Olematon Tekijä on ihmiskunnan ja enemmänkin kaiken olevaisen, kaiken aineen materian kaikkialla, Yksi ja jakamaton Minuus. Miksi nimitän sitä olemattomaksi? Koska materialle sitä ei ole olemassa, vaikka materia on syntynyt siihen. Miksi se olisi sitten tekijä? Koska se suorittaa kaiken toiminnan ollen sen alkuunpanija materian kautta. Ihmiskunnan Yksi Minuus ottaa näin muotoa kaikessa olevassa atomin pienimmästä näkymättömästä hiukkasesta galakseihin ja tähtitarhoihin.
Olematonta on tietysti mahdotonta kuvitella. Alkuräjähdyspiste on kuitenkin kellunut tuossa tyhjyyden tilassa. Jos käytämme mielikuvitustamme ja annamme visiomme lentää tarpeeksi korkealle, kauas tähtitarhojen taakse avaruuden laidan yli niin näemme kaiken Olemassa olevan yhäkin vain pienenä pisteenä Olemattomuuden kangasta vasten. Alkuräjähdys saattaakin olla vain ihmiskunnan rikkirevitty mieli, Yhden ja alkuperäisen Ihmiskunnan Minuuden hajoaminen. Joka tapauksessa tiede hapuilee olematonta kuvaillessaan alkuräjähdyspisteen Olematonta taustaa vasten.
Olematon tekijä näyttää löytyvän siis kaiken alusta kaiken olemassa olon tuolta puolen, mutta myös atomitiede törmää siihen. Atomien pienimpienkin näkymättömien rakenneosien välimatkat ovat suuria ja kaikkein tiivein ja raskainkin aine on täynnä tyhjyyttä ja Olemattomuutta. Kaiken aineen ja siis myös ajan läpäisee suuri Olematon. Aika ei ole muuta kuin kahden aineenhiukkasen välisen liikkeen ja matkan vertailua. Olematonta taustaa vasten ei ole liikettä, eikä aikaa. Olematon on ajaton. Olematon on kuolematon. Tätä taustaa vasten Olematon on ainoa muuttumaton ja koko olemassa olo muuttuja. Näin Olematon tekijä saattaa olla ainoa Tosi Olemassa Oleva ja kaikki aine hajoavaa, ruostuvaa, kuolevaa. Olematon on ainoa absoluutti?
Nyt esitän väitteen, jota rikkirevitty ihmismieli ei helposti hyväksyne. Esitän, että paitsi Olematon on kaiken tekijä sen alkuunpanijana, niin myös se on kaiken kokija. Esitän, että kaikella olemassa olevalla on Yksi ja sama Minuus. Esitän, että sinulla ja minulla on sama sisin ja että erotus välillämme on ulkoisessa kuoressamme. Väitän että meillä kaikilla on sama Minuus, jopa minuuden kokeminen. Erillisminuus syntyy Yhden Minuutemme samaistuessa kuoreensa. Väitän että ihmistä erillisenä olentona ei ole ajattomuuden taustaa vasten olemassakaan.
Biologisesti lienee todistettu, että erillisen ihmisyksilön matka alkaa kohdusta ja päättyy hautaan. Vaikka ihmisen ruumis, ammatti, status, sukupuoli katoavat kuolemassa (kaikki ainetta), niin aineen hiukkasten välillä oleva Olemattomuus ei voi kadota. Jos Minuutemme on Olematon tekijä, niin joudumme viimein antamaan todellisen arvon kaikelle olemassa ololle. Saamme antaa Minuuden arvon vihdoin jokaisen ihmisen lisäksi eläin- ja kasvikunnalle. Joudumme tunnustamaan että kaikella olemassa olevalla on minuus. Tuo Minuus on oma minuutemme, vaikka ajallinen materialistinen kuori erottaa meidät Itsestämme.
Olematonta on tietysti mahdotonta kuvitella. Alkuräjähdyspiste on kuitenkin kellunut tuossa tyhjyyden tilassa. Jos käytämme mielikuvitustamme ja annamme visiomme lentää tarpeeksi korkealle, kauas tähtitarhojen taakse avaruuden laidan yli niin näemme kaiken Olemassa olevan yhäkin vain pienenä pisteenä Olemattomuuden kangasta vasten. Alkuräjähdys saattaakin olla vain ihmiskunnan rikkirevitty mieli, Yhden ja alkuperäisen Ihmiskunnan Minuuden hajoaminen. Joka tapauksessa tiede hapuilee olematonta kuvaillessaan alkuräjähdyspisteen Olematonta taustaa vasten.
Olematon tekijä näyttää löytyvän siis kaiken alusta kaiken olemassa olon tuolta puolen, mutta myös atomitiede törmää siihen. Atomien pienimpienkin näkymättömien rakenneosien välimatkat ovat suuria ja kaikkein tiivein ja raskainkin aine on täynnä tyhjyyttä ja Olemattomuutta. Kaiken aineen ja siis myös ajan läpäisee suuri Olematon. Aika ei ole muuta kuin kahden aineenhiukkasen välisen liikkeen ja matkan vertailua. Olematonta taustaa vasten ei ole liikettä, eikä aikaa. Olematon on ajaton. Olematon on kuolematon. Tätä taustaa vasten Olematon on ainoa muuttumaton ja koko olemassa olo muuttuja. Näin Olematon tekijä saattaa olla ainoa Tosi Olemassa Oleva ja kaikki aine hajoavaa, ruostuvaa, kuolevaa. Olematon on ainoa absoluutti?
Nyt esitän väitteen, jota rikkirevitty ihmismieli ei helposti hyväksyne. Esitän, että paitsi Olematon on kaiken tekijä sen alkuunpanijana, niin myös se on kaiken kokija. Esitän, että kaikella olemassa olevalla on Yksi ja sama Minuus. Esitän, että sinulla ja minulla on sama sisin ja että erotus välillämme on ulkoisessa kuoressamme. Väitän että meillä kaikilla on sama Minuus, jopa minuuden kokeminen. Erillisminuus syntyy Yhden Minuutemme samaistuessa kuoreensa. Väitän että ihmistä erillisenä olentona ei ole ajattomuuden taustaa vasten olemassakaan.
Biologisesti lienee todistettu, että erillisen ihmisyksilön matka alkaa kohdusta ja päättyy hautaan. Vaikka ihmisen ruumis, ammatti, status, sukupuoli katoavat kuolemassa (kaikki ainetta), niin aineen hiukkasten välillä oleva Olemattomuus ei voi kadota. Jos Minuutemme on Olematon tekijä, niin joudumme viimein antamaan todellisen arvon kaikelle olemassa ololle. Saamme antaa Minuuden arvon vihdoin jokaisen ihmisen lisäksi eläin- ja kasvikunnalle. Joudumme tunnustamaan että kaikella olemassa olevalla on minuus. Tuo Minuus on oma minuutemme, vaikka ajallinen materialistinen kuori erottaa meidät Itsestämme.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..ja "yhtätyhjänkanssa."
Se mistä (ilmeisesti) puhut on hyvin voimakas Valo- ja Henkienergia, jossa myös yksilölliset henkiolennot elävät (aineellisissakin puvuissa).
Siitä näkökulmasta katsottuna fyysinen maailma
on harhaa - tai olematonta.
Pysähtyi, kuin seinään. Kysynkin, onko olemassa edes teoreettista mahdollisuutta sille, että olematon pystyisi jotain tekemään?
Ensinhän on määriteltävä, mikä ja mitä olematon täytyy olla. Siis siellä ei ole mitään ainetta eikä siellä voi olla energian alkuakaan, siis ei pienintäkään liikettä mihinkään päin. Eikö niin?
Ja koska olemattomassa ei voi olla edes liikkeen aavistustakaan, silloin yksinkertaisesti ei olematon voi aiheuttaa eikä synnyttää kertakaikkiaan mitään.
Kiitos hyvästä johdatuksesta avaruuden tyhjyyden äärilaidoille ja alkutilanteeseen.
Tämä todistaa Raamatussa kerrotun luojan olevan kaiken takana ja kaiken alkuunpanija.
Ja Hän on kaikkien maallisten tutkimusten ja mittareiden saavutuskykyjen saavuttamattomissa, iankaikisesta iankaikkiseen, niin kauan, kuin Hän tahtoo.
Kaiken olevaisen olemattomuus on illeerialista olotilaa. Siinä kulkee energia aineen, olevaisen läpi ja katoaa jälleen olemattomuuteen ollen kuitenkin epäolevaisena olemassa. Tämä epäolevainen koskettaa meitä kaikkia meidän syväminuuden kautta. Syväminuus jatkaa olemassaoloaan olemattomuudessaan hyvin alkukantaisena henkisapluunana. Me kaikki tunnemme tuon olemattomuudessa olevan henkisapluunan olemassaolon merenrannalla tuulenhenkäyksenä.
Rauhaa ja siunausta.
sanot että epäolevainen oli olemassa, ja sen minä ymmärrän, että täydellinen tyhjyys voi olla epäolevainen ja kuitenkin olla olemassa, siis olemattomana.
Mutta kun itsekukin laji synnyttää lajinsa mukaisia jälkeläisiä.
Kuinka silloin epäolevainen voisi synnyttää olevaisia "jälkeläisiä"? Sitä en heti käsitä.
Epäolevaisen täytyisi muuttua itsensä vastaiseksi ja kuitenkin pysyä voimissaan, koska muuten olevainen ei saisi mistään energiaa.
Tai epäolevainen luovuttaa enrgiansa olevaiselle, mutta eihän epäolevaisella voi olla enrgiaa.
Muuten se ei olisi epäolevainen.
Eikö niin?
"Epäolevaisen täytyisi muuttua itsensä vastaiseksi ja kuitenkin pysyä voimissaan, koska muuten olevainen ei saisi mistään energiaa."
Hyvä ajatus. Vaikka Olematomuus on olevaiselle täysin olematon, onko sen pakko olla sitä itselleen?
Alkaa tuntua, että kohta lähestytään olemattoman ajatuksen rajaa.heh.
"vaikka olemattomuus on olevaiselle täysin olematon, onko sen pakko olla sitä itselleen"?
Niinpä, tuli mieleen, että totuus siellä ainakin on, olemattomuudessakin, se siinä rupesi hämmästyttämään.
Mutta onko olemattomuudessa havaitsijaa, että olemattomuus voitaisiin tunnistaa.
Ja vaikka sitä ei voitaisi tunnistaa, voihan se silti olla olemassa.
Mutta olemattomuus ei mielestäni pysty muuttumaan ominvoimin, vaan muuttaja täytyy tulla ulkopuolelta.
Koska jos olemattomuus voisi itse muuttua, tuskin se olisi edes muuttunut olemattomuudeksi.
Ja jos ajatellaan, että asteroidi tai meteori tunkeutuu olemattomuuteen, tuolla avaruuden syvyyksissä, onko olemattomuus sen jälkeen enää olemattomuus.
Ja miksi se kivenmurikka olisi olemattomuuden saanut muuttumaan miksikään.
Samoin maanpäällinen kuoppa ei muutu sen kummemmaksi, vaikka kuoppa täyttyykin vedellä ja sitä sanotaan lammeksi tai järveksi.
Sama kuoppa se on edelleen, mutta ei näytä kuopalta.
Nyt keitättää kahvia, kun en saanu ratkaistua tämän paremmin.
Jokos sienestys on alkanut, vai viimevuoden satojako tässä imeskellää :o
Hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa...
Kohdalle tuntematon polku. hhehe. Mullaku ei oo niitä, siksi jäi tuokin olemattomuus ratkaisematta.
Miten susta tuli tollanen nolo siimahäntä? häpeetkö jo nimeäskin!
Sun taustallas on kyllä syytäkin hävetä.
muutama tuhta vuotta sillä nyt ihminen ei pysty käsittämään näitä asioita