Esitys ulosottovelan lopullisesta vanhentumisesta eduskunnalle
21.6.2006
Hallitus esittää, että ulosottolain mukaisen enimmäisajan umpeen kulumisen jälkeen velka lakkaisi kokonaan. Tavoitteena on, että velallisen asema ulosoton määräajan päätyttyä olisi selkeä ja tukisi velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskunnassa.
Ehdotus sisältyy ulosottolain kokonaisuudistuksen neljättä ja samalla viimeistä vaihetta koskevaan esitykseen, joka on määrä antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä 29.6.
Uudistus tulisi voimaan vuoden 2008 alusta. Esityksen mukaan säädettäisiin kokonaan uusi ulosottoa koskeva laki, joka olisi nimeltään ulosottokaari. Vanha, alun perin vuodelta 1895 oleva ulosottolaki kumottaisiin.
Velka lakkaisi lopullisesti, kun ulosoton määräaika on kulunut
Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan (eräissä tapauksissa 20 vuoden ajan). Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Voimassa olevien säännösten mukaan määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän, mutta velka ei kuitenkaan vanhennu eikä muutenkaan lakkaa.
Esityksen mukaan ulosottokaareen otettaisiin säännös siitä, että saatava vanhentuu lopullisesti, kun ulosoton määräaika on kulunut. Päävelallisen vapauduttua myös takaaja vapautuisi. Saatavaa ei voitaisi periä enää myöskään velallisen kuolinpesästä.
Velan lopullista vanhentumista koskeva säännös tulisi esityksen mukaan voimaan vuoden 2008 alusta. Suurin kertakaikkinen merkitys uudistuksella olisi 1990-luvun alun velkojen osalta, joiden ulosotto päättyy aikaisintaan 1.3.2008.
Ulosottolaitokselle kaksiportainen hallintomalli
Ulosottokaarta koskevan lakiesityksen mukaan ulosottohallinto organisoitaisiin kaksiportaiseksi niin, että paikallistasolla olisi 22 ulosottopiiriä omina paikallisina ulosottovirastoinaan ja keskustasolla olisi hallintovirasto. Tämä kokonaisuus muodostaisi oikeusministeriön alaisen ulosottolaitoksen. Keskusvirasto hoitaisi valtaosan nykyisin oikeusministeriössä ja läänihallituksissa hoidettavista tehtävistä. Keskusvirasto on tarkoitus perustaa myöhemmin annettavalla lailla.
Nykyisin ulosottopiirejä on 51. Piirien lukumäärän vähentäminen ei johtaisi palvelujen heikentymiseen. Uuden keskusviraston nimenomaisena tehtävänä olisi turvata paikallisten palvelujen saatavuus. Nykyisin ulosottopalveluja on saatavissa noin 200 toimipaikasta tai palvelupisteestä.
Ulosottokaarta koskevan lakiesityksen mukaan nykyiset ulosottoperustetta, yleisiä menettelysäännöksiä, ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskevat säännökset siirrettäisiin asiallisesti sellaisenaan uuteen lakiin. Muihin lukuihin tehtäisiin vähäisiä asiallisia tarkistuksia. Veroulosottolaki korvattaisiin veron ja maksun täytäntöönpanosta annetulla lailla. Uusi laki olisi perusratkaisuiltaan samanlainen kuin nykyinen veroulosottolaki.
Ulosottovelallisia oli vuoden 2005 lopussa kaikkiaan 261 500, joka on 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten lukumäärä oli suurimmillaan vuoden 1994 lopussa, jolloin velallisia oli noin 512 600.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678, ja
ulosottojohtaja Timo Heikkinen, puh. (09) 1606 7773
(sähköposti: [email protected])
Lähde: http://www.om.fi/36366.htm
21.6.2006
Hallitus esittää, että ulosottolain mukaisen enimmäisajan umpeen kulumisen jälkeen velka lakkaisi kokonaan. Tavoitteena on, että velallisen asema ulosoton määräajan päätyttyä olisi selkeä ja tukisi velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskunnassa.
Ehdotus sisältyy ulosottolain kokonaisuudistuksen neljättä ja samalla viimeistä vaihetta koskevaan esitykseen, joka on määrä antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä 29.6.
Uudistus tulisi voimaan vuoden 2008 alusta. Esityksen mukaan säädettäisiin kokonaan uusi ulosottoa koskeva laki, joka olisi nimeltään ulosottokaari. Vanha, alun perin vuodelta 1895 oleva ulosottolaki kumottaisiin.
Velka lakkaisi lopullisesti, kun ulosoton määräaika on kulunut
Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan (eräissä tapauksissa 20 vuoden ajan). Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Voimassa olevien säännösten mukaan määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän, mutta velka ei kuitenkaan vanhennu eikä muutenkaan lakkaa.
Esityksen mukaan ulosottokaareen otettaisiin säännös siitä, että saatava vanhentuu lopullisesti, kun ulosoton määräaika on kulunut. Päävelallisen vapauduttua myös takaaja vapautuisi. Saatavaa ei voitaisi periä enää myöskään velallisen kuolinpesästä.
Velan lopullista vanhentumista koskeva säännös tulisi esityksen mukaan voimaan vuoden 2008 alusta. Suurin kertakaikkinen merkitys uudistuksella olisi 1990-luvun alun velkojen osalta, joiden ulosotto päättyy aikaisintaan 1.3.2008.
Ulosottolaitokselle kaksiportainen hallintomalli
Ulosottokaarta koskevan lakiesityksen mukaan ulosottohallinto organisoitaisiin kaksiportaiseksi niin, että paikallistasolla olisi 22 ulosottopiiriä omina paikallisina ulosottovirastoinaan ja keskustasolla olisi hallintovirasto. Tämä kokonaisuus muodostaisi oikeusministeriön alaisen ulosottolaitoksen. Keskusvirasto hoitaisi valtaosan nykyisin oikeusministeriössä ja läänihallituksissa hoidettavista tehtävistä. Keskusvirasto on tarkoitus perustaa myöhemmin annettavalla lailla.
Nykyisin ulosottopiirejä on 51. Piirien lukumäärän vähentäminen ei johtaisi palvelujen heikentymiseen. Uuden keskusviraston nimenomaisena tehtävänä olisi turvata paikallisten palvelujen saatavuus. Nykyisin ulosottopalveluja on saatavissa noin 200 toimipaikasta tai palvelupisteestä.
Ulosottokaarta koskevan lakiesityksen mukaan nykyiset ulosottoperustetta, yleisiä menettelysäännöksiä, ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskevat säännökset siirrettäisiin asiallisesti sellaisenaan uuteen lakiin. Muihin lukuihin tehtäisiin vähäisiä asiallisia tarkistuksia. Veroulosottolaki korvattaisiin veron ja maksun täytäntöönpanosta annetulla lailla. Uusi laki olisi perusratkaisuiltaan samanlainen kuin nykyinen veroulosottolaki.
Ulosottovelallisia oli vuoden 2005 lopussa kaikkiaan 261 500, joka on 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten lukumäärä oli suurimmillaan vuoden 1994 lopussa, jolloin velallisia oli noin 512 600.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678, ja
ulosottojohtaja Timo Heikkinen, puh. (09) 1606 7773
(sähköposti: [email protected])
Lähde: http://www.om.fi/36366.htm
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jo on aikakin että korkoa koron päälle ylenpalttinen rahastus jossa velka ei pienene vaan kasvaa, ihmisten ajaminen itsemurhiin jne. loppuu.
Eihän se vielä ihan varma ole. Mutta harvoin hallituksen esitykset kaatuvat.
Varsinkin asioista mitkä ovat selviä.
Ja tämä todella hieno asia, kaikkien eduksi!
Seuraavan kerran lainaa hakiessasi vaaditaankin sitten täydelliset reaalivakuudet. Korkokin on pikkuisen korkeampi, koska riskit täytyy kattaa. Ei oikein vaikuta kaikkien edulta. Jotkut kyllä hyötyvät, se on selvä...
Se olisikin hyvä että alettaisiin vaatimaan täydellisiä reaalivakuuksia,nykysysteemi on järjetön.
Vaan ei se tule nykykäytäntöä muuttamaa.
Koska riskit pysyvät samoina, ei nykyisinkään yli 15 vuotta vanhoja saatavia voida periä pakkokeinoin.
Ikävä kyllä,lainaa saa tulevaisuudessakin ilman reaalivakuuksia.
Se suojaa myös velallista itseään ajautumasta tilanteeseen, jossa hän ei pysty millään keinolla hoitamaan velkaansa.
"Seuraavan kerran lainaa hakiessasi vaaditaankin sitten täydelliset reaalivakuudet. Korkokin on pikkuisen korkeampi, koska riskit täytyy kattaa"
Siis mitkä riskit? Kun on täydelliset reaalivakuudet niin lainanantajan luottotappio riskihän on käytännössä 0%
Tämä tilannehan on kaikkien etu. Kukaan ei ylivelkaannu, ainakaan lainoista.
Mutta kuten edellä sanottu, se ei todeudu, lainaa saa myös tuon lainuudistuksen jälkeen vanhaan tapaan, samoilla ehdoilla.
Kerro nyt ihmeessä, mikä sellainen taydellinen reaalivakuus on, kun en itse ole vielä sellaista tavannut.
pankkitalletus.
"Tavoitteena on, että velallisen asema ulosoton määräajan päätyttyä olisi selkeä ja tukisi velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskunnassa."
Hyvä, koska vaikeassa elämäntilanteessa vuosikaudet eläneiden ihmisten sairaslomat, psykoterapiat, työkyvyttömyys, toimeentulotuki...ne vasta kalliiksi tulevat sekä yhteiskunnalle (rahallisesti) että ihmiselle itselleen (huono ja iloton elämä sekä henkisesti että fyysisesti)
Tekstisi ja siteerauksesi on ristiriidassa keskenään. On eri asia että velka vanhenisi 15 vuodessa kuin että se vanhenee 15 vuoden kuluttua ulosottotoimien alettua.
Tässä vaiheessa kyse on vasta hallituksen esityksestä, mutta jos se menee läpi, niin keskeisiä vaikutuksia on ainakin:
1) Olemassaolevan velan perintää tehostetaan (hyvä asia);
2) Lainojen antamisehdot paikoin tiukkenevat (hyvä asia);
3) Riskiluottojen hinta saattaa nousta entisestään.
Mitä merkitystä on muilla, kuin ulosottoveloilla?
Miten perit muita velkoja.... lähettelet lappusia joita voi käyttää vaikka takan sytyttämiseen?
"1) Olemassaolevan velan perintää tehostetaan (hyvä asia)"
Miten, miten tehostat nykyisestä velan perintää?
"2) Lainojen antamisehdot paikoin tiukkenevat (hyvä asia);
3) Riskiluottojen hinta saattaa nousta entisestään. "
Miksi lainojen antamisehdot muutuisivat, eihän tilanne muutu nykyisestä juuri mitenkään. Kyllähän nykyisinkin ulosottovelat vanhenevat 15 vuodessa.
"Kyllähän nykyisinkin ulosottovelat vanhenevat 15 vuodessa."
Siis ulosottovelat muuttuvat ulosottokelvottomiksi 15 vuodessa.
No ensinnäkin mikään velka ei mene eräpäivänä ulosottoon. Valtaosa veloista kiertää perintätoimistojen kautta kuukausia. Ja sillä on se merkitys, että eräpäivän ja ulosoton loppumisen välille kertyy todellakin enemmän kuin 15v aikaa.
Tuo "Mitä merkitystä on muilla, kuin ulosottoveloilla?" kuulostaa siltä viimeiseltä lauseelta ennen kuin tullaan tälle palstalle itkemään kuinka talous on kuralla. Ja luonnollisestikin yhteiskunnan syytä kaikki.
Mitä velkojen perinnän tehostamiseen tulee, niin sen voi tehdä monen velkojan kohdalla ollen esim. joustamattomampi maksusuunnitelmien suhteen.
Väiteestäsi poiketen ulosottovelat eivät vanhene nykyään 15 vuodessa, ainoastaan niiden ulosottokelpoisuus poistuu. Mutta viime kädessä velkoja voi hakea saataviaan sitten vaikka kuolinpesästä.
"No ensinnäkin mikään velka ei mene eräpäivänä ulosottoon. Valtaosa veloista kiertää perintätoimistojen kautta kuukausia. Ja sillä on se merkitys, että eräpäivän ja ulosoton loppumisen välille kertyy todellakin enemmän kuin 15v aikaa. "
Naurettavaa saivartelua... muutama kuukausi-max. vuosi lisää..heh:)
"Tuo "Mitä merkitystä on muilla, kuin ulosottoveloilla?" kuulostaa siltä viimeiseltä lauseelta ennen kuin tullaan tälle palstalle itkemään kuinka talous on kuralla. Ja luonnollisestikin yhteiskunnan syytä kaikki. "
Et vastannut kysymykseen!
"Mitä velkojen perinnän tehostamiseen tulee, niin sen voi tehdä monen velkojan kohdalla ollen esim. joustamattomampi maksusuunnitelmien suhteen.
"
Ja kuka tästä hyötyy? Ei kukaan! Rahaa joko on tai ei ole!
"Väiteestäsi poiketen ulosottovelat eivät vanhene nykyään 15 vuodessa, ainoastaan niiden ulosottokelpoisuus poistuu. Mutta viime kädessä velkoja voi hakea saataviaan sitten vaikka kuolinpesästä.
"
Jos osaisit lukea, niin olisit huomannut että asia on korjattu.
Mutta kuka velallinen on niin tyhmä, että jättäisi pesään jotain varallisuutta mikä voitaisiin ulosmitata?
Eihän tässä sitten ole mitään järkeä hakea velkajärjestelyä kun velat vanhenisivat 3 vuoden päästä ja järjestely on yleensä sen 5 vuotta vähintään...