Tukin katkonta

tehtaan miehet seuraa koneitten mittalaitteitten kuutiointia ja päivittän kuski itse ottaa pituusmitan ja latva halkaisijan ja merkkaa lokikirjaan .
motossa myöskin hienouksia ja sillä saadaan opetettua jokusia runkoi tehtyään niin se tietää mitä puusta saa irti ja ehottaa joten helppoa tämä homma ku mikä niiin on .

Hyvä nimitys oli tuo porkkanatukki:)) Just siitä kysymys.
Mielestäni sahuri hyötyy tasapaksuista tukeista ja "porkkantukistahan" tulee takkiin, kun siinä tulee pintoja, joita ei voi hydyntää sahatavaranhinnoilla.
Nyt menen jo heikoille jäille, mutta jos tukin latvamitta on just tukkikokoon yltävä ja paksunee tyveä kohti, niin hyötyäkseen tukista pitäisi tukki olla lyhyempi ja latva vaikka kuiduksi. Silloin saisi sahatavaraa enemmän eikä meni pintoihin niin paljon.
Vai sahaako ne koneet pinnatkin tavaraksi ja automaatit katkoo, en usko.
Nyt vastaus sellaiselta joka sahaa! Kyllä kai sellaisia on tässä seurassa.

Porkkanatukki kirjoitti:

Hyvä nimitys oli tuo porkkanatukki:)) Just siitä kysymys.
Mielestäni sahuri hyötyy tasapaksuista tukeista ja "porkkantukistahan" tulee takkiin, kun siinä tulee pintoja, joita ei voi hydyntää sahatavaranhinnoilla.
Nyt menen jo heikoille jäille, mutta jos tukin latvamitta on just tukkikokoon yltävä ja paksunee tyveä kohti, niin hyötyäkseen tukista pitäisi tukki olla lyhyempi ja latva vaikka kuiduksi. Silloin saisi sahatavaraa enemmän eikä meni pintoihin niin paljon.
Vai sahaako ne koneet pinnatkin tavaraksi ja automaatit katkoo, en usko.
Nyt vastaus sellaiselta joka sahaa! Kyllä kai sellaisia on tässä seurassa.

Lue lisää

Sahurin kannalta tasapaksu tukki olisi kaikista parasta raaka-ainetta. Pinnat tehdään suuremmilla sahoilla hakkeeksi ja myydään sellutehtaalle. Kuorihake menee polttoon. Pikkusahurit sen sijaan myyvät pintoja polttopuiksi. Eli ei ne pinnatkaan ole täysin arvotonta tavaraa.

Sahatavaramarkkinoilla pitkä tavara on kysyttyä, senpä vuoksi ostetaan mieluummin pitkiä tukkeja. Kukapa tekisi talonsa verhoukset 3 metrin tavarasta, jos on tarjolla yli 5-metristäkin. Sen sijaan jatkojalostukseen, mm. puusepänteollisuuteen lyhyt tavara kelvannee varsin hyvin.

mti (AMK) kirjoitti:

Sahurin kannalta tasapaksu tukki olisi kaikista parasta raaka-ainetta. Pinnat tehdään suuremmilla sahoilla hakkeeksi ja myydään sellutehtaalle. Kuorihake menee polttoon. Pikkusahurit sen sijaan myyvät pintoja polttopuiksi. Eli ei ne pinnatkaan ole täysin arvotonta tavaraa.

Sahatavaramarkkinoilla pitkä tavara on kysyttyä, senpä vuoksi ostetaan mieluummin pitkiä tukkeja. Kukapa tekisi talonsa verhoukset 3 metrin tavarasta, jos on tarjolla yli 5-metristäkin. Sen sijaan jatkojalostukseen, mm. puusepänteollisuuteen lyhyt tavara kelvannee varsin hyvin.

Lue lisää

kirjoitettiin niin periaatteessa voisi ajatella sahurin kapenemisen johdosta haluavan lyhempiä eli vähemmän kapenevia, mutta kun niille pätkä tukeille on muutenkin rajalliset markkinat ja lyhyttä tulee "yli" kiintiön koko ajan puun vääryyden johdosta niin ollaan nyky tilanteessa!!

Yllä mainittiin moton huomioivan huonosti soikeaa runkoa mittauksessa....... ei pidä paikkansa - risti-mitta mitä ainakin kaksi päämerkkiä käyttää huomioi erinomaisen hyvin myös soikeuden!!
myöskin tyvikertoimissa taitaa olla merkkikohtasia eroja koska komatsulla ainakin kykenee antamaan eri tyvikorjaukset kaikille puulajeille ja lisättynä vielä joka puulajista tukki ja kuitu runko erikseen!!!! kyllä taausti löytyy kuutiot kaikista puista oikein.

yllä..... kirjoitti:

kirjoitettiin niin periaatteessa voisi ajatella sahurin kapenemisen johdosta haluavan lyhempiä eli vähemmän kapenevia, mutta kun niille pätkä tukeille on muutenkin rajalliset markkinat ja lyhyttä tulee "yli" kiintiön koko ajan puun vääryyden johdosta niin ollaan nyky tilanteessa!!

Yllä mainittiin moton huomioivan huonosti soikeaa runkoa mittauksessa....... ei pidä paikkansa - risti-mitta mitä ainakin kaksi päämerkkiä käyttää huomioi erinomaisen hyvin myös soikeuden!!
myöskin tyvikertoimissa taitaa olla merkkikohtasia eroja koska komatsulla ainakin kykenee antamaan eri tyvikorjaukset kaikille puulajeille ja lisättynä vielä joka puulajista tukki ja kuitu runko erikseen!!!! kyllä taausti löytyy kuutiot kaikista puista oikein.

Lue lisää

Kyllä se soikean rungon mittaus on vähän niin ja näin. Tietenki niissä on mittalaitekohtaisia eroja, toisissa paksuusmitta saadaan syöttörullista, toisissa karsimateristä. Esim. Ponsse käyttää kolmiomittausta. Mutta nykylaitteilla ei soikeaa puuta saada mitattua yhtä tarkasti kuin pyöreää, se on ihan varmaa.

Tarkoituksenani oli vain kuvata sitä, että jos laitetaan mittausmenetelmät tarkkuusjärjestykseen, niin YKSITTÄISEN pölkyn mittauksessa epätarkin on saksimittaus, seuraavana motomittaus ja kaikkein tarkin on sahan tukkimittarilla tehtävä mittaus. Ja edellytyksenä tietenkin se, että mittalaitteet on kalibroitu kohdalleen.

yllä..... kirjoitti:

kirjoitettiin niin periaatteessa voisi ajatella sahurin kapenemisen johdosta haluavan lyhempiä eli vähemmän kapenevia, mutta kun niille pätkä tukeille on muutenkin rajalliset markkinat ja lyhyttä tulee "yli" kiintiön koko ajan puun vääryyden johdosta niin ollaan nyky tilanteessa!!

Yllä mainittiin moton huomioivan huonosti soikeaa runkoa mittauksessa....... ei pidä paikkansa - risti-mitta mitä ainakin kaksi päämerkkiä käyttää huomioi erinomaisen hyvin myös soikeuden!!
myöskin tyvikertoimissa taitaa olla merkkikohtasia eroja koska komatsulla ainakin kykenee antamaan eri tyvikorjaukset kaikille puulajeille ja lisättynä vielä joka puulajista tukki ja kuitu runko erikseen!!!! kyllä taausti löytyy kuutiot kaikista puista oikein.

Lue lisää

tarkasti moto mittaa pölkyn pituuden?

mti (AMK) kirjoitti:

Kyllä se soikean rungon mittaus on vähän niin ja näin. Tietenki niissä on mittalaitekohtaisia eroja, toisissa paksuusmitta saadaan syöttörullista, toisissa karsimateristä. Esim. Ponsse käyttää kolmiomittausta. Mutta nykylaitteilla ei soikeaa puuta saada mitattua yhtä tarkasti kuin pyöreää, se on ihan varmaa.

Tarkoituksenani oli vain kuvata sitä, että jos laitetaan mittausmenetelmät tarkkuusjärjestykseen, niin YKSITTÄISEN pölkyn mittauksessa epätarkin on saksimittaus, seuraavana motomittaus ja kaikkein tarkin on sahan tukkimittarilla tehtävä mittaus. Ja edellytyksenä tietenkin se, että mittalaitteet on kalibroitu kohdalleen.

Lue lisää

että on alan ammattilainenkin mukana niin tulee asiaa.

Utelias kirjoitti:

tarkasti moto mittaa pölkyn pituuden?

nykyään ole aika tarkkoja. vaan empä tiedä tuota luulisin ainakin.

Utelias kirjoitti:

tarkasti moto mittaa pölkyn pituuden?

Mittalistalla pituus ilmoitetaan senttimetrin tarkkuudella. Voi olla, että tilavuuden mittauksessa jotkut mittalaitteet käyttävät tätäkin suurempaa tarkkuutta.

Käytännössä yksittäisen rungon kohdalla tarkkuuden tulee tukkipuulla olla yleensä /- 3 cm (sahojen ns. katkaisuikkuna), jolloin keskimäärin päästään suurella runkomäärällä /- 1 %:n tarkkuuteen.

mti (AMK) kirjoitti:

Kyllä se soikean rungon mittaus on vähän niin ja näin. Tietenki niissä on mittalaitekohtaisia eroja, toisissa paksuusmitta saadaan syöttörullista, toisissa karsimateristä. Esim. Ponsse käyttää kolmiomittausta. Mutta nykylaitteilla ei soikeaa puuta saada mitattua yhtä tarkasti kuin pyöreää, se on ihan varmaa.

Tarkoituksenani oli vain kuvata sitä, että jos laitetaan mittausmenetelmät tarkkuusjärjestykseen, niin YKSITTÄISEN pölkyn mittauksessa epätarkin on saksimittaus, seuraavana motomittaus ja kaikkein tarkin on sahan tukkimittarilla tehtävä mittaus. Ja edellytyksenä tietenkin se, että mittalaitteet on kalibroitu kohdalleen.

Lue lisää

kyllä toi mitta on tarkin ku kyseiset puut upotetaan veteen.

mti (AMK) kirjoitti:

Kyllä se soikean rungon mittaus on vähän niin ja näin. Tietenki niissä on mittalaitekohtaisia eroja, toisissa paksuusmitta saadaan syöttörullista, toisissa karsimateristä. Esim. Ponsse käyttää kolmiomittausta. Mutta nykylaitteilla ei soikeaa puuta saada mitattua yhtä tarkasti kuin pyöreää, se on ihan varmaa.

Tarkoituksenani oli vain kuvata sitä, että jos laitetaan mittausmenetelmät tarkkuusjärjestykseen, niin YKSITTÄISEN pölkyn mittauksessa epätarkin on saksimittaus, seuraavana motomittaus ja kaikkein tarkin on sahan tukkimittarilla tehtävä mittaus. Ja edellytyksenä tietenkin se, että mittalaitteet on kalibroitu kohdalleen.

Lue lisää

mitenkähän saksimittaus on epätarkin ,, saksillahan mitataan moton tekemät puut et saadaan moton kuutiointijärjestelmä kaliproitus siihen kolmen prosentin sisään..

tyvikorjaus on puulajikohtainewn , eikä leimikkokohtainen,ja noi korjaukset on ihan tuola tietokoneessa ja sielä on taulukot , oliko se nyt laasasen ahon ja nyysösen niin saadaan mitatuista paksuuksista ja ym niin kuutiot, kone haistelee tyvessä ku sahataan kaatosahaus ja syötetään puuta niin misä suhteessa puu pienenee niin siitä jo kone tietää tämän tyvilaajentuman on.
viimetalvi tehtiin tukkia 2 centin sisään pituudesta ja hyvää tuli..

mti (AMK) kirjoitti:

Sahurin kannalta tasapaksu tukki olisi kaikista parasta raaka-ainetta. Pinnat tehdään suuremmilla sahoilla hakkeeksi ja myydään sellutehtaalle. Kuorihake menee polttoon. Pikkusahurit sen sijaan myyvät pintoja polttopuiksi. Eli ei ne pinnatkaan ole täysin arvotonta tavaraa.

Sahatavaramarkkinoilla pitkä tavara on kysyttyä, senpä vuoksi ostetaan mieluummin pitkiä tukkeja. Kukapa tekisi talonsa verhoukset 3 metrin tavarasta, jos on tarjolla yli 5-metristäkin. Sen sijaan jatkojalostukseen, mm. puusepänteollisuuteen lyhyt tavara kelvannee varsin hyvin.

Lue lisää

kyllä toi pituus tulee ihan tehtaalta lähetettävien taulukoitten mukaan mitäkin paksuutta ja pituusluokkaa on maailmalle myyty ja joku ostanut .
ihan tiedostona motolle sähköpostilla nykyään tulee , riippuu leimikostakin mitä tehään , toisessa tehään pikkupätkää ja toisessa tehään mahonki mäntyy uli 45 cm latva ja oksatonta.

mti (AMK) kirjoitti:

Kyllä se soikean rungon mittaus on vähän niin ja näin. Tietenki niissä on mittalaitekohtaisia eroja, toisissa paksuusmitta saadaan syöttörullista, toisissa karsimateristä. Esim. Ponsse käyttää kolmiomittausta. Mutta nykylaitteilla ei soikeaa puuta saada mitattua yhtä tarkasti kuin pyöreää, se on ihan varmaa.

Tarkoituksenani oli vain kuvata sitä, että jos laitetaan mittausmenetelmät tarkkuusjärjestykseen, niin YKSITTÄISEN pölkyn mittauksessa epätarkin on saksimittaus, seuraavana motomittaus ja kaikkein tarkin on sahan tukkimittarilla tehtävä mittaus. Ja edellytyksenä tietenkin se, että mittalaitteet on kalibroitu kohdalleen.

Lue lisää

ei missään nimessä saa mennä merkkien väliseks kinasteluksi, mutta ponssen ollessa melko yleinen merkki niin tekin olette kaiketi enempi niitä tarkkaillu, mutta meillä löytyy tallista valmetteja ja ponsseja ja puun soikeutta mitattaessa valmetin ristimitta etuteriltä otettaessa on ylivoimanen verrattuna ponssen kolmiomittaan joka ei todellakkaan taho selviytyä kiitettävästi kun soikeus täytyisi selvittää, mutta ristimitalla kun kone saa rungon ympäriltä molemmilta etuteriltä "peilikuva" raakatiedot, joista kone löytää kapeimman ja vahvimman millimetrin niin sen jälkeen tietokoneella on helppo tehtävä laskea keskiväli!!! minusta ponssella on ongelma toi yhden anturin systeemi jossa turvaudutaan liikaa teoreettiseen laskutoimitukseen joka ei ota riittävästi huomioon puun erimuotoja niin ei ole hyvä, josta ainakin me olemme antaneet runsaasti kriittistä palautetta valmistajalle.

1.9 guatro kirjoitti:

tyvikorjaus on puulajikohtainewn , eikä leimikkokohtainen,ja noi korjaukset on ihan tuola tietokoneessa ja sielä on taulukot , oliko se nyt laasasen ahon ja nyysösen niin saadaan mitatuista paksuuksista ja ym niin kuutiot, kone haistelee tyvessä ku sahataan kaatosahaus ja syötetään puuta niin misä suhteessa puu pienenee niin siitä jo kone tietää tämän tyvilaajentuman on.
viimetalvi tehtiin tukkia 2 centin sisään pituudesta ja hyvää tuli..

Lue lisää

Tyvikorjauksen leimikkokohtaisuudella tarkoitin lähinnä sitä, että tyvikorjausprosentti pitää tarkistaa ja tarvittaessa säätää joka leimikolla.

Pointti oli se, että tyvikorjausta ei muutella erikseen jokaiselle kaadettavalle rungolle, vaan se asetetaan leimikon keskimääräisen runkomuodon mukaan.

otanta kirjoitti:

mitenkähän saksimittaus on epätarkin ,, saksillahan mitataan moton tekemät puut et saadaan moton kuutiointijärjestelmä kaliproitus siihen kolmen prosentin sisään..

Tukkien saksimittaus ja motokontrolli on kaksi täysin eri asiaa.

Kun tukkeja (esim metsurin tekemiä) mitataan tien varressa saksilla, niin mittaus tehdään ainoastaan LATVASTA (ns. latvakiintomittaus). Latvaläpimitan ja kyseisen läpimittaluokan yksikkötilavuusluvun perusteella saadaan tukin tilavuus. Lopuksi lasketaan tukkierän keskipituus ja tehdään keskipituuskorjaus.

Motokontrollissa kontrollierän pölkkyjen mittauksessa noudatetaan samaa mittaustapaa mitä moton mittalaite käyttää (pätkittäinmittaus). Mittaukset tehdään metrin pätkissä, siten että ensimmäinen mittaus 50 cm, toinen 150 cm, kolmas 250 cm jne jne. Viimeinen mittaus tehdään loppupätkän puolivälistä, esim 430 cm pitkällä tukilla kohdasta 415 cm. Moton mittalaitteen ja kontrollimittauksen ero saa olla max /- 4 %.

Lisätietoa puutavaran mittauksesta löytyy Metlan sivuilta:
http://www.metla.fi/metinfo

keskustelu.... kirjoitti:

ei missään nimessä saa mennä merkkien väliseks kinasteluksi, mutta ponssen ollessa melko yleinen merkki niin tekin olette kaiketi enempi niitä tarkkaillu, mutta meillä löytyy tallista valmetteja ja ponsseja ja puun soikeutta mitattaessa valmetin ristimitta etuteriltä otettaessa on ylivoimanen verrattuna ponssen kolmiomittaan joka ei todellakkaan taho selviytyä kiitettävästi kun soikeus täytyisi selvittää, mutta ristimitalla kun kone saa rungon ympäriltä molemmilta etuteriltä "peilikuva" raakatiedot, joista kone löytää kapeimman ja vahvimman millimetrin niin sen jälkeen tietokoneella on helppo tehtävä laskea keskiväli!!! minusta ponssella on ongelma toi yhden anturin systeemi jossa turvaudutaan liikaa teoreettiseen laskutoimitukseen joka ei ota riittävästi huomioon puun erimuotoja niin ei ole hyvä, josta ainakin me olemme antaneet runsaasti kriittistä palautetta valmistajalle.

Lue lisää

OK, en todellakaan ole asiantuntija moton mittalaitteiden tekniikoissa ja niiden eroissa. Mutta tarkoitus oli kuitenkin korostaa sitä, että soikean puun mittaukseen liittyy epävarmuustekijöitä, eli niitä ei pystytä 100% tarkkuudella moton mittalaitteilla mittaamaan. Merkkikohtaisia eroja varmaankin on, toiset pystyvät parempaan tarkkuuteen kuin toiset. Mutta tuskin tarkkuus soikealla puulla on samaa luokkaa kuin pyöreällä, olipa moton merkki mikä tahansa??

mti (AMK) kirjoitti:

Tyvikorjauksen leimikkokohtaisuudella tarkoitin lähinnä sitä, että tyvikorjausprosentti pitää tarkistaa ja tarvittaessa säätää joka leimikolla.

Pointti oli se, että tyvikorjausta ei muutella erikseen jokaiselle kaadettavalle rungolle, vaan se asetetaan leimikon keskimääräisen runkomuodon mukaan.

Lue lisää

kumpihan meistä on ollu moton puikois enempi , sinä vai minä ....
kyllä se tyvikorjaus on ihan puukohtanen ku eihän kuusessakaan tai haavassa oo samanlainen tyvilaajentuma saati männyssä.

mti (AMK) kirjoitti:

Tukkien saksimittaus ja motokontrolli on kaksi täysin eri asiaa.

Kun tukkeja (esim metsurin tekemiä) mitataan tien varressa saksilla, niin mittaus tehdään ainoastaan LATVASTA (ns. latvakiintomittaus). Latvaläpimitan ja kyseisen läpimittaluokan yksikkötilavuusluvun perusteella saadaan tukin tilavuus. Lopuksi lasketaan tukkierän keskipituus ja tehdään keskipituuskorjaus.

Motokontrollissa kontrollierän pölkkyjen mittauksessa noudatetaan samaa mittaustapaa mitä moton mittalaite käyttää (pätkittäinmittaus). Mittaukset tehdään metrin pätkissä, siten että ensimmäinen mittaus 50 cm, toinen 150 cm, kolmas 250 cm jne jne. Viimeinen mittaus tehdään loppupätkän puolivälistä, esim 430 cm pitkällä tukilla kohdasta 415 cm. Moton mittalaitteen ja kontrollimittauksen ero saa olla max /- 4 %.

Lisätietoa puutavaran mittauksesta löytyy Metlan sivuilta:
http://www.metla.fi/metinfo

Lue lisää

kyllä toi moton kuutioita ku tarkistetaan niillä saksilla niin otetaan mittoi paljo vähempi kuin moto mittaa .. moto ottaa useamman mitan esim: 10 cm välein ja saksilla nyt sen 50 sentin välein ja sitten lähempänä latvaa syötetään saksiin puun todellinen mitta ja sitten sakset näyttää mistä kohtaa otetaan niin sanottu viiminen mitta ja vielä latvasta viiminen..
yleensä mitä kouluttuneempi henkilö on kyseessä niin ei näistä tajuu mitään ja noi prosentit niin tääläpäin on 3 prosentin sisään eikä 4 jän , tietysti voi vaihdella firmojen mukaan mut täälä meillä on toi 3 me.

korjaus kirjoitti:

kumpihan meistä on ollu moton puikois enempi , sinä vai minä ....
kyllä se tyvikorjaus on ihan puukohtanen ku eihän kuusessakaan tai haavassa oo samanlainen tyvilaajentuma saati männyssä.

Lue lisää

hiljaa!!!!!!!
lue tarkemmin ennenkuin aukaset sanaisen arkkusi!
tyvikorjaus on puulajikohtainen ja leimikkokohtainen mutta ei PUUKOHTAINEN!!! vai säädätkä tietokoneelta erikseen joka rungolle ennen kaatoa uuden tyvikorjauksen? epäilen!

tollo ............. kirjoitti:

hiljaa!!!!!!!
lue tarkemmin ennenkuin aukaset sanaisen arkkusi!
tyvikorjaus on puulajikohtainen ja leimikkokohtainen mutta ei PUUKOHTAINEN!!! vai säädätkä tietokoneelta erikseen joka rungolle ennen kaatoa uuden tyvikorjauksen? epäilen!

Lue lisää

sanotaan näin et eipä sitä tarvi korjata ollenkaan ,, tulevat tehtaalta ja kuutiotku pitää kutinsa niin hyvä on ku tulee kontrolli koneeseen je jokanen puu on oma yksilö että ei tota mäntyä esim ajeta koivun tyvikorjauksella ,, herätkää pahvin nyt eletään nykyaikaa vai käykö se luonnon päälle jos joku muu tietää miten asia on ..

korjaus kirjoitti:

kumpihan meistä on ollu moton puikois enempi , sinä vai minä ....
kyllä se tyvikorjaus on ihan puukohtanen ku eihän kuusessakaan tai haavassa oo samanlainen tyvilaajentuma saati männyssä.

Lue lisää

En ole kaatanut motolla yhtään ainutta puuta. Jollakin taitaa mennä nyt sekaisin sanat "puu" ja "puulaji". Puu on se yksittäinen runko joka metsässä kasvaa. Ja puulajeja on esim. mänty, kuusi ja koivu.

Melkonen fakiiri olet, jos jokaiselle puulle pystyt laittamaan oman tyvikorjauksen. Taidatkin laittaa sen puulajille tai peräti puutavaralajille??

olla tyhmä kirjoitti:

kyllä toi moton kuutioita ku tarkistetaan niillä saksilla niin otetaan mittoi paljo vähempi kuin moto mittaa .. moto ottaa useamman mitan esim: 10 cm välein ja saksilla nyt sen 50 sentin välein ja sitten lähempänä latvaa syötetään saksiin puun todellinen mitta ja sitten sakset näyttää mistä kohtaa otetaan niin sanottu viiminen mitta ja vielä latvasta viiminen..
yleensä mitä kouluttuneempi henkilö on kyseessä niin ei näistä tajuu mitään ja noi prosentit niin tääläpäin on 3 prosentin sisään eikä 4 jän , tietysti voi vaihdella firmojen mukaan mut täälä meillä on toi 3 me.

Lue lisää

En ole väittänytkään, että mittasaksilla otettaisiin yhtä paljon mittauskohtia, kuin mitä moton mittalaite ottaa. Vai olenko???? Väittäisin, että koulutuksesta on hyötyä ainakin luetun ymmärtämisessä. Luehan allaolevasta linkistä mittausmenetelmien ohjeet (viralliset). On olemassa laki puutavaran mittauksesta, sen puitteissa toimitaan. Paikallisesti voi olla sitäkin tarkempia käytäntöjä, mutta laki on kaiken perustana.


http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/index.htm


"Perusmittaustulosta pidetään hyväksyttävänä, jos leimikon tarkastuserässä tukki- ja kuitupuutavaralajiryhmän tai rungonosaluokan ero perusmittaukseen verrattuna on enintään
± 4 %."

" Tarkastuksessa käytetään enintään 1 m:n pätkän pituutta. Mittasaksilla pölkyt mitataan seuraavasti:

- Läpimitat mitataan ristiinmittauksella kuoren päältä 1 mm:n tarkkuudella 1 metrin välein. Mittauskohdat ovat tyvipölkyillä 1,3 m, 1,5 m, 2,5 m jne. ja viimeisen pölkynosan puoliväli ja muilla pölkyillä 0,5 m, 1,5 m jne. ja viimeisen pölkynosan puoliväli"

mti (AMK) kirjoitti:

En ole kaatanut motolla yhtään ainutta puuta. Jollakin taitaa mennä nyt sekaisin sanat "puu" ja "puulaji". Puu on se yksittäinen runko joka metsässä kasvaa. Ja puulajeja on esim. mänty, kuusi ja koivu.

Melkonen fakiiri olet, jos jokaiselle puulle pystyt laittamaan oman tyvikorjauksen. Taidatkin laittaa sen puulajille tai peräti puutavaralajille??

Lue lisää

yksittäis kappale joka kasvaa juuresta

mti (AMK) kirjoitti:

En ole väittänytkään, että mittasaksilla otettaisiin yhtä paljon mittauskohtia, kuin mitä moton mittalaite ottaa. Vai olenko???? Väittäisin, että koulutuksesta on hyötyä ainakin luetun ymmärtämisessä. Luehan allaolevasta linkistä mittausmenetelmien ohjeet (viralliset). On olemassa laki puutavaran mittauksesta, sen puitteissa toimitaan. Paikallisesti voi olla sitäkin tarkempia käytäntöjä, mutta laki on kaiken perustana.


http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/index.htm


"Perusmittaustulosta pidetään hyväksyttävänä, jos leimikon tarkastuserässä tukki- ja kuitupuutavaralajiryhmän tai rungonosaluokan ero perusmittaukseen verrattuna on enintään
± 4 %."

" Tarkastuksessa käytetään enintään 1 m:n pätkän pituutta. Mittasaksilla pölkyt mitataan seuraavasti:

- Läpimitat mitataan ristiinmittauksella kuoren päältä 1 mm:n tarkkuudella 1 metrin välein. Mittauskohdat ovat tyvipölkyillä 1,3 m, 1,5 m, 2,5 m jne. ja viimeisen pölkynosan puoliväli ja muilla pölkyillä 0,5 m, 1,5 m jne. ja viimeisen pölkynosan puoliväli"

Lue lisää

Edelliseen viestiin tuli väärä lainaus, koska "    

Ennen toukokuun 1 päivää 2007 käyttöönotettavan hakkuukoneen mittalaitteella voidaan mitata puutavaraa tämän määräyksen mukaisesti vuoden 2011 loppuun saakka. Mittalaitteen tarkastusmittaus voidaan suorittaa määräyksen mukaisesti 30 päivään huhtikuuta 2007 saakka."


Vielä tällä hetkellä voimassa oleva ohje on siis seuraava: "Pölkyn tilavuus mitataan vahvistetun ohjeen mukaan. Tarkastuksessa voidaan käyttää enintään 1 m:n pätkän pituutta. Mittasaksilla pölkyt mitataan seuraavin tarkennuksin. Läpimitat mitataan kuoren päältä 1 mm:n tarkkuudella 1 metrin välein (mittauskohdat 0,5 m, 1,5 m, jne. ja viimeisen pölkynosan puoliväli). Pölkyn pituus mitataan 1 cm:n tarkkuudella. Pölkyn tilavuus lasketaan sylinterin kaavalla kuutioitujen pätkien summana."

mti (AMK) kirjoitti:

Tyvikorjauksen leimikkokohtaisuudella tarkoitin lähinnä sitä, että tyvikorjausprosentti pitää tarkistaa ja tarvittaessa säätää joka leimikolla.

Pointti oli se, että tyvikorjausta ei muutella erikseen jokaiselle kaadettavalle rungolle, vaan se asetetaan leimikon keskimääräisen runkomuodon mukaan.

Lue lisää

moi no kyllä toi tyvikorjaus on joka pysyy kohillaan ja ei sitä korjata en ainakaan ole kuullut et jokin sitä vakio korjausta olisi korjannut suuntaan tai toiseen , en ainakaan mun ajamalla koneella, käyppä katsomassa metsässä millasii tyviä on puissa ,iso tyvisii tai siis tyvekkäitä ja vähemmän tyvekkäitä vaikka ovat samaa puuta esim: männikössä mäntytyviä.
ei oikein hanki samanlaisii tyvii löytyy et mitä sitä muuttelee.


Pointti oli se, että tyvikorjausta ei muutella erikseen jokaiselle kaadettavalle rungolle,
vaan se asetetaan leimikon keskimääräisen runkomuodon mukaan.

keskimäisen rungon tiedot saat sitten ku leimikko on tehty , koneelta tulostetusta listasta löytyy esim: mottimäärä mitä puuta on tullut ja tukissakin näkee mitä paksuusluokan tukkii ja pituutta per mikäkin luokka on niin saa vain katsoa taulukosta , kuiduissakin näkee montako ajokuski on sotkenut tai hukannut tukkiautokuskinkaa ennen tehdasta ja jos puita puuttuu niin firman saa takkiin. keski litra / runko leimikollekkin on mistä näkee suuntaa onko tikumettää.
kannattas olla jotain työkokemusta jos alkaa puheleen tollasia juttuja täällä.

motomies kirjoitti:

moi no kyllä toi tyvikorjaus on joka pysyy kohillaan ja ei sitä korjata en ainakaan ole kuullut et jokin sitä vakio korjausta olisi korjannut suuntaan tai toiseen , en ainakaan mun ajamalla koneella, käyppä katsomassa metsässä millasii tyviä on puissa ,iso tyvisii tai siis tyvekkäitä ja vähemmän tyvekkäitä vaikka ovat samaa puuta esim: männikössä mäntytyviä.
ei oikein hanki samanlaisii tyvii löytyy et mitä sitä muuttelee.


Pointti oli se, että tyvikorjausta ei muutella erikseen jokaiselle kaadettavalle rungolle,
vaan se asetetaan leimikon keskimääräisen runkomuodon mukaan.

keskimäisen rungon tiedot saat sitten ku leimikko on tehty , koneelta tulostetusta listasta löytyy esim: mottimäärä mitä puuta on tullut ja tukissakin näkee mitä paksuusluokan tukkii ja pituutta per mikäkin luokka on niin saa vain katsoa taulukosta , kuiduissakin näkee montako ajokuski on sotkenut tai hukannut tukkiautokuskinkaa ennen tehdasta ja jos puita puuttuu niin firman saa takkiin. keski litra / runko leimikollekkin on mistä näkee suuntaa onko tikumettää.
kannattas olla jotain työkokemusta jos alkaa puheleen tollasia juttuja täällä.

Lue lisää

Kyllä sitä tyvikorjausta muutellaan, ei se mikään vakio ole. Siksihän sellainen mahdollisuus on mittalaitteeseen tehty, että sitä käytetään tarpeen mukaan.

Ajatellaanpas vähän:
Leimikko 1. KL 03, männikkö, keskilpm 16 cm, pituus 17 m. Puu kapenee ensimmäisellä metrillä keskimäärin 1 cm.

Leimikko 2. KL 03, männikkö, keskilpm 16 cm, pituus 14 m. Puu kapenee ensimmäisellä metriää keskimäärin 2,5 cm.

Jos molemmissa käytetään samaa tyvikorjausta, niin miten käy?? Konemies kun tietää, niin voi kertoa.

Ja puista maksetaan tekijälle & isännälle motomitan mukaan.

mti (AMK) kirjoitti:

Kyllä sitä tyvikorjausta muutellaan, ei se mikään vakio ole. Siksihän sellainen mahdollisuus on mittalaitteeseen tehty, että sitä käytetään tarpeen mukaan.

Ajatellaanpas vähän:
Leimikko 1. KL 03, männikkö, keskilpm 16 cm, pituus 17 m. Puu kapenee ensimmäisellä metrillä keskimäärin 1 cm.

Leimikko 2. KL 03, männikkö, keskilpm 16 cm, pituus 14 m. Puu kapenee ensimmäisellä metriää keskimäärin 2,5 cm.

Jos molemmissa käytetään samaa tyvikorjausta, niin miten käy?? Konemies kun tietää, niin voi kertoa.

Ja puista maksetaan tekijälle & isännälle motomitan mukaan.

Lue lisää

kone on viisaampi kuin sinä ,, koneen koura ottaa katkasukohasta sen mitan yleensä telojen tai vetorullien kohasta ja tottakai se kone heti tietää minkä kokoinen läpimittanen on siinä kourassa kun sahaat poikki , oli iso tai pieni niin automaattisesti tyvikorjaus isonee tai pienenee kun puukin mutta tietokone mikä haistelee noita mittoi niin tietää automaattisesti se kojausen ei sitä tarvi ite määritellä , se on niisanousti automaatinen katkonnasta niin kone tietää ja jakaa puun jo tukeiksi ja kuiduiksi että ei tarvi kuskin ku katsoo saako siitä nyt 43 sen tukin vai onko se lenko liikaa niin otetaan kuitu tyvetä niin sitten sadaan tukki jo ja sitä myöten edetän

ymmärtää kirjoitti:

kone on viisaampi kuin sinä ,, koneen koura ottaa katkasukohasta sen mitan yleensä telojen tai vetorullien kohasta ja tottakai se kone heti tietää minkä kokoinen läpimittanen on siinä kourassa kun sahaat poikki , oli iso tai pieni niin automaattisesti tyvikorjaus isonee tai pienenee kun puukin mutta tietokone mikä haistelee noita mittoi niin tietää automaattisesti se kojausen ei sitä tarvi ite määritellä , se on niisanousti automaatinen katkonnasta niin kone tietää ja jakaa puun jo tukeiksi ja kuiduiksi että ei tarvi kuskin ku katsoo saako siitä nyt 43 sen tukin vai onko se lenko liikaa niin otetaan kuitu tyvetä niin sitten sadaan tukki jo ja sitä myöten edetän

Lue lisää

etkö sinä tosiaan tiedä mikä on SÄÄDETTÄVÄ tyvikorjaus????
Oletko ihan oikeesti motolla mehtässä töissä????
Säädettävällä tyvikorjauksella korjataan rungon tyven sitä pituuspätkää josta läpimittaa mittaavat terät taikka rullat eivät ole kulkeneet eli kaatosahauksen ja mittaavan komponentin väliä!!!! tälle yleensä n. 1/2 metrin pätkälle voidaan antaa prosentti korjaus suuntaan tai toiseen riippuen tyvistä metsässä, tietokoneella on valmiina keskimääräinen olettama tälle kappaleelle mutta luonnossahan se voi poiketa paljonkin, mistä ihmeestä oot saanu tollasia "automaattisia" ajatuksia päähäsi?? koulussako tollasta soopaa sulle on päähän pistetty vai etkö ole ihan täysillä matkoilla?

ymmärtää kirjoitti:

kone on viisaampi kuin sinä ,, koneen koura ottaa katkasukohasta sen mitan yleensä telojen tai vetorullien kohasta ja tottakai se kone heti tietää minkä kokoinen läpimittanen on siinä kourassa kun sahaat poikki , oli iso tai pieni niin automaattisesti tyvikorjaus isonee tai pienenee kun puukin mutta tietokone mikä haistelee noita mittoi niin tietää automaattisesti se kojausen ei sitä tarvi ite määritellä , se on niisanousti automaatinen katkonnasta niin kone tietää ja jakaa puun jo tukeiksi ja kuiduiksi että ei tarvi kuskin ku katsoo saako siitä nyt 43 sen tukin vai onko se lenko liikaa niin otetaan kuitu tyvetä niin sitten sadaan tukki jo ja sitä myöten edetän

Lue lisää

Joo, kyllä se on tiedossa, että kone on minua viisaampi. Mutta sitä en vaan tajua, mistä kone tietää pölkyn kapenemisen 0 cm --> ensimmäinen mittauskohta (vetorullat/karsimaterät). Se kun voi olla 1 cm/m, 2 cm/m, jopa enempi. Käsittääkseni kone ei tiedän läpimittaa kohdasta 0 cm (eli kaatosahauksen kohdasta), vai tietääkö??

Jos ensimmäinen paksuusmittaus tehdään esim. 70 cm etäisyydellä kaatosahauksesta ja mitattu paksuus on 22 cm, niin kone ei voi tietää, onko paksuus 20 cm:n kohdalta 23 cm vai 26 cm. Voiko?? Juuri tuohon minun käsittääkseni käytetään tyvikorjausta, ainakin tietyissä konemalleissa. Tyvellä 1 cm:n paksuusero vaikuttaa melko paljon pölkyn tilavuuteen.

erittäin hämmäs........ kirjoitti:

etkö sinä tosiaan tiedä mikä on SÄÄDETTÄVÄ tyvikorjaus????
Oletko ihan oikeesti motolla mehtässä töissä????
Säädettävällä tyvikorjauksella korjataan rungon tyven sitä pituuspätkää josta läpimittaa mittaavat terät taikka rullat eivät ole kulkeneet eli kaatosahauksen ja mittaavan komponentin väliä!!!! tälle yleensä n. 1/2 metrin pätkälle voidaan antaa prosentti korjaus suuntaan tai toiseen riippuen tyvistä metsässä, tietokoneella on valmiina keskimääräinen olettama tälle kappaleelle mutta luonnossahan se voi poiketa paljonkin, mistä ihmeestä oot saanu tollasia "automaattisia" ajatuksia päähäsi?? koulussako tollasta soopaa sulle on päähän pistetty vai etkö ole ihan täysillä matkoilla?

Lue lisää

Pakko myöntää, että itseänikin hirvittää, jos sellaisella tietotaidolla varustettuja konekuskeja metsissämme häärii. Jos ei tajua mittalaitteen toimintaa, niin kannattaisi pysyä mieluummin ajopuolella tai pyytää päästä mittalaitekoulutukseen.

Ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin todettakoon, että arvostan ammattitaitoisia metsureita ja konemiehiä todella paljon. Heillä on asiantuntemusta mm. ekologiasta, apteerauksesta, konetekniikasta jne. jne.

Olipa kyseessä sitten mti taikka koneen kuljettaja, niin omat mielipiteensä tulee pystyä perustelemaan, muutenkin kuin mutu-tuntumalla.

erittäin hämmäs........ kirjoitti:

etkö sinä tosiaan tiedä mikä on SÄÄDETTÄVÄ tyvikorjaus????
Oletko ihan oikeesti motolla mehtässä töissä????
Säädettävällä tyvikorjauksella korjataan rungon tyven sitä pituuspätkää josta läpimittaa mittaavat terät taikka rullat eivät ole kulkeneet eli kaatosahauksen ja mittaavan komponentin väliä!!!! tälle yleensä n. 1/2 metrin pätkälle voidaan antaa prosentti korjaus suuntaan tai toiseen riippuen tyvistä metsässä, tietokoneella on valmiina keskimääräinen olettama tälle kappaleelle mutta luonnossahan se voi poiketa paljonkin, mistä ihmeestä oot saanu tollasia "automaattisia" ajatuksia päähäsi?? koulussako tollasta soopaa sulle on päähän pistetty vai etkö ole ihan täysillä matkoilla?

Lue lisää

heh taidatte muutella sitä näköjään joka päivä ,, ostakaa kunnon kone niin ei tarvi muutella tyvikertoimia suuntaan tai toiseen , koulussa kumminkaan edes puhuta tuollaisesta korjauksesta saati säädöstä , se on silloin hyvä ku otannassa on kuutiot tallessa niin sen koommin ei sitä rukata. onhan sielä koneessa se läpimitta käyräkin jos joku tietää sellasesta niin sitä siirretään suuntaan tai toiseen jos kone ei mittaa oikein.

mti (AMK) kirjoitti:

Joo, kyllä se on tiedossa, että kone on minua viisaampi. Mutta sitä en vaan tajua, mistä kone tietää pölkyn kapenemisen 0 cm --> ensimmäinen mittauskohta (vetorullat/karsimaterät). Se kun voi olla 1 cm/m, 2 cm/m, jopa enempi. Käsittääkseni kone ei tiedän läpimittaa kohdasta 0 cm (eli kaatosahauksen kohdasta), vai tietääkö??

Jos ensimmäinen paksuusmittaus tehdään esim. 70 cm etäisyydellä kaatosahauksesta ja mitattu paksuus on 22 cm, niin kone ei voi tietää, onko paksuus 20 cm:n kohdalta 23 cm vai 26 cm. Voiko?? Juuri tuohon minun käsittääkseni käytetään tyvikorjausta, ainakin tietyissä konemalleissa. Tyvellä 1 cm:n paksuusero vaikuttaa melko paljon pölkyn tilavuuteen.

Lue lisää

kun se koura mittaa läpi mittaa ja syötetään kouraa niin toisissa mittalaitteissa näkee millanen puu on kaatosahattu ja katkoviivoilla merkitty mistä sahataan ,jopa piippaa ku saa sahata.
mutta miten se voi sitten tietää montako litraa tyvitukki on ku menet mittaamaan sen niin se vaan on samankokonen tilavuus ku saksilla mittaisit sentin välein ,ja toi käppyrä on mitä ei siten muutella jokapäivä tai joka leimikko , silloin tietty on eroo tyvissä jos mennään rannikolle tai johki keskisuomeen niin puut on erinlaiset. kumma vekotin ku se tietää kuitenki mitä ei saa mitattuu niin litrat täsmää , eli se ennustaa esim: metrin syötettyy niin saa jo sillä käyrällä tehtyy käppyrät millanen on tyvi.

miksi ihmeessä sitä kirjoitti:

heh taidatte muutella sitä näköjään joka päivä ,, ostakaa kunnon kone niin ei tarvi muutella tyvikertoimia suuntaan tai toiseen , koulussa kumminkaan edes puhuta tuollaisesta korjauksesta saati säädöstä , se on silloin hyvä ku otannassa on kuutiot tallessa niin sen koommin ei sitä rukata. onhan sielä koneessa se läpimitta käyräkin jos joku tietää sellasesta niin sitä siirretään suuntaan tai toiseen jos kone ei mittaa oikein.

Lue lisää

hiljaa!!!! mokaat koko hakkuukone miesten maineen!!! kattokkin että et enää mene sinne moton koppiin vaan pyydät saada työnantajalta uusia hommia...... vaikka teiden haravointii tai muuta vastuullista..............

koura mittaa kirjoitti:

kun se koura mittaa läpi mittaa ja syötetään kouraa niin toisissa mittalaitteissa näkee millanen puu on kaatosahattu ja katkoviivoilla merkitty mistä sahataan ,jopa piippaa ku saa sahata.
mutta miten se voi sitten tietää montako litraa tyvitukki on ku menet mittaamaan sen niin se vaan on samankokonen tilavuus ku saksilla mittaisit sentin välein ,ja toi käppyrä on mitä ei siten muutella jokapäivä tai joka leimikko , silloin tietty on eroo tyvissä jos mennään rannikolle tai johki keskisuomeen niin puut on erinlaiset. kumma vekotin ku se tietää kuitenki mitä ei saa mitattuu niin litrat täsmää , eli se ennustaa esim: metrin syötettyy niin saa jo sillä käyrällä tehtyy käppyrät millanen on tyvi.

Lue lisää

ei koskaan saa korjata tyvikorjausta!!! KUULITKO EI KOSKAAN!!!! Millä vitulla sinä luulet käyrän tietävän tyvikorjauksen kun puita on eri läpimittasia????? käyrällä korjataan sitä tietoa mitä leuat/rullat antavat tietokoneelle... EI MITÄÄN MUUTA!!!! ja TYVIKORJAUS ei kuulu tähän kuvaan ollenkaa - sillä korjataan ainoastaan koneenvalmistajan ennakolta annettua ennustetta tälle alle 1.2 metrin tyvikappaleelle!!! hirvittää pelkkä ajatuskin millanen sun kuutiointis oikeen on?? ja älä jauha paskaa että kontrollit ovat muka oikein.... ei voi olla jollei noin selvä mittalaite tieto ole hanskassa.

jo.................. kirjoitti:

hiljaa!!!! mokaat koko hakkuukone miesten maineen!!! kattokkin että et enää mene sinne moton koppiin vaan pyydät saada työnantajalta uusia hommia...... vaikka teiden haravointii tai muuta vastuullista..............

Lue lisää

On metsäammattilaiset olleet arvioimassa provoksi epäilijää? Kaikki on kuulemma hyvin. Koko korjuukoneisto tekee 100% hyvää työtä:))
Nyt kun lukee ammattilaisten toisistaan nyt heittämiä herjoja, eivät pasmat taitakkaan olla ihan selviä alalla olevillekaan:) Hyvä niin.
Kun ajattelee koko ketjua myyjältä tehtaalle, ei tilanne liene parempi loppupäässäkään, vaikka toisin vakuutetaan..

Sahurille vaan kartiotukista sahatavaran saanti on huono, joten mahdollisimman tasapaksuja, myös pitkiä, olisi kaikkien etu.
Semmoisista tukeistahan kannattaisi maksaa hiukan enemmän, kuin niistä joista jää paljon pintoja, vai mitä? Itsellä olis sellaista puustoa, mutta ostajalle tasapaksuus ei vaikuta hintaan.

jo.................. kirjoitti:

hiljaa!!!! mokaat koko hakkuukone miesten maineen!!! kattokkin että et enää mene sinne moton koppiin vaan pyydät saada työnantajalta uusia hommia...... vaikka teiden haravointii tai muuta vastuullista..............

Lue lisää

heppua tekemästä töitä ... tänäänki olin 11 tuntii ja huomena taas aamusti töihin..

läpimitan mittausta kirjoitti:

ei koskaan saa korjata tyvikorjausta!!! KUULITKO EI KOSKAAN!!!! Millä vitulla sinä luulet käyrän tietävän tyvikorjauksen kun puita on eri läpimittasia????? käyrällä korjataan sitä tietoa mitä leuat/rullat antavat tietokoneelle... EI MITÄÄN MUUTA!!!! ja TYVIKORJAUS ei kuulu tähän kuvaan ollenkaa - sillä korjataan ainoastaan koneenvalmistajan ennakolta annettua ennustetta tälle alle 1.2 metrin tyvikappaleelle!!! hirvittää pelkkä ajatuskin millanen sun kuutiointis oikeen on?? ja älä jauha paskaa että kontrollit ovat muka oikein.... ei voi olla jollei noin selvä mittalaite tieto ole hanskassa.

Lue lisää

juuri tänään muutin tyviennuste mittaa ja sain sopivaksi heittämällä , nyt tyvitukkikin tulee oikeen mittanen ku liika jämpti on ei hyvä .
ja kyllä noi mitat sun muut tilavuudet on ok , juuri eilen ehtoopäivällä kävi firman mies mittaamassa .
niin ja sitä käyrää muuttelee niin tekee kivoja juttuja , hakee kuituukin loppuun asti.

Puunkorjuusysteemiä kirjoitti:

On metsäammattilaiset olleet arvioimassa provoksi epäilijää? Kaikki on kuulemma hyvin. Koko korjuukoneisto tekee 100% hyvää työtä:))
Nyt kun lukee ammattilaisten toisistaan nyt heittämiä herjoja, eivät pasmat taitakkaan olla ihan selviä alalla olevillekaan:) Hyvä niin.
Kun ajattelee koko ketjua myyjältä tehtaalle, ei tilanne liene parempi loppupäässäkään, vaikka toisin vakuutetaan..

Sahurille vaan kartiotukista sahatavaran saanti on huono, joten mahdollisimman tasapaksuja, myös pitkiä, olisi kaikkien etu.
Semmoisista tukeistahan kannattaisi maksaa hiukan enemmän, kuin niistä joista jää paljon pintoja, vai mitä? Itsellä olis sellaista puustoa, mutta ostajalle tasapaksuus ei vaikuta hintaan.

Lue lisää

ookko nyt ihan varma että täällä kirjoittelijat ovat ammattilaisia? tuskin edes puolet.

edrgdf kirjoitti:

ookko nyt ihan varma että täällä kirjoittelijat ovat ammattilaisia? tuskin edes puolet.

Monenlaisia.
Voikos MHY:n henkilöitä yhtään lukea ammattihenkilöiksi?
Jos kaksi käy samassa metsässä neuvomassa, voi jo siinäkin neuvojamäärässä olla toinen aivan toista mieltä kuin toinen..
On kokemusta vuoden välein tehdystä arviosta ja välillä metsässä ei tehty mitään sillä kohtaa:)

juuri tänään muutin kirjoitti:

juuri tänään muutin tyviennuste mittaa ja sain sopivaksi heittämällä , nyt tyvitukkikin tulee oikeen mittanen ku liika jämpti on ei hyvä .
ja kyllä noi mitat sun muut tilavuudet on ok , juuri eilen ehtoopäivällä kävi firman mies mittaamassa .
niin ja sitä käyrää muuttelee niin tekee kivoja juttuja , hakee kuituukin loppuun asti.

Lue lisää

ajatko sinä MOTOA oikeasti vai provoiletko vain ja leikit tyhmää?? kaveri on keskustelusta ulkona kuin lumiukko!

huh huh huh......... kirjoitti:

ajatko sinä MOTOA oikeasti vai provoiletko vain ja leikit tyhmää?? kaveri on keskustelusta ulkona kuin lumiukko!

kyllä mä ajelen ja nyt olin aamu vuorossa , kyllä ku niitä käyrii muuttelee niin kummia asioita tapahtuu ja toi oli et tyvitukki tuli liika tarkasti jämptin mittanen niin säädin et tekee tyvi tukin pikkusen pitemmän niin osuu tarkemmin mittojen sisään ,, ite et taida olla moto mies jos näitä asioita tiedä , mieluummin sentin pitkä ku lyhyt.

ajelen kirjoitti:

kyllä mä ajelen ja nyt olin aamu vuorossa , kyllä ku niitä käyrii muuttelee niin kummia asioita tapahtuu ja toi oli et tyvitukki tuli liika tarkasti jämptin mittanen niin säädin et tekee tyvi tukin pikkusen pitemmän niin osuu tarkemmin mittojen sisään ,, ite et taida olla moto mies jos näitä asioita tiedä , mieluummin sentin pitkä ku lyhyt.

Lue lisää

tyvikorjaus ei tarkoita kuule pituusmittaa ensinnäkään!!!!! kerroit tuola aikasemmin että olit muuttanu käyrää ja oli alkanu ajaa minimi mittaa paremmin??? kuule siihen on kyllä paljon parempiakin keinoja ja jos sinun täytyy käyrää muuttaa että ajaa minimiin niin mitä kuule jos sun käyräs oli päin persettä ennen muutosta.... ei se tullut mieleen?? toisin sanoen sinä annoit plussaa käyrälle niin alkoi menemään oikealle kohtaa... no mistä se juoruu?? sulla oli käyrä viturallas sitä ennen!! koita nyt kuitenkin vieläkin pähkäillä ennen kuin taas aukaset sanaisen arkkusi että mitä tarkoittaa tyvikorjaus???

Katkontapituudet määrää tukin käyttötarkoitus.
Tuohan pitää tietää jo apteeraus vaiheessa.
Joten tarpeetonta jauhantaa,kuten paskanj,,,,

määrääkin kirjoitti:

Katkontapituudet määrää tukin käyttötarkoitus.
Tuohan pitää tietää jo apteeraus vaiheessa.
Joten tarpeetonta jauhantaa,kuten paskanj,,,,

katkonta ohjeet tai katkonta mitat tulee tehtaalta ja kone hoitaa automaattisesti mitä saa mistäkin puusta meidän tarvii vain katella jos jokin tekninen vika niin tulee toisen mittanen tukki ja sitärataa.

määrääkin kirjoitti:

Katkontapituudet määrää tukin käyttötarkoitus.
Tuohan pitää tietää jo apteeraus vaiheessa.
Joten tarpeetonta jauhantaa,kuten paskanj,,,,

tehtaalta tulee mitat mitä tehään ja toivotuimpii mittoi tietty enempi ja ei toivottuja silloin kun jokin vika puussa .

lähtee tehtaalta kirjoitti:

tehtaalta tulee mitat mitä tehään ja toivotuimpii mittoi tietty enempi ja ei toivottuja silloin kun jokin vika puussa .

Tekeehän Koskitukki osarunkoakin, joka on kaikki tukkia. Näkyy menestynee myös katkontatutkimuksesssakin