Siitä vaan lukemaan missä kaupunginosassa on eniten ulkomaalaisia, vuokrataloja, työttömyyttä, heikot tulot, jne:
http://www.espoo.fi/attachment.asp?path=1;28;29;1047;1098;46351;5010;5105;5109;5111
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;1047;1098;46351;5010;5105;5144;5178;5181
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;31;37414
Jne. tai Espoon sivuilta hakusanoilla: "sosiaalisten vaikutusten arviointi"
http://www.espoo.fi/attachment.asp?path=1;28;29;1047;1098;46351;5010;5105;5109;5111
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;1047;1098;46351;5010;5105;5144;5178;5181
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;31;37414
Jne. tai Espoon sivuilta hakusanoilla: "sosiaalisten vaikutusten arviointi"
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikka onkin tilastotietoa ja varmasti joka paikassa asuu monenlaisia ihmisiä, niin kyllähän tuo jotain suuntaa varmasti antaa. Hyvä tietää, mistä päin asuntoa kannattaa seuraavaksi etsiä =)
Mutta suuntaa-antava tuo tutkimus on, tosin tuossa ajassa on mm. Kilo ja Etelä-Leppävaaran alueella rakennettu uusia taloja kosolti ja näin vaikuttanut sosiaaliseen rakenteeseen huomattavasti. Etelä-Leppävaarassa tutkimuksen aikana ollut pystyssä vain Perkkaa... :)
Itseasiassa näkyy tuossa tutkimuksessa Etelä Leppävaaran kohdalla juuri nykyisen Sellon länsipuolella olevan kohtalaisen paljon kaupunginvuokra-asuntoja n.460kpl asuntoa ja niistä jopa 30-40% kaupungin vuokra-asuntoja. Mitäs asuntoja nuo sitten oikeen on, kyllä siellä on ollut jo muita alueita kuin Perkkaa pystyssä?
Perkkaalla taas on yllätävän vähän kaupungin vuokra-asuntoja vain 10-20%, vaikka siellä onkin isoja 70-luvun kerrostaloja.
Totta se on: Etelä-Leppävaarassa on melko paljon vuokra- ja osaomistus-/asumisoikeustaloja.
Perkkaalla kaikki 70-luvun talot on omistusasuntoja, mutta osa uudemmista (siinä Turun motarin varressa) on noita osaomistus kämppiä ja lisäksi on yksi HOASin opiskelijakohde.
Etelä-Leppävaarassa asuu huomattavasti enemmän kaupungin vuokra-asukkaita, kuin Pohjois-Leppävaarassa. Ja ne vuokra-asukaat asuvat nimenomaan niissä uusissa taloissa; Perkkaalla sen sijaan ei kovinkaan paljon ole kaupungin vuokra-asauntoja, joten Perkkaan väestössä ei ole paljoakaan mitään sosiaalitapauksia.
Toi väite ei kyllä perustu mihinkään tosiasioihin vaan pelkkään mutu-tietoon.
Katso tuon VTT:n tutkimuksen kartat ne on kylläkin vuodelta -98, mutta siellä on kuvattu eri alueita erilaisin sosiaalisin laskelmin.
Espoon kaupungin VTT:ltä tilaama (Espoon omiin tietoihin perustuva) raportti on "mutu-tietoa"?
Lue, ihminen, lue.
xxx
Tässä vihdoin totuus Etelä-Leppävaaran "hyvyydestä" asuinalueena - yhteenveto:
"Kauklahti, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti sijoittuivat useilla sosiaalista rakennetta kuvaavilla muuttujilla mitattuna heikkoon ryhmään. Joidenkin muuttujien kohdalla myös Karakallio-Kilo, Viherlaakso, Etelä-Leppävaara ja Eestinmalmi sijoittuivat heikosti vertailussa, mutta toisaalta nämä alueet olivat joidenkin muuttujia (mm. työttömyys) suhteen vähintään tyydyttävällä tasolla."
No, kaikki syntyperäiset espoolaisethan tämän ovat aina tienneetkin...
Totta, ja sikäli yllättävää, että Etelä-Leppävaaran kerrostaloasunnot on todella kalliita.
Hieman yllättävää on myös se, että näissä tilastoissa Leppävaaran kaikki kolme muuta (neliöhinnaltaan halvempaa) sektoria (Perkkaa, Vallikallio, Pohjois-Leppävaara) hakkaavat Etelä-Leppävaaran.
Johtuu siitä, että niiden kalliiden asuintalojen keskelle on tehty myös "sosiaalista rakentamista", eli rakennettu kaupungin vuokra-asuntoja. Noissa muissa mainitsemissasi Leppävaaran osissa ei kaupungin vuokra-asuntoja puolestaan paljoakaan ole.