Ihmettelen tätä uskovaistenkin melankoliaa
kuuluuko se meidän suomalaisten identiteettiin?
Ja onko meillä identtiteettikriisi?
kun ei edes Jeesuksessa oleva ilo
näy kasvoista ulospäin
ja liian monet itkevät itkunsakin sisäänpäin
Joku sanoi kerran
että vaikka onkin ilo Herrassa
kasvot voi olla peruslukemilla
Tätä ihmettelen
sillä sanoohan Sanakin:
iloinen sydän kaunistaa kasvot
ja kyyneleet puhdistavat sielun
kuuluuko se meidän suomalaisten identiteettiin?
Ja onko meillä identtiteettikriisi?
kun ei edes Jeesuksessa oleva ilo
näy kasvoista ulospäin
ja liian monet itkevät itkunsakin sisäänpäin
Joku sanoi kerran
että vaikka onkin ilo Herrassa
kasvot voi olla peruslukemilla
Tätä ihmettelen
sillä sanoohan Sanakin:
iloinen sydän kaunistaa kasvot
ja kyyneleet puhdistavat sielun
Vastaukset 7
Vanhimmat
tiedä, että jos suomalainen uskovainen näyttää ilonsa, hänet tuomitaan harhaoppiseksi ja varsinkin jos sattuu nauramaan, silloin häntä nimitellään helvetinlapseksi tai Antikristuksen omaksi. Eikö olekin kamalaa, ettei Jeesuksen omat, jotka ovat todella iloisia, saisi sitä tuomitsijoiden mielestä olla.
Nauraessa sydän voi itkeä.
... aina Herrassa.
mielisairas tällä palstalla.
Mielipiteesi on ihan Raamatun mukainen, sillä siellä sanotaan, että usko on hulluus jumalattomalle, mutta Jumalaan uskovalle se on iankaikkinen armolahja.
loistakaan aina kasvoilta eikä suupielet ole ylöspäin, niin kuitenkin epäuskoiset jumalattomat totetavat yx toisensa jälkeen Jeesuksen uskovista tähän tapaan, että: "jotain siinä tyypissä tai lyylissä nyt kuitenkin on, joka poikkeaa jumalattomista".
Ja se on se, että Kristuksen kirkkaus valaisee meidän kasvomme, vaikka me emme itse sitä edes huomaa. Vastaantulijat vaan näkevät sen.
Pitäisi tehdä selväksi ensin, onko
se ilo korvien välistä, vai onko
se jotakin syvempää, kenties?
Voi olla että se hymyilevä suu
ei aina ole todiste mistään.
Sisäinen ilo on enempi kuin hymy,
se on elämän asenne, joka näkyy varmasti,
mutta harvoin.