Törmäsin - taas kerran - luterilaisen kirkon taholta tuleviin syytöksiin, joita toistuvasti tuodaan esiin suhteessa karismaattisuuteen. Syytökset ovat hämmentäviä ja panee totisesti miettimään, että mistä tässä on kyse. Tuonkin tännekin tämän keskustelukatkelman, jos vaikka voitaisiin ihan asiallisesti mietiskellä Jumalan edessä, että mistä tässä on oikein kyse.
Eräs henkilö kirjoitti:
""Karismaattisiin liikkeisiin mm Nokia Missionin kokouksissa koetaan omituisia ilmiöitä. Niitä pidetään todistuksena Jumalan "voitelusta".
Näitä sielullisia hurmahenki-ilmiöitä ovat:
Hillitön nauru
Kaatuminen "hengen lyömänä"
Juopuminen hengestä...hoipertelu kuten juovuksissa
Hillitön nauru...selitetään "iloksi hengessä"
Eläinäänet...karjuminen, kiekuminen, kiljunta..."profetaallista ääntelyä"
Lattialla makaaminen....naiset saattavat kokea "synnytystuskia" sielujen pelastumisen takia
Ym. lista ei ole täydellinen... """
Tässä kommentissa tulee hyvin esiin se perusasia, mikä on herättänyt minut miettimään, että mitä tämä luterilainen oppi pitääkään sisällään. Onko luterilainen oppi harhaa ja julmaa eksytystä ? Onko luterilainen oppi lähimmäis- ja erityisesti kärsiviin päin vihamielistä ?
Tuohan on selvää panettelua itsekeksityin syytöksin. Miksi tällaista ?
Itse en ole miettinyt näitä syytöksiä kovinkaan paljoa. Olen ohittanut ne vain pahojen ihmisten panetteluna. Mutta tässä Koiviston tapauksessa ja näissä syytöksissä se pahuus ja pahansuopuus tulee surullisella tavalla esiin.
Millainen on se mieli joka tällaisia keksii ihmisistä, jotka jokatapauksessa ovat elämässään niin paljon kärsineet ja pahaa kokeneet, pelkästään propagandatarkoituksessa. Onko luterilainen mieli agressioissaan taantunut keskiaikaan ? Mitä tyydytystä luterilaiset saavat loukatessaan nimenomaan kärsiviä ?
On hyvä huomata, että nämä luterilaisten mielestä "elämöijät" ovat pääasiassa ihan tavallisten kirkossa kävijöiden tuhoamia ihmisiä - insestien (tätä on satoja tuhansia tapauksia), raiskausten, pedofilian, perhe-, koulu- ja työpaikkaväkivallan ja rikosten uhreja.
Ensin tuhotaan Suomessa satoja tuhansia ihmisiä (joku jopa esitti arvion että lähes kattavasti aikuisväestö on jonkun asian vaurioittama) lukemattomin eri tavoin sekä fyysisesti että henkisesti ja sitten kun he saavat apua suoraan Jumalalta näissä kokouksissa, niin syytetään väärästä tavasta reagoida parantumisiin. Eihän sairaalassakaan syytetä vakavasti sairasta, jos hän käyttäytyy taikka huutaa väärällä tavalla. Parantuminen - äärimmäisen vaikeissa tapauksissa - tuottaa aina jotain sellaista mitä terve ja korskainen ihminen vierastaa.
Ensin tuhotaan tämä ihmisparka ja sitten luodaan ahdistavia syytöksiä päälle, jos sattuu käyttäytymään väärällä tavalla jonkun hyvinvoivan silmissä julkisissa kokouksissa. Haluaako luterilaiset näin toimien peittää pahojen tekojensa jäljet? Tässä jotenkin fokusoituu ihmisen koko pahuuden syvyys. Tässä on jotain samaa mitä natsien suhtautumisessa juutalaisiin. Natsit joskus nauttivat juutalaisäitien käytöksellä, kun ensin murskattiin lapsen pää tämän äidin nähden ja sitten naurettiin äidin huudoilla ja käytöksellä.
Mutta se on nyt varmaa, että yhä enemmän täytyy evankeliumia Jeesuksesta saarnata, sillä tämä maailma on näköjään läpeensä paha ja vain ainoastaan Jumala voi näiden luterilaisten sydämet vielä kääntää. Tätä saarnatkaamme. Jeesuksen nimeen. Amen
Eräs henkilö kirjoitti:
""Karismaattisiin liikkeisiin mm Nokia Missionin kokouksissa koetaan omituisia ilmiöitä. Niitä pidetään todistuksena Jumalan "voitelusta".
Näitä sielullisia hurmahenki-ilmiöitä ovat:
Hillitön nauru
Kaatuminen "hengen lyömänä"
Juopuminen hengestä...hoipertelu kuten juovuksissa
Hillitön nauru...selitetään "iloksi hengessä"
Eläinäänet...karjuminen, kiekuminen, kiljunta..."profetaallista ääntelyä"
Lattialla makaaminen....naiset saattavat kokea "synnytystuskia" sielujen pelastumisen takia
Ym. lista ei ole täydellinen... """
Tässä kommentissa tulee hyvin esiin se perusasia, mikä on herättänyt minut miettimään, että mitä tämä luterilainen oppi pitääkään sisällään. Onko luterilainen oppi harhaa ja julmaa eksytystä ? Onko luterilainen oppi lähimmäis- ja erityisesti kärsiviin päin vihamielistä ?
Tuohan on selvää panettelua itsekeksityin syytöksin. Miksi tällaista ?
Itse en ole miettinyt näitä syytöksiä kovinkaan paljoa. Olen ohittanut ne vain pahojen ihmisten panetteluna. Mutta tässä Koiviston tapauksessa ja näissä syytöksissä se pahuus ja pahansuopuus tulee surullisella tavalla esiin.
Millainen on se mieli joka tällaisia keksii ihmisistä, jotka jokatapauksessa ovat elämässään niin paljon kärsineet ja pahaa kokeneet, pelkästään propagandatarkoituksessa. Onko luterilainen mieli agressioissaan taantunut keskiaikaan ? Mitä tyydytystä luterilaiset saavat loukatessaan nimenomaan kärsiviä ?
On hyvä huomata, että nämä luterilaisten mielestä "elämöijät" ovat pääasiassa ihan tavallisten kirkossa kävijöiden tuhoamia ihmisiä - insestien (tätä on satoja tuhansia tapauksia), raiskausten, pedofilian, perhe-, koulu- ja työpaikkaväkivallan ja rikosten uhreja.
Ensin tuhotaan Suomessa satoja tuhansia ihmisiä (joku jopa esitti arvion että lähes kattavasti aikuisväestö on jonkun asian vaurioittama) lukemattomin eri tavoin sekä fyysisesti että henkisesti ja sitten kun he saavat apua suoraan Jumalalta näissä kokouksissa, niin syytetään väärästä tavasta reagoida parantumisiin. Eihän sairaalassakaan syytetä vakavasti sairasta, jos hän käyttäytyy taikka huutaa väärällä tavalla. Parantuminen - äärimmäisen vaikeissa tapauksissa - tuottaa aina jotain sellaista mitä terve ja korskainen ihminen vierastaa.
Ensin tuhotaan tämä ihmisparka ja sitten luodaan ahdistavia syytöksiä päälle, jos sattuu käyttäytymään väärällä tavalla jonkun hyvinvoivan silmissä julkisissa kokouksissa. Haluaako luterilaiset näin toimien peittää pahojen tekojensa jäljet? Tässä jotenkin fokusoituu ihmisen koko pahuuden syvyys. Tässä on jotain samaa mitä natsien suhtautumisessa juutalaisiin. Natsit joskus nauttivat juutalaisäitien käytöksellä, kun ensin murskattiin lapsen pää tämän äidin nähden ja sitten naurettiin äidin huudoilla ja käytöksellä.
Mutta se on nyt varmaa, että yhä enemmän täytyy evankeliumia Jeesuksesta saarnata, sillä tämä maailma on näköjään läpeensä paha ja vain ainoastaan Jumala voi näiden luterilaisten sydämet vielä kääntää. Tätä saarnatkaamme. Jeesuksen nimeen. Amen
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oletkos ihan varma, että tuo lainaamasi kommentti tuli luterilaisen kirkon taholta, eikä joltain yksityiseltä henkilöltä? Muistathan ettei kristityille sovi antaa väärää todistusta lähimmäisestään, ei myöskään lähimmäisensä seurakunnasta.
Missä harhojenmetsästysfoorumilla olet ollut? On se kumma, että uskovat ihmiset viihtyvät sellaisilla, vaikka olisi asiallisempiakin keskustelufoorumeita tarjolla! Meille kuuluisi puhua sitä mikä on oikeaa ja rakentavaa, eikä kaivella muiden vikoja ja niissä rypeä ja vieläpä kutsua toisiakin samoihin kuralätäköihin. Mietipä vähän sitä, hiljaa itseksesi.
"Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä OIKEAA, mikä PUHDASTA, mikä RAKASTETTAVAA, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on JOTAKIN KIITETTÄVÄÄ, SITÄ ajatelkaa; ... niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne. " (Fil.4:8)
T: Tiinaliina
Sinänsä hyvä kun häpeät tuota luterilaisen kirkon edustajan lausuntoa. Valitettavasti tuollaiset lausunnot eivät kirkon piirissä ole harvinaisia vaan samantyyppisiä lausuntoja toistuvasti antaa Tampereen seudun tuomiokapitulikin. Näitä voi lukea ko. tuomiokapitulin kotisivuiltakin NokiaMissioon liittyen.
Ei minulla ole mitään syytä hävetä, oli se sitten kenen tahansa lausunto. En kuulu kirkkoon. Itse Nokiamissio-asiaan en ole tässä edes ottanut kantaa, vaan siihen, että aloittaja on liittynyt harhanmetsästäjien synkkään (ja eksyneeseen) joukkoon hakemaan vikoja toisten seurakunnista, tässä tapauksessa lut. kirkosta. Lisäksi en usko, että tuo hänen lainaamansa teksti on kirkon kannanotto asiaan, vaan jonkun yksityishenkilön. Hyvin paljon mahdollista, että kyseinen yksityishenkilökin kuuluu siihen morkkaajien joukkoon, jolle pääasia ei suinkaan ole evankeliumin levittäminen eikä edes epäkohtien KORJAAMINEN, vaan TOISTEN uskonsuuntien ja seurakuntien vikojen (usein asiatonkin) esittely, ja niiden harhoista keskustelu. Ei meitä kristittyjä ole sellaiseen kutsuttu, vaan ihan muuhun.
T: Tiinaliina
Itse asia mitä alustuksessa on tullut esiin on kuitenkin kauheudessaan aivan kamala, kun nimenomaan sairaiden ja kärsivien kimppuun käydään lisäten heidän kärsimyksiään. Kyse on ihmisoikeudellinen myös. Eikä mikään kristillisen organisaation tulisi näin menetellä vaikkei käytännössä uskokaan Jeesukseen toimivalla ja elävällä tavalla.
Onpas sulla rankan pessimismin sävyttämä väärin ymmärrys. yksityisen ihmisten kirjoitusten perusteella, jonka oletan nyt kyseesää olevan ei pidä ruveta tuomaroimaan koko seurakuntaa. Ja ihan vaan vastaukseksi niin jo kesäkuussa Nettmission uutisoi valheellisesti tästä Koiviston asiasta. Oli kuulemma tuomiokapitulin kanta ne asiat jotka koivisto itse väitti sen kannan olevan, Lue Tuomiokapitulin vastaus niin tiedät mikä on Luterilaisen kirkon kanta. JA vielä kun olen seurannut tätä keskustelua täällä palstalla niin kuinka suuri onkaan se helluntailaisten joukko joka koko ajan haukkuu luterilaista kirkkoa. HÄVETKÄÄ! Eikö löydy järkevämpää tekemistä.