(Alla oleva materiaali Kainuun Sanomissa eilen)
Kansanedustajilta kysytään kantaa Suomen susipolitiikkaan
Mika Moilanen
Imatralainen kunnallispoliitikko Marko Lind kerää parhaillaan kansanedustajien kannanottoja Suomen susipolitiikkaan.Lind kysyy kansanedustajilta, haluavatko nämä Suomeen enemmän vai vähemmän susia, ja halutaanko Suomelle itsemääräämisoikeus susipolitiikan suhteen.
Kansanedustajat saivat aiheeseen liittyvän kyselyn sähköpostitse kesäkuun lopussa. Alkuperäistä kahden viikon vastausaikaa pidennettiin kansanedustajien kesäloman takia.
”Vastaanotto on ollut yllättävänkin suuri, kun huomioi että kansanedustajat ovat kesälomalla. Monet ovat laittaneet mielipiteitäänkin mukaan”, Lind kertoo. ”Jo nyt on monia kymmeniä kansanedustajia, jotka ovat samalla aaltopituudella susipolitiikan suhteen”, Lind jatkaa.
Vastauksia odotellaan lomien jälkeen
Lind kertoo, että kainuulaisedustajat Paula Lehtomäki ja Anne Huotari eivät ole vielä ilmoittaneet kantaansa. Hän kuitenkin uskoo, että heidänkin mielipiteensä tulee lomien jälkeen selville. ”Uskon susien näyttelevän Kainuussa niin suurta roolia, että tuntuu oudolta jos he eivät ottaisi kantaa. Varsinkin näin eduskuntavaalien alla.”
Monessa mukana oleva imatralainen uskoo vastausprosentin kasvavan juuri keväisten vaalien takia. ”Uskallan sanoa, että pääsääntöisesti edustajat ottavat kantaa, sillä asia koskettaa niin paljon suomalaisia.” Lindin mukaan äänestäjillä on oikeus tietää edustajien kanta susipolitiikkaan.
”Vihreiltä saadun vastauksen perusteella uskallan veikata koko puolueen kannan olevan jo selvä.” Veikkaustaan Lind perustelee Johanna Rautakorven lähettämällä kirjelmällä, jossa todetaan että riistanhoitopiirit ovat viime vuosina hyvin selvästi osoittaneet olevansa väärä taho hoitamaan käytännön susikannan hoitoa ja suojelua. Kirjelmässä kerrotaan myös, että susi ei kuulu metsästettävien vaan suojeltavien lajien joukkoon. Rautakorpi toimii eduskunnassa Anni Sinnemäen avustajana.
Vastanneet pääasiassa Lindin linjoilla
Kansanedustajille lähettämässään kyselyssä Lind toteaa, että mikäli susikannan annetaan kasvaa entisestään, tulee se rajoittamaan metsästyskoirakulttuuria, karjanhoitoa, porotaloutta ja lemmikkieläinten kasvattamista.”Susimäärän kasvattaminen riistää myöskin jokamiehen oikeuksia koskien luonnossa samoilemista sekä marjojen ja sienien poimimista susipelon tähden”, Lind jatkaa.
Tähän mennessä vastanneiden kansanedustajien mielipiteet ovat olleet pääasiassa susikannan säätelyn ja Suomen itsemääräämisoikeuden kannalla.
”Susia on maassamme ehdottomasti liikaa. Vaikein tilanne on tihentymäalueilla ennen kaikkea itärajan kunnissa, kuten esimerkiksi kotikunnassani Lieksassa ja koko Pohjois-Karjalassa. Susikantaa on harvennettava ja voimakkaasti. Suomen tulee voida kansallisesti päättää susipolitiikastaan”, Lauri Kähkönen vastaa. Metsästystä ja kalastusta harrastavan eduskunnan eräkerhon johtoryhmän jäsenen vastaus on yksi pisimmistä ja perustelluimmista.
Ministeritason vastaukset puuttuvat
Aiempia kirjallisia tuotoksiaan vastauksiinsa ovat tähän mennessä liittäneet Paula Risikko, Seppo Lahtela sekä Esko Ahonen, jotka kaikki kannattavat susikannan säätelyä ja Suomen itsemääräämisoikeutta.
Irja Tulonen on sitä mieltä, että susia on liikaa. Hän ei kuitenkaan tahdo susipolitiikan itsemääräämisoikeutta Suomelle. ”Kyse ei valitettavasti ole tahdosta, vaan Euroopan unionin direktiivistä”, hän perustelee vastauksessaan.
Paavo Lipposen erityisavustaja Antton Rönnholm ilmoitti, ettei Lipponen vastaa tällaisiin gallupeihin.
Ministeritason vastauksia ei kyselyyn ollut perjantaihin mennessä saapunut. Toinen valtionvarainministeri Ulla-Maj Wideroos on kuitenkin ehtinyt ilmoittamaan vastaamattomuudestaan. Wideroos pyytää huomioimaan, ettei vastaamatta jättämistä saa tulkita minkäänlaisena kannanottona.
Adressilla hyvä vastaanotto
Kansanedustajille lähettämänsä kyselyn lisäksi Marko Lind kerää parhaillaan adressia, jossa toivotaan Suomelle oikeutta päättää omasta susikannastaan. Internetissä olevan adressin oli allekirjoittanut perjantaina puoleen päivään mennessä hieman yli tuhat henkilöä. Lind pitää määrää hyvänä.
”Tietoa ei ole tässä vaiheessa vielä mennyt alan harrastajille, mutta elokuussa asia on esillä ainakin Suomen ajokoirajärjestön lehdessä ja Metsästäjä-lehdessä.”
Lind kertoo, että ajokoirajärjestössä on jäseniä noin 11 000. Adressi-informaatiosta on sovittu hänen mukaansa jo lehden päätoimittajan kanssa.
Imatralaisen kunnallispoliitikon mukaan susiongelmaan löytyy ratkaisu vain jos todelliset luonnonsuojelijat ja metsästäjät yhdistyvät. Hän tarkentaa, että ei tarkoita todellisilla luonnonsuojelijoilla fanaatikkoja.
Adressi toimitetaan ensi vuoden alussa maa- ja metsätalousministeriöön, eduskuntaan ja EU-komissioon.
Suomella oltava oikeus päättää omasta susikannastaan -adressi löytyy osoitteesta www.adressit.com/susi.
-------------------------------------------------
Artikkelista kuva os.
http://www.voittajakennel.com/web/SIVU103.htm
Kansanedustajilta kysytään kantaa Suomen susipolitiikkaan
Mika Moilanen
Imatralainen kunnallispoliitikko Marko Lind kerää parhaillaan kansanedustajien kannanottoja Suomen susipolitiikkaan.Lind kysyy kansanedustajilta, haluavatko nämä Suomeen enemmän vai vähemmän susia, ja halutaanko Suomelle itsemääräämisoikeus susipolitiikan suhteen.
Kansanedustajat saivat aiheeseen liittyvän kyselyn sähköpostitse kesäkuun lopussa. Alkuperäistä kahden viikon vastausaikaa pidennettiin kansanedustajien kesäloman takia.
”Vastaanotto on ollut yllättävänkin suuri, kun huomioi että kansanedustajat ovat kesälomalla. Monet ovat laittaneet mielipiteitäänkin mukaan”, Lind kertoo. ”Jo nyt on monia kymmeniä kansanedustajia, jotka ovat samalla aaltopituudella susipolitiikan suhteen”, Lind jatkaa.
Vastauksia odotellaan lomien jälkeen
Lind kertoo, että kainuulaisedustajat Paula Lehtomäki ja Anne Huotari eivät ole vielä ilmoittaneet kantaansa. Hän kuitenkin uskoo, että heidänkin mielipiteensä tulee lomien jälkeen selville. ”Uskon susien näyttelevän Kainuussa niin suurta roolia, että tuntuu oudolta jos he eivät ottaisi kantaa. Varsinkin näin eduskuntavaalien alla.”
Monessa mukana oleva imatralainen uskoo vastausprosentin kasvavan juuri keväisten vaalien takia. ”Uskallan sanoa, että pääsääntöisesti edustajat ottavat kantaa, sillä asia koskettaa niin paljon suomalaisia.” Lindin mukaan äänestäjillä on oikeus tietää edustajien kanta susipolitiikkaan.
”Vihreiltä saadun vastauksen perusteella uskallan veikata koko puolueen kannan olevan jo selvä.” Veikkaustaan Lind perustelee Johanna Rautakorven lähettämällä kirjelmällä, jossa todetaan että riistanhoitopiirit ovat viime vuosina hyvin selvästi osoittaneet olevansa väärä taho hoitamaan käytännön susikannan hoitoa ja suojelua. Kirjelmässä kerrotaan myös, että susi ei kuulu metsästettävien vaan suojeltavien lajien joukkoon. Rautakorpi toimii eduskunnassa Anni Sinnemäen avustajana.
Vastanneet pääasiassa Lindin linjoilla
Kansanedustajille lähettämässään kyselyssä Lind toteaa, että mikäli susikannan annetaan kasvaa entisestään, tulee se rajoittamaan metsästyskoirakulttuuria, karjanhoitoa, porotaloutta ja lemmikkieläinten kasvattamista.”Susimäärän kasvattaminen riistää myöskin jokamiehen oikeuksia koskien luonnossa samoilemista sekä marjojen ja sienien poimimista susipelon tähden”, Lind jatkaa.
Tähän mennessä vastanneiden kansanedustajien mielipiteet ovat olleet pääasiassa susikannan säätelyn ja Suomen itsemääräämisoikeuden kannalla.
”Susia on maassamme ehdottomasti liikaa. Vaikein tilanne on tihentymäalueilla ennen kaikkea itärajan kunnissa, kuten esimerkiksi kotikunnassani Lieksassa ja koko Pohjois-Karjalassa. Susikantaa on harvennettava ja voimakkaasti. Suomen tulee voida kansallisesti päättää susipolitiikastaan”, Lauri Kähkönen vastaa. Metsästystä ja kalastusta harrastavan eduskunnan eräkerhon johtoryhmän jäsenen vastaus on yksi pisimmistä ja perustelluimmista.
Ministeritason vastaukset puuttuvat
Aiempia kirjallisia tuotoksiaan vastauksiinsa ovat tähän mennessä liittäneet Paula Risikko, Seppo Lahtela sekä Esko Ahonen, jotka kaikki kannattavat susikannan säätelyä ja Suomen itsemääräämisoikeutta.
Irja Tulonen on sitä mieltä, että susia on liikaa. Hän ei kuitenkaan tahdo susipolitiikan itsemääräämisoikeutta Suomelle. ”Kyse ei valitettavasti ole tahdosta, vaan Euroopan unionin direktiivistä”, hän perustelee vastauksessaan.
Paavo Lipposen erityisavustaja Antton Rönnholm ilmoitti, ettei Lipponen vastaa tällaisiin gallupeihin.
Ministeritason vastauksia ei kyselyyn ollut perjantaihin mennessä saapunut. Toinen valtionvarainministeri Ulla-Maj Wideroos on kuitenkin ehtinyt ilmoittamaan vastaamattomuudestaan. Wideroos pyytää huomioimaan, ettei vastaamatta jättämistä saa tulkita minkäänlaisena kannanottona.
Adressilla hyvä vastaanotto
Kansanedustajille lähettämänsä kyselyn lisäksi Marko Lind kerää parhaillaan adressia, jossa toivotaan Suomelle oikeutta päättää omasta susikannastaan. Internetissä olevan adressin oli allekirjoittanut perjantaina puoleen päivään mennessä hieman yli tuhat henkilöä. Lind pitää määrää hyvänä.
”Tietoa ei ole tässä vaiheessa vielä mennyt alan harrastajille, mutta elokuussa asia on esillä ainakin Suomen ajokoirajärjestön lehdessä ja Metsästäjä-lehdessä.”
Lind kertoo, että ajokoirajärjestössä on jäseniä noin 11 000. Adressi-informaatiosta on sovittu hänen mukaansa jo lehden päätoimittajan kanssa.
Imatralaisen kunnallispoliitikon mukaan susiongelmaan löytyy ratkaisu vain jos todelliset luonnonsuojelijat ja metsästäjät yhdistyvät. Hän tarkentaa, että ei tarkoita todellisilla luonnonsuojelijoilla fanaatikkoja.
Adressi toimitetaan ensi vuoden alussa maa- ja metsätalousministeriöön, eduskuntaan ja EU-komissioon.
Suomella oltava oikeus päättää omasta susikannastaan -adressi löytyy osoitteesta www.adressit.com/susi.
-------------------------------------------------
Artikkelista kuva os.
http://www.voittajakennel.com/web/SIVU103.htm
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pellet runo-Suomessa itkevät muutaman kotieläimen perään!
Pitäkää koiranne kiinni ja nostakaa maximaaliset tuet karjanne susituhoista ja olkaa onnellisia, että Suomessa on vielä susia!
... on susista?
Että vastustaa susia. Myös minä olen Itä-Suomesta kotoisin, mutta en pelkää susia.
Sudet kuuluvat Suomeen ja ovat osa luontoa.
Jos joku yhteiskunnan veronmaksajien rahoista ylituettu paskatalikko ja sonnanlapioitsija ei satu pitämään susista, koska on niin tyhmä, ettei osaa rakentaa tarpeeksi korkeata aitaa niin hankkikoot opin aidan rakentamiseen vaikka K-Raudan ohjelappusista.
Myös roomalaiset käyttivät susia. Todella hienoja eläimiä. Jonkun turhautuneen ja yhteiskunnan rahoista tuetun paskatalikon mielenrauhan vuoksi ei susia ruveta hävittämään! KYLLÄ JÄMPTI ON NIIN!
Tuet pois niin paskatalikot häviävät ja sudet saavat olla rauhassa!
Jos otetaan järki käteen, niin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana erilaiset häiriintyneet ja huonon hoidon saaneet koirat ovat raadelleet kuoliaaksi lapsia ja tehneet elinikäiset vammat. Miksi tästä asiasta ei puhuta, vaikka ongelma on satakertainen ns. "susiongelmaan" verrattuna. Koiran raatelema lapsi kuitataan usein paikallislehdessä pienellä uutisella ja koiranomistaja yrittää oikeudessa todistaa, ettei mitään vikaa ollut. Ilmeisesti kun EU:lle ei voida mitään, niin sijaisongelmaksi nostettu sudet. Jo on aikoihin eletty!!
Tässäkin tehdään taas EU:sta syypää. Susia on ollut Suomessa aina. Nyt se ongelma on vain nostettu ylikorostetusti esiin. Tuet pois viljelijöiltä niin susipelot loppuvat siihen!