksenkirja.
Jumalalla on oikeus olla miten Jumalaa huvittaa ja pahuus on Jumalan tahto. Meillä ei tietenkään ole äänivaltaa protestoida koska Jumala on itsevaltainen öykkäri.
En menisi syyttelemään Jumalaa pahuudesta, sillä hän antoi ihmisille mahdollisuuden valita. Mikään ei pakota ihmisiä olemaan sellaisia hirviöitä kuin useimmat ovat. Ei ole ihme, että Jumala on aika ajoin hävittänyt kaikki ihmiset maan päältä. Itsekkyydessään ja pahuudessaan ihmiset eivät vaali tätä hienoa pallukkaa, jonka Jumalalta asuttavakseen saivat, vaan päin vastoin: ahneudessaan tuhoavat sen senkin uhalla, että ovat samalla vaarassa tuhoutua itsekin ja vieläpä tietävät sen. Kannatan Jumalan tapaa "hoidella" ihmiset.
Tietääkö Jumalasi kaiken vai ei? Jos ei, niin mikä Jumala se sellainen on, ja toisaalta jos tietää niin sitten Hän tiesi että ihminen tulisi lankeamaan.
Oliko ihmisillä todellista valinnanvapautta?
Onkohan tämä aihe nyt käsitelty koska vastauksia ei enää näytä tulevan.
Moro Viljo,
Niljakkaat jehovat ovat tarkoituksellisesti jättäneet vastaamatta tähän aiheeseen, vaikka heillä onkin jehovalainen selitys asialle. Jehnut eivät halua keskustella asiasta julkisesti, koska heidän versionsa johtaa jehovalaisittain kiusalliseen ongelmaan johon liittyy Jumalan kaikkitietävyys. Jehovien mielestä kaikkitietävä Jumala kun ei tiennyt miten tulisi käymään kun hän ei halunnut tietää lopputulosta, vaikka onkin (muuten) kaikkitietävä. Ohdake pisti aikoinaan jeppuloille luun kurkkuun tuolla Jippiin puolella pari vuotta sitten tuosta kaikkitietävyydestä.
Jehnut eivät siis halua ottaa tätä asiaa esille koska heidän oppinsa joutuisi naurunalaiseksi - taas kerran - joten he ovat hiljaa ja antavat oman selityksensä sellaisille kokemattomille jotka eivät osaa esittää asiaan liittyviä teräviä ja koettelevia kysymyksiä.
Tämä jehovien hiljaisuus on osoituksena heidän periniljakkuudestaan.
-Corrector-