Tjaa, lieneeköhän kolmetkymmenet nettirehvit puolen vuoden aikana takana. Aina sama laulu, jompaakumpaa ei kiinnosta toiset treffit. Pari kertaa on tullut vastaan todella mielenkiintoinen nainen, siinä sitten on ah niin mukavaa juosta kättä päin. Saman on joutunut tekemään itse toiseen suuntaan. On se piru kun ei kysyntä vastaa tarjontaa, vaikka on profiilit ja kaikki. Mikähän mättää.
Ja sitten nämä jesuksen shoppailijat. Taas tuli törmättyä yhteen, vastauksena kysymykseen 'ootko monillakin nettitreffeillä käynyt' tuli jotain tyyliin 'onhan näitä, olette jonossa, olkaa hyvä ja odottakaa kunnes deitti vapautuu'. Oma kiinnostus tippuu välittömästi jonnekin lattian alle, ei innosta leikkiä mitään unelmien poikamiestyttö-kisan osanottajaa. Kumma kun pitää pyörittää jumalatonta sirkusta eikä voi yksi kerrallaan ottaa ihmisistä selvää.
Kaikenkaikkiaan täytyy sanoa että tämä nettideittailu alkaa muuttamaan kuvaani naisista negatiivisempaan suuntaan ja sitä en haluaisi. Nykyään vaan on niin hemmetin hankalaa enää tavata tavallisia ihmisiä oikeassa elämässä ja joutuu sohlaamaan täällä. Istuvat kait samalla tavalla töissä-kotona-kavereiden kanssa-jne kuin minäkin. Hivenen kypsyttää. Onko kenelläkään kokemusta, miten tästä nettideittailusta saa irtioton ja pääsee normaalien ihmisten pariin, pois tästä ihmissuhdemarketista ?
Nettideittailu rikkoo sielun
30
3997
Vastaukset
- Naispuolinen vastine
Sama täällä. Olen päättänyt lopettaa koko homman, koska tuntuu, että aina kun tapaa mielenkiintoisen miehen, niin hänellä on useampia pyörityksessä.Mihin aito ihastuminen katosi? Kaikki oli vielä niin "viatonta" ennen kuin nettitreffit tulivat tietoisuuteen, ja pilasivat kaiken. Minullakin on hurja määrä deittejä takana, ja useasti olen ihastunut. Muutaman kerran tapaaminen on johtanut kuukauden-parin tapailuihin, mutta sitten miestä on alkanut "sitoutuminen" askarruttaa. Kerran seurustelin netissä tapaamani miehen kanssa hyvinkin vakavasti. Yhteenmuuttamisesta, naimisiinmenosta ja lapsistakin puhuttiin. Kunnes mies meni ja petti minua uuden nettilöytönsä kanssa.
Tuntuu, että jopa ne miehet, joita tapaa muualla kuin netissä harrastavat nettitreffailua.Tuntuu, ettei kukaan enää "jaksa" lähestyä livenä, koska kumppaniehdokkaita voi käydä läpi kustannustehokkaasti netin liukuhihnalla.
Voi kun kaipaan niihin aikoihin kun oli selviö, että treffaillaan yhtä kerrallaan. Kun mielenkiintoisen ja ihanan ihmisen kohtasi, ajatteli, että vau, tällaisia ei istu joka oksalla. Nykyään ihmiset taitavat ajatella sen sijaan, että jees, ihan mielenkiintoinen ja ihana ihminen, mutta ehkä nettimarketista vielä löytyisi joku pikkaisen ihanampi..
Että samassa veneessä ollaan.Miehille viestiksi - jos joskus livenä tapaatte tutustumisen arvoisen naisen, niin toivon teille rohkeutta lähestyä. Juuri sitä minäkin toivoisin, mutta harvemmin kukaan minua lähestyy.- Pursipoika
Pakko hieman reagoida tähän thrediin, sen verran vaikutuksen tuo avauskirje teki - itsestäni ei todellakaan olisi tuollaiseen ihmisrumbaan saati, että siihen jollakulla on vielä aikaa tekee vaikutuksen.
Itselläni ei ole kokemusta nettideittalusta lainkaan, eikä edes nettikeskustelu deittailusta, eikä sanomalehtien henkilökohtaista ilmoituksista - mitä lienee mikäkin termi tarkoittaa. Yleensä kahlaan palstan vene kanavia läpi, mutta huomasin uteliaisuuttani täällä olevan aihealueita kasapäin, joten kannanpa korteni kekoon tähän thrediin.
Viihdyn mainiosti yksinäänkin lapsettomana sinkkuna, mutta joskus on tylsää, kun ei ole kaveria harrastamaan mukaan.
Yritinpä sitten minäkin katsastaa josko joku kaksijalkainen olisi halukas lähtemään Porkkalaan retkeilemään/kalastamaan/grillaan/valkkaria maisteleen ja aurinlaskuja ihmettelemään ja ennenkaikkea uimaan, ilmatkin sopivasti alkavat uudelleen lämpeneen ja vielä on kesää jäljellä.
Koin melkoisen hölmistyminen ja hämmennyksen tunteen hetken kahlattuani jotain deittinettiä. Huomasin, etten itse osaisi toiselta ihmiseltä noin paljon kriteereitä vaatia, saatikka sitten itseltäni. Pitäisi rakentaa profiileja, mutta ennenkaikkea huikeaa, millaisia kriteereitäkin ihmiset ovat toisilleen asettaneet mitä toisen tulisi olla kykenevä tekemään ja mitä ehdottomasti ei lähtien aina koulutuksesta, iästä, lemmikeistä, lapsista, harrastuksista omiin henkl.koht. elämäntilanteisiin. Tottahan tuonne voisi paukuttaa vaikka pelkästä pätemisen tarpeesta omaa ansioluetteloaan tai titteliään menemään tai jotain yhtä vähämerkityksellistä, kun puhutaan suhteesta.
En nähnyt ensimmäistäkään ilmoitusta ainakaan pikasilmäyksellä esim. naispuolisilta hakijoilta, joka antaisi edes mahdollisuuden (tai jopa kysyisi sitä) ihmisen elää ja olla - tarkoitan tällä, että deitti-ilmoituksen koko asettelu on nurinpäin, jos kumppania hakee, silloin pitäisi olla kirjoitetussakin muodossa kyselevä, lähestyvä, ennakkoluuluton ja utelias.
Useat ilmoitukset rankkaa suurimman osan ihmisistä pois jo pelkästään kylmillä vaatimuksilla, jotka ilmaistaan tosin usein "minä" muodossa.
Ihminen on luova yksilö, ei kaksi tismalleen samanlaisilla arvoilla, harrastuksilla ja ajatuksilla toimivaa koskaan voi saada kovin pitkään toisistaan mitään uutta irti. Jokainen joka on lukenut psykologiaa tietää tämän.
Kyse on aina henkilökemista, joka ei kirjoitetussa muodossa ilmene. Tiedetettä, taidetta tai vaikka lastenkirjoja kirjoitetaan, muttei ihmissuhteita.
Miksiköhän ylipäätään keskustella netin välityksellä etenkään tositarkoituksella jos kumppania hakee tai tehdä treffejä tuntemattomien kanssa, johan tuo onnistuu muutoinkin ilman sen kummempaa tekniikkaa, sen kun menee ja kävelee juttelemaan, jos joku toinen tuntuu mielenkiintoiselta.
Menkää hyvät ihmiset ulos ja menkää yksin, yksin tapahtuu aina ja usein tempautuu mielenkiintoisiin keskustelutalkoisiin ja jatkoillekin.
Itse suosittelen stadista raffan terassia. Enpä ole montaa reissua tänä kesänä käynyt, ettei juttua olisi tullut kun itse rohkeasti on aloitekykyinen. Eipä tosin motivaatiokaan ole ollut kumppanin hakeminen, vaikka sinkku olenkin, ehkäpä siinä onkin eräs avain, koska väkisinhakeminen uuvuttaa ihmisen luovuuden.
Edes pynttäytyä ei välttämättä kesä-aikaa tarvitse, olen lauantaisin käynyt kalastusvirvelikainalossakin ko. terassilla ja siitäkös vasta juttua tulikin.
Olen itse sosiaalista kontaktia hakeva ehkä luonteeltaan, mutta se ei todellakaan tarkoita ainoastaan kauniimman sukupuolen perässä juoksemista.
Toinen loistava, mutta hieman yllättävä paikka on muuten Suomenlinnan lautta kesä-iltoina, kun piknikporukat kotiutuvat mantereelle. Tuon lyhyen lauttamatkan aikana olen usein lähtenyt entuudestaan tuntemattoman porukan kanssa lisälasilliselle.
Ehkäpä tämä qvartaalikapitalismi sukupolvi on sitten tottunut kulutustottumuksissan suuriin volyymeihin ja sen parhaimman tarjouksen löytämiseen. Lycka till, nyt ne ressukat on sitten ilmeisesti sekoittaneet ihmisetkin kestokulutushyödykkeisiin.
Nimim. Eri veneessä ollaan.
- Sunny
Tee samalla tavalla kuin minä! Osu ekalla kerralla oikeaan ja tapaa normaali ja ihana mies/nainen. Siinä on sitten helppo yhdessä siirtyä takaisin "tavalliseen" elämään. :)
- Voi aikoja , voi tapoja
Nettitreffailu ja -tsekkailu jättää tosi tyhjän olon. Täällä me ollaan ilmoituksinemme ja toivotaan, että löytyisi joku joka rakastaa...oikeasti niin surullista! Minusta on alkanut tuntua, että tämä on suorastaan ihmisarvoa alentavaa.
En tiedä oisko tää myös vähän ikäkysymys, itse olen 35. Tuntuu, että nuoremmat ottaa homman rennommin, ikään kuin olisi aivan luonnollista tavata kumppani virtuaalimaailmasta ja arvostella kavereiden kuvia pitkin gallerioita. Me vähän vanhemmat muistamme vielä toisenlaisen maailman, ja piru vie kaipaamme siihen!
Toisaalta tälläinen hektinen elämäntyyli ja "aina vain paremman" etsiminen on osa koko aikakautta. Joskus muinoin parikymmentä vuotta sitten katsottiin esim. työhaastatteluissa kieroon, jos vaihtoi työpaikkaa solkenaan. Nykyään se on vain merkki dynaamisesta ja alati kehittyvästä ihmisestä.
Voi olla, että maailma muuttuu, mutta ihmisen tunnepuoli ei tule mukana samaan tahtiin. Todellakin nettideittailu rikkoo sielun.- Pursipoika
Tuo dynamiikan curvi minkä mainitsin johtunee myös osaltaan lisääntyneestä kilpailusta ja ennenkaikkea vapaa-ajasta, jos ajattelet aivan lähihistoriastamme sodanjälkeistä rakentamista ja maatalousyhteiskuntaa ynm. vastaavia ei silloin myöskään ollut niin paljon aikaa ehkä tutustua tosi syvälle toiseen ihmiseen, kyllästymisen asetelma oli paljon kauempana kun työtä vai yksinkertaisesti oli niin paljon ja työpäivät pitkiä. Moraalilla ja sen muutoksella tietty myös oma vaikutuksensa.
- Nimetön
Puhut asiaa.
Olen aikoinani jopa tavannut ihmisiä, jotka ovat käyttäneet treffien ajasta 80% muiden ehdokkaiden miellyttämiseen tekstiviesteillä ja puheluilla. Siinä vaiheessa olen poistunut vessaan/tiskille ja antanut kyseiselle henkilölle helpon tien seuraaville treffille, mutta siellä on vielä istunut takaisin tullessa.
Kai he kuvittelevat, että nykyinen treffi menee juuri suunnitelmien mukaan ja yksi hölmö lisää rankattavaksi pitkässä listassa.- öööööö
Hei jos olet itse pannut viestisi, niin sulle on tullut muutama varteen otettava vastaus ja halut tutstua kaikkin, eikö ole reilua kertoa että kirjoittelee usesmman kannsa ja on vastannut kaikkiin asiallisiin viesteihin?
- defective
öööööö kirjoitti:
Hei jos olet itse pannut viestisi, niin sulle on tullut muutama varteen otettava vastaus ja halut tutstua kaikkin, eikö ole reilua kertoa että kirjoittelee usesmman kannsa ja on vastannut kaikkiin asiallisiin viesteihin?
Jep, toki on reilu kertoa mutta saahan sen kännykän kiinnikin ainakin treffien ajaksi. Loppuja voi sitten säätää jos treffit menivät pipariksi.
- tipu-naisex
Rohkenen protestoida.
Olen harrastanut nettitreffailua nyt noin vuoden verran, eli käynyt läpi noin 10 treffit. Tähän mennessä käteen on jäänyt yksi ystävä, yksi noin 3 kk ihmissuhdeviritys ja yksi juttu, joka on vielä kesken. Eli mitään suuria voittoja en ole saavuttanut.
Mutta ainakin itselleni järkyttävintä on kuitenkin se, mitä näkee ns. iskubaarissa nykyään. Jos vain se olisi vaihtoehtoni niin Hard Rock Hallelujaa en olisi ikinä uusiosinkkuuteni aikana edes suudellut yhtään miestä! En ikinä voisi kuvitella pokaavani miestä jostakin baarista tuosta vaan, ja sehän se vasta nykymeininkiä onkin.
Eli itse kiitän nettitreffailua siitä, että se tarjoaa tällaiselle hieman hitaammasta etenemisestä pitävälle mahdollisuuden tutustua ihmiseen ja ehkä löytää jotakin aitoa. Tuon 3 kk ihmissuhdevirityksen jälkeen olin tosin pitkään aika vereslihalla, mutta silti!!
Eläköön internet. Kyllä sieltä löytää aitojakin ihmisiä, kun vain malttaa tutustua rauhassa. Ja tajuaa sen, että ei kaikkien kanssa voi onnistua, eikä kaikkien kanssa kannata lähteä edes yrittämään.- defective
... ja baarissa ainakin minun säkenöivä persoonallisuus jää ymmärtämättä suurimmalta osalta vokaalittoman suomen kielen takia.
Netissä on myös paljon helpompi olla vastaamatta "kerro-itsestäsi-lisää-niin-minä-en-kommentoi-sitä-
mitenkään-ja-en-myöskään-kerro-itsestäni-mitään-vaan-
pidän-sinut-listalla-kysymällä-jotain-uutta-tyhjän-
päiväistä-soopaa" -henkilöille.
- Nimetön
panostaa tutustumiseen kunnolla kirjoittelemalla sähköposteja puolin ja toisin eikä vaan rynnätä liian nopeasti treffeille. Kyllä siinä samalla ottaa toisesta selvää ainakin sen verran, että luultavasti pahimmat pelimiehet/naiset ja sellaiset jotka deittailee monia samanaikaisesti saa karsittua näin pois. Tietty siihenkin kuluu aikaa, mutta aika nopeasti pystyy myös havaitsemaan, onko se ihminen sellainen, jonka tutustumiseen tarvitsee käyttää enempää aikaa. Ja tietysti kunnollinen tutustuminen ennen nettitreffejä varmaan myös edesauttaa mahdollisen "kipinän" syntymiseen, kun vastassa ei ole "ihan vieras" henkilö.
- M33v
Olet toki oikeassa, reaalimaailmassahan asia usein toimi näin, eli tuli tutustuttua muuten toiseen ihmiseen ennen varsinaisia treffejä. Mutta kuinka käy täällä ? Jos et sovi treffejä viimeistään 3-4 mailin sisällä, loppuu kirjoittelu kuin seinään. Tai sitten jää kirjoitteluksi, itselläni kyllä on tullut kirjekumppaneita, jotka jäänevät sellaisiksi.
Muutaman kanssa on tullut kirjoiteltua ja tavattua ja tulos on nolla: Vastakumppani oli ilmiselvästi päässään tehnyt jonkinlaisen kuvan minusta ja kun jokin pieni asia ei kuvitelmaa vastannutkaan, tulos oli yhteydenpidon katkeaminen treffien jälkeen. Itse tiedostan tuon kuvitelman vaaran enkä suostu lankeamaan siihen, ihminen ihmisenä.
Täällä oli tullut monia vastauksia, ainakin yksi taitaa olla oikeassa: Paras tapa päästä pois nettitreffeiltä on löytää kerralla oikea. Jos tuota ei tapahdu, tervetuloa myllytykseen.
Pari vastausta sai itseni ajattelemaan, että näinhän se oli: ennen nettiä oli itsestään selvää, että tapailtiin yhtä ihmistä kerrallaan (lukuunottamatta häntäheikkejä). Nykyään netissä jokaisessa asuu jo pelimies/nainen ja meno on sen mukaista. Olen itse ollut poissa markkinoilta, nyt toisella kierroksella aviossa olon jälkeen ja kyllä tämä touhu vaikuttaa aika sairaalta. Täydellinen kaikki-mulle-heti-nyt ajan tuote.
Taidan jättää profiilini vain makaamaan tuonne ja keskittyä aivan muihin asioihin. Parisuhde saa ilmeisesti odottaa hamaan tulevaisuuteen, kunnes satun jossain hänet tapaamaan. Tämä järjestelmä tuo vain pahimmat puolet ihmisistä esiin. - Nimetön
M33v kirjoitti:
Olet toki oikeassa, reaalimaailmassahan asia usein toimi näin, eli tuli tutustuttua muuten toiseen ihmiseen ennen varsinaisia treffejä. Mutta kuinka käy täällä ? Jos et sovi treffejä viimeistään 3-4 mailin sisällä, loppuu kirjoittelu kuin seinään. Tai sitten jää kirjoitteluksi, itselläni kyllä on tullut kirjekumppaneita, jotka jäänevät sellaisiksi.
Muutaman kanssa on tullut kirjoiteltua ja tavattua ja tulos on nolla: Vastakumppani oli ilmiselvästi päässään tehnyt jonkinlaisen kuvan minusta ja kun jokin pieni asia ei kuvitelmaa vastannutkaan, tulos oli yhteydenpidon katkeaminen treffien jälkeen. Itse tiedostan tuon kuvitelman vaaran enkä suostu lankeamaan siihen, ihminen ihmisenä.
Täällä oli tullut monia vastauksia, ainakin yksi taitaa olla oikeassa: Paras tapa päästä pois nettitreffeiltä on löytää kerralla oikea. Jos tuota ei tapahdu, tervetuloa myllytykseen.
Pari vastausta sai itseni ajattelemaan, että näinhän se oli: ennen nettiä oli itsestään selvää, että tapailtiin yhtä ihmistä kerrallaan (lukuunottamatta häntäheikkejä). Nykyään netissä jokaisessa asuu jo pelimies/nainen ja meno on sen mukaista. Olen itse ollut poissa markkinoilta, nyt toisella kierroksella aviossa olon jälkeen ja kyllä tämä touhu vaikuttaa aika sairaalta. Täydellinen kaikki-mulle-heti-nyt ajan tuote.
Taidan jättää profiilini vain makaamaan tuonne ja keskittyä aivan muihin asioihin. Parisuhde saa ilmeisesti odottaa hamaan tulevaisuuteen, kunnes satun jossain hänet tapaamaan. Tämä järjestelmä tuo vain pahimmat puolet ihmisistä esiin.Jos sulla on ollut noin 30 nettitreffit puolen vuoden sisää, niin kyllähän sekin jo kertoo, että syytä olisi vaihtaa taktiikkaa. Ei tuolla menolla ainakaan onnistu.. Varmaankin sellaiset, jotka haluavat deittailla useita samanaikaisesti eivät halua panostaa yhden kanssa kirjoitteluun kyllästyvät, jos eivät pääse muutaman mailin päästä treffeille. Mutta sittenhän sinulle jää jäljelle varteenotettavat ehdokkaat. Suosittelen myös kuvien vaihtoa tälläisen varteenotettavan henkilön kanssa. Jos molemmat ovat sen jälkeen vielä kiinnostuneita jatkamaan tutustumista ja tämä henkilö vaikuttaa mailien perusteella vähänkin samanhenkiseltä, niin eiköhän siinä ole jonkinlainen mahdollisuus onnistua. En nyt tarkoita, että mikään puolen vuoden kirjoittelu olisi tarpeen.. Vaikea sanoa mikä on sopiva määrä tai aika, riippuu mailien pituudesta ja sisällöstä. Kannattaa kuitenkin vähän pistää itseään likoon ja olla avoinkin.
Tällä taktiikalla voi olla vaikeampi tietysti löytää sellainen jonka kanssa päätyy treffeille asti. Itseäni kuitenkin ahdistaisi käydä noin monen kanssa treffeillä ja siksi panostan kirjoitteluun, vaikka niitä hyviä "potentiaalisia" nettitreffejä olisikin vain esimerkiksi kerran parissa kuukaudessa (sekin nyt vaihtelee ja välillä on taukoja). Joskus nuorempana (olen nyt liki 30) itsekin sorruin liian hätäiseen nettitreffailuun, ja meininki oli juuri sitä, että käy vaan "katsomassa" millainen se toinen ihminen on. Nykyään kyllä valitsen melko tarkoin ne ihmiset jotka aion tavata. - M33v
Nimetön kirjoitti:
Jos sulla on ollut noin 30 nettitreffit puolen vuoden sisää, niin kyllähän sekin jo kertoo, että syytä olisi vaihtaa taktiikkaa. Ei tuolla menolla ainakaan onnistu.. Varmaankin sellaiset, jotka haluavat deittailla useita samanaikaisesti eivät halua panostaa yhden kanssa kirjoitteluun kyllästyvät, jos eivät pääse muutaman mailin päästä treffeille. Mutta sittenhän sinulle jää jäljelle varteenotettavat ehdokkaat. Suosittelen myös kuvien vaihtoa tälläisen varteenotettavan henkilön kanssa. Jos molemmat ovat sen jälkeen vielä kiinnostuneita jatkamaan tutustumista ja tämä henkilö vaikuttaa mailien perusteella vähänkin samanhenkiseltä, niin eiköhän siinä ole jonkinlainen mahdollisuus onnistua. En nyt tarkoita, että mikään puolen vuoden kirjoittelu olisi tarpeen.. Vaikea sanoa mikä on sopiva määrä tai aika, riippuu mailien pituudesta ja sisällöstä. Kannattaa kuitenkin vähän pistää itseään likoon ja olla avoinkin.
Tällä taktiikalla voi olla vaikeampi tietysti löytää sellainen jonka kanssa päätyy treffeille asti. Itseäni kuitenkin ahdistaisi käydä noin monen kanssa treffeillä ja siksi panostan kirjoitteluun, vaikka niitä hyviä "potentiaalisia" nettitreffejä olisikin vain esimerkiksi kerran parissa kuukaudessa (sekin nyt vaihtelee ja välillä on taukoja). Joskus nuorempana (olen nyt liki 30) itsekin sorruin liian hätäiseen nettitreffailuun, ja meininki oli juuri sitä, että käy vaan "katsomassa" millainen se toinen ihminen on. Nykyään kyllä valitsen melko tarkoin ne ihmiset jotka aion tavata.Edelleen olet teoriassa oikeassa, mutta kun asia ei täällä näin toimi. Oletan että olet nainen ja alle 30 ? Jos näin on, sinulla on edessäsi täysin erilainen kattaus kuin minulla.
Olit sitten kumpaa sukupuolta tahansa, ei sinulta varmasti ole jäänyt huomaamatta että iältään 25-35 vuotiaitten deittitoimintaa dominoivat naiset, yksinkertaisesti siksi että heillä on siihen varaa. Vastauksia satelee satoja, siinä missä miehelle voi tulla vastauksia maksimissaan kymmenen. Jos olisin nainen, käyttäisin varmasti joko hyväkseni järjestelmää ja kävisin mahdollisimman monilla treffeillä tai ollessani tosissani paljon aikaa tutustumiseen ennen treffejä. Tajusin juuri edellisestä lauseestani etten ole tainnut tosissaan olevaan naiseen täällä törmätä. Tai sitten nämä kirjekumppanit ovat tosissaan, mutta minä en heitä sen kummemmin kiinnosta. Pitänee kysäistä, tuskin enää nokkiinsa ottavat.
Profiilissani muuten on vähintään riittävästi kuvia ja tekstiä itsestäni. Ja kirjoittaessani jollekulle (en kirjoita kenelle tahansa, vaan valitsen yhden sopivan profiilin kerrallaan ja rupean ottamaan selvää, kuvan pyydän vastikkeeksi omista profiilissa olevista) kyllä teen selväksi että haluan tavata. En myöskään halua kirjoitella kuukausitolkulla, vain huomatakseni että toisella puolella oli feikki. Joita niitäkin on tässä järjestelmässä vähintään riittävästi.
30 puolessa vuodessa ei ole paljon. Suurinpiirtein yhdet viikossa. Profiilin laiton jälkeen sain muutaman (kymmenisen) yhteydenottoa naisilta, joita kävin heidän toivomuksestaan tapaamassa. Loput ovat olleet omia aloitteitani. Joku täällä palstalla taisi kertoa olleensä parikin sataa kertaa treffeillä. Minulla ei kyllä sydän enää riittäisi moiseen.
Summa Summarum: kirjoittamasi ja omien havaintojesi perusteella vedän sen johtopäätöksen, ettei täällä ole minusta kiinnostuneita, tosissaan olevia naisia. Kuten olen jo pähkäillytkin, turhaa hommaa, jääkööt. - Nimeton
M33v kirjoitti:
Edelleen olet teoriassa oikeassa, mutta kun asia ei täällä näin toimi. Oletan että olet nainen ja alle 30 ? Jos näin on, sinulla on edessäsi täysin erilainen kattaus kuin minulla.
Olit sitten kumpaa sukupuolta tahansa, ei sinulta varmasti ole jäänyt huomaamatta että iältään 25-35 vuotiaitten deittitoimintaa dominoivat naiset, yksinkertaisesti siksi että heillä on siihen varaa. Vastauksia satelee satoja, siinä missä miehelle voi tulla vastauksia maksimissaan kymmenen. Jos olisin nainen, käyttäisin varmasti joko hyväkseni järjestelmää ja kävisin mahdollisimman monilla treffeillä tai ollessani tosissani paljon aikaa tutustumiseen ennen treffejä. Tajusin juuri edellisestä lauseestani etten ole tainnut tosissaan olevaan naiseen täällä törmätä. Tai sitten nämä kirjekumppanit ovat tosissaan, mutta minä en heitä sen kummemmin kiinnosta. Pitänee kysäistä, tuskin enää nokkiinsa ottavat.
Profiilissani muuten on vähintään riittävästi kuvia ja tekstiä itsestäni. Ja kirjoittaessani jollekulle (en kirjoita kenelle tahansa, vaan valitsen yhden sopivan profiilin kerrallaan ja rupean ottamaan selvää, kuvan pyydän vastikkeeksi omista profiilissa olevista) kyllä teen selväksi että haluan tavata. En myöskään halua kirjoitella kuukausitolkulla, vain huomatakseni että toisella puolella oli feikki. Joita niitäkin on tässä järjestelmässä vähintään riittävästi.
30 puolessa vuodessa ei ole paljon. Suurinpiirtein yhdet viikossa. Profiilin laiton jälkeen sain muutaman (kymmenisen) yhteydenottoa naisilta, joita kävin heidän toivomuksestaan tapaamassa. Loput ovat olleet omia aloitteitani. Joku täällä palstalla taisi kertoa olleensä parikin sataa kertaa treffeillä. Minulla ei kyllä sydän enää riittäisi moiseen.
Summa Summarum: kirjoittamasi ja omien havaintojesi perusteella vedän sen johtopäätöksen, ettei täällä ole minusta kiinnostuneita, tosissaan olevia naisia. Kuten olen jo pähkäillytkin, turhaa hommaa, jääkööt.Juu olen nainen ja 28 vuotta.
Ilmeisesti tilanteen ollessa se, että naiset dominoivat nettimarkkinoita, niin kuinka usein he sitten joutuvat tai pääsevät nettitreffeille, jos miehille se on kerta vaikeaa ja silti käydään 30:lla nettitreffeillä puolessa vuodessa (mikä on mun mielestä jo melko paljon)? Luulisi että varsinkin nainen haluaisi karsia ehdokkaitten määrää jo mailailuvaiheessa, mikäli on tosissaan.. Eikö se jo, että nainen suostuu heti kättelyssä treffeille, kerro että hän suhtautuu deittailuun hupina ja ajanvietteenä ja luultavasti deittailee useita samanaikaisesti? Poikkeuksia tietty voi olla.
Itse kyllä heitän roskiin kaikki saamani sellaiset vastaukset, jotka on lyhyehköjä ja joista ei ilmene mitään persoonallista/samankaltaisuutta itseni kanssa ja varsinkin jos ekassa tai tokassa viestissä ehdotetaan treffejä. Esim. mulla oli cityssä pari kk sitten ilmo, ja sain ehkä 50-100 vastausta, joista edellä mainitun perusteella ehkä kymmenen kanssa kirjoitin ja kolme lopulta tapasin. Ne kaikki kolme olivat onnistuneita treffejä, vaikka sitä oikeaa ei löytynytkään (kahta tapailin useita kertoja). Mutta siis suurin osa noista 50-100 vastauksesta oli jotenkin hätäisesti ja kiireellä kirjoitettuja, ja monessa ehdoteltiin samantien treffeille. - M33v
Nimeton kirjoitti:
Juu olen nainen ja 28 vuotta.
Ilmeisesti tilanteen ollessa se, että naiset dominoivat nettimarkkinoita, niin kuinka usein he sitten joutuvat tai pääsevät nettitreffeille, jos miehille se on kerta vaikeaa ja silti käydään 30:lla nettitreffeillä puolessa vuodessa (mikä on mun mielestä jo melko paljon)? Luulisi että varsinkin nainen haluaisi karsia ehdokkaitten määrää jo mailailuvaiheessa, mikäli on tosissaan.. Eikö se jo, että nainen suostuu heti kättelyssä treffeille, kerro että hän suhtautuu deittailuun hupina ja ajanvietteenä ja luultavasti deittailee useita samanaikaisesti? Poikkeuksia tietty voi olla.
Itse kyllä heitän roskiin kaikki saamani sellaiset vastaukset, jotka on lyhyehköjä ja joista ei ilmene mitään persoonallista/samankaltaisuutta itseni kanssa ja varsinkin jos ekassa tai tokassa viestissä ehdotetaan treffejä. Esim. mulla oli cityssä pari kk sitten ilmo, ja sain ehkä 50-100 vastausta, joista edellä mainitun perusteella ehkä kymmenen kanssa kirjoitin ja kolme lopulta tapasin. Ne kaikki kolme olivat onnistuneita treffejä, vaikka sitä oikeaa ei löytynytkään (kahta tapailin useita kertoja). Mutta siis suurin osa noista 50-100 vastauksesta oli jotenkin hätäisesti ja kiireellä kirjoitettuja, ja monessa ehdoteltiin samantien treffeille.Noniin, täällä se kohderyhmä siis väittelee kanssani. Herätti itsessäni hieman hilpeyttä se, että voisit olla yksi deiteistäni :)
Katsotaanpa, näyttää siltä että lähestymme samaa ongelmaa eri kantilta. Minä siis olen kypsähtänyt siihen, että naiset kilpailuttavat heille vastanneita miehiä ja sinä kerrot, että valitset suurehkosta määrästä vastauksia muutaman, jonka kanssa kirjoittelet. Ymmärrän kyllä yskän, mutta täällä puolen aitaa koko homma näyttää falskilta, kun me miehet kuitenkin aavistamme jo mailien sisällöstä, lähetysajoista ja kaikista muistakin 'viboista' että jonossa ollaan. Täällä suomi24:ssa on vielä kaiken lisäksi tuo online-juoru.
Sopii arvata mitä se tekee miehen omanarvontunnolle, kun jokaista ominaisuutta vertaillaan taulukossa toiseen kilpakosijaan. Itselläni on vielä sen verran ylpeyttä jäljellä, etten suostu kilpahuutamiseen. Kelpaa jos kelpaa, muuten olkoot. Epäilen että moni muu jakaa turhaantumiseni ja kierre on valmis, ne jotka eivät luovuta siirtyvät yhden rivin pommitukseen.
Samaisesta syystä, eli että me miehet tiedämme olevamme vain yksi sadasta, ei viitsi kirjoitella romaaneja. Tein ensin sen virheen, että uskoin ihmisten kirjoittaneen profiilinsa rehellisesti. Ja suoritin ns. esikarsinnan jo ennen aloitteen tekoa. Vaan usein törmäsi samaan, olette jonossa, olkaa hyvä ja odottakaa kunnes hakemuksenne käsitellään. Ilmeisesti minulla oli tarpeeksi sopivia ominaisuuksia, kun noita treffejä kuitenkin siunaantui, mutta ei tarpeeksi, jotta vastapuoli olisi lopettanut aina vaan paremman etsimisen.
Minut siis leimattiin, kuten he itsekin ilmaisivat, 'ihan kiva mutta ..' - osastoon. Hämmästyttävää, etten koskaan ole kuullut tuota samaa kommenttia ihmiseltä, jonka olen alunperin livenä tavannut.
Kyllähän tästä se perimmäinen syy näkyy, miksi nettideitit eivät toimi: Miesten ja naisten välinen jakauma ja eritoten aloitteiden jakauma on raa'asti vääristynyt naisten eduksi. Eihän sitä edes voi tuollaiselta pohjalta olettaa löytävänsa mitään tasapainoista, kun asiaa näin jälkikäteen ajattelee. Livessä asia on eri tavalla. Kun baariin astuu upea nainen, onko hänen kimpussaan heti samalla hetkellä 50-100 miestä ? Ei, mutta illan mittaan, yksi kerrallaan tuo saattaisikin tulla täyteen. Uskon tässä yksi kerrallaan/sata samaan aikaan - hommassa olevan sen syyn, miksi ei vaan toimi. Ei anneta toiselle edes mahdollisuutta.
Ainoa mikä vielä kaihertaa mieltä on, ovatko nämä nettideittailijat erilaisia ihmisten kanssa, jotka he ovat alunperinkin tavanneet livenä ? Vai onko maailmaan syntynyt uusi turbo-nettideittailijoiden lahko ? - Nimetön
M33v kirjoitti:
Noniin, täällä se kohderyhmä siis väittelee kanssani. Herätti itsessäni hieman hilpeyttä se, että voisit olla yksi deiteistäni :)
Katsotaanpa, näyttää siltä että lähestymme samaa ongelmaa eri kantilta. Minä siis olen kypsähtänyt siihen, että naiset kilpailuttavat heille vastanneita miehiä ja sinä kerrot, että valitset suurehkosta määrästä vastauksia muutaman, jonka kanssa kirjoittelet. Ymmärrän kyllä yskän, mutta täällä puolen aitaa koko homma näyttää falskilta, kun me miehet kuitenkin aavistamme jo mailien sisällöstä, lähetysajoista ja kaikista muistakin 'viboista' että jonossa ollaan. Täällä suomi24:ssa on vielä kaiken lisäksi tuo online-juoru.
Sopii arvata mitä se tekee miehen omanarvontunnolle, kun jokaista ominaisuutta vertaillaan taulukossa toiseen kilpakosijaan. Itselläni on vielä sen verran ylpeyttä jäljellä, etten suostu kilpahuutamiseen. Kelpaa jos kelpaa, muuten olkoot. Epäilen että moni muu jakaa turhaantumiseni ja kierre on valmis, ne jotka eivät luovuta siirtyvät yhden rivin pommitukseen.
Samaisesta syystä, eli että me miehet tiedämme olevamme vain yksi sadasta, ei viitsi kirjoitella romaaneja. Tein ensin sen virheen, että uskoin ihmisten kirjoittaneen profiilinsa rehellisesti. Ja suoritin ns. esikarsinnan jo ennen aloitteen tekoa. Vaan usein törmäsi samaan, olette jonossa, olkaa hyvä ja odottakaa kunnes hakemuksenne käsitellään. Ilmeisesti minulla oli tarpeeksi sopivia ominaisuuksia, kun noita treffejä kuitenkin siunaantui, mutta ei tarpeeksi, jotta vastapuoli olisi lopettanut aina vaan paremman etsimisen.
Minut siis leimattiin, kuten he itsekin ilmaisivat, 'ihan kiva mutta ..' - osastoon. Hämmästyttävää, etten koskaan ole kuullut tuota samaa kommenttia ihmiseltä, jonka olen alunperin livenä tavannut.
Kyllähän tästä se perimmäinen syy näkyy, miksi nettideitit eivät toimi: Miesten ja naisten välinen jakauma ja eritoten aloitteiden jakauma on raa'asti vääristynyt naisten eduksi. Eihän sitä edes voi tuollaiselta pohjalta olettaa löytävänsa mitään tasapainoista, kun asiaa näin jälkikäteen ajattelee. Livessä asia on eri tavalla. Kun baariin astuu upea nainen, onko hänen kimpussaan heti samalla hetkellä 50-100 miestä ? Ei, mutta illan mittaan, yksi kerrallaan tuo saattaisikin tulla täyteen. Uskon tässä yksi kerrallaan/sata samaan aikaan - hommassa olevan sen syyn, miksi ei vaan toimi. Ei anneta toiselle edes mahdollisuutta.
Ainoa mikä vielä kaihertaa mieltä on, ovatko nämä nettideittailijat erilaisia ihmisten kanssa, jotka he ovat alunperinkin tavanneet livenä ? Vai onko maailmaan syntynyt uusi turbo-nettideittailijoiden lahko ?Ai olisin ollut sun deittisi..??
Vastasin KAIKILLE sellaisille, jotka olivat panostaneet vastaukseensa ja jotka vaikuttivat ihan normaaleilta. Tällaisia oli siis saamieni 50-100 vastauksen joukossa ehkä 10. Näistä kymmenestä osa lopetti jossakin vaiheessa tai itsestäni alkoi tuntua ettei ole mun tyyppiä, eli lopulta tapasin kolme. Tapasin jokaisen kerrallaan enkä tapaillut heitä samanaikaisesti, vaikka kahta tapailinkin useampaan otteeseen.
Kyse ei ole mistää miesten kilpailuttamisesta osaltani, mutta minkäs teet jos valtaosan vastaajista muutaman rivin esittely ei herätä mussa sellaista mielenkiintoa että haluaisin tavata. Osan vastauksista rankkasin myös sen perusteella, että niissä ei oltu kommentoitu mun deitti-ilmoa mitenkään (siinä oli paljon tekstiä) vaan se oli senoloinen viesti joka läheteään sellasenaan monelle.
Valitsen siis suuresta joukosta vastauksia muutaman, johon haluan ehkä tutustua, niiden vastauksien sisällön perusteella, enkä esimerkiksi sen perusteella monesko vastaaja sattuu olemaan.
Ja olen kyllä huomannut, että vaikka naisen onkin helppo halutessaan päästä nettitreffeille, niin sen jälkeen kun ollaan tavattu live-elämässä niin osaa ne miehetkin olla kranttuja ja valikoivia. - M33v
Nimetön kirjoitti:
Ai olisin ollut sun deittisi..??
Vastasin KAIKILLE sellaisille, jotka olivat panostaneet vastaukseensa ja jotka vaikuttivat ihan normaaleilta. Tällaisia oli siis saamieni 50-100 vastauksen joukossa ehkä 10. Näistä kymmenestä osa lopetti jossakin vaiheessa tai itsestäni alkoi tuntua ettei ole mun tyyppiä, eli lopulta tapasin kolme. Tapasin jokaisen kerrallaan enkä tapaillut heitä samanaikaisesti, vaikka kahta tapailinkin useampaan otteeseen.
Kyse ei ole mistää miesten kilpailuttamisesta osaltani, mutta minkäs teet jos valtaosan vastaajista muutaman rivin esittely ei herätä mussa sellaista mielenkiintoa että haluaisin tavata. Osan vastauksista rankkasin myös sen perusteella, että niissä ei oltu kommentoitu mun deitti-ilmoa mitenkään (siinä oli paljon tekstiä) vaan se oli senoloinen viesti joka läheteään sellasenaan monelle.
Valitsen siis suuresta joukosta vastauksia muutaman, johon haluan ehkä tutustua, niiden vastauksien sisällön perusteella, enkä esimerkiksi sen perusteella monesko vastaaja sattuu olemaan.
Ja olen kyllä huomannut, että vaikka naisen onkin helppo halutessaan päästä nettitreffeille, niin sen jälkeen kun ollaan tavattu live-elämässä niin osaa ne miehetkin olla kranttuja ja valikoivia.No toimintasi näyttää ihan normaalilta ja sinällään järkevältä, mutta laskepa mukaan muutama pelimies, joita täällä myös seilaa. He jaksavat kyllä kirjoitella kilometrien pituisia romaaneja, heillehän kyse on harrastuksesta. On niitä karikkoja siis sielläkin päässä.
Mitä muuten arvelet, moniko niistä, jotka lopettivat sinulle kirjoittelun mahtoi ajatella samoin kuin minä ? Eli siis 'Paskat, en mä jaksa tällästä kisailua, olkoot'. Itse olen tuon myös tehnyt, kun takaisin on tullut juuri niitä puutaheinääkirvesvartta-vastauksia ja perään kysymyslista, joka lähetetään kaikille kilpailijoille, jotta voidaan verrata. Yöks.
Hölmöintä hommassa on se, että ne keskitason juttelut saattaisivat livessä olla täyttä rautaa. Mutta kun ei, jompi kumpi puoli katkaisee pelin ennen alkuviivaa. Se on sitä shoppailua, jonka takia edelleen väitän nettideittien olevan surkein tapa maan päällä tavata ihmisiä. Valitettavasti nykyään yksi niistä yleisemmistä myös :(
Tähän haluan kommentoida: 'Ja olen kyllä huomannut, että vaikka naisen onkin helppo halutessaan päästä nettitreffeille, niin sen jälkeen kun ollaan tavattu live-elämässä niin osaa ne miehetkin olla kranttuja ja valikoivia.'
Aivan varmasti. Kyseessähän on ensimmäinen hetki, jolloin miehellä on oikeastaan mitään sananvaltaa koko hommaan. Siihen asti kaiken valitsemisen on suorittanut nainen. Edelleen, tuo kauhun tasapaino on pahasti vinksallaan.
Minulla olisi jopa parannusehdotus tähän, hieman sosiaalista kontrollia: Jos profiilin tiedoissa näkyisi, monelleko on mailia esim. viimeisen viikon aikana lähtenyt, olisi ilmiselvää poistaa pelurit paikalta. Nythän asian voi vain arvata vastausten tasosta ja tiheydestä, jonka pelurit osaavat jo feikata. Susi homma. - Nimeton
M33v kirjoitti:
No toimintasi näyttää ihan normaalilta ja sinällään järkevältä, mutta laskepa mukaan muutama pelimies, joita täällä myös seilaa. He jaksavat kyllä kirjoitella kilometrien pituisia romaaneja, heillehän kyse on harrastuksesta. On niitä karikkoja siis sielläkin päässä.
Mitä muuten arvelet, moniko niistä, jotka lopettivat sinulle kirjoittelun mahtoi ajatella samoin kuin minä ? Eli siis 'Paskat, en mä jaksa tällästä kisailua, olkoot'. Itse olen tuon myös tehnyt, kun takaisin on tullut juuri niitä puutaheinääkirvesvartta-vastauksia ja perään kysymyslista, joka lähetetään kaikille kilpailijoille, jotta voidaan verrata. Yöks.
Hölmöintä hommassa on se, että ne keskitason juttelut saattaisivat livessä olla täyttä rautaa. Mutta kun ei, jompi kumpi puoli katkaisee pelin ennen alkuviivaa. Se on sitä shoppailua, jonka takia edelleen väitän nettideittien olevan surkein tapa maan päällä tavata ihmisiä. Valitettavasti nykyään yksi niistä yleisemmistä myös :(
Tähän haluan kommentoida: 'Ja olen kyllä huomannut, että vaikka naisen onkin helppo halutessaan päästä nettitreffeille, niin sen jälkeen kun ollaan tavattu live-elämässä niin osaa ne miehetkin olla kranttuja ja valikoivia.'
Aivan varmasti. Kyseessähän on ensimmäinen hetki, jolloin miehellä on oikeastaan mitään sananvaltaa koko hommaan. Siihen asti kaiken valitsemisen on suorittanut nainen. Edelleen, tuo kauhun tasapaino on pahasti vinksallaan.
Minulla olisi jopa parannusehdotus tähän, hieman sosiaalista kontrollia: Jos profiilin tiedoissa näkyisi, monelleko on mailia esim. viimeisen viikon aikana lähtenyt, olisi ilmiselvää poistaa pelurit paikalta. Nythän asian voi vain arvata vastausten tasosta ja tiheydestä, jonka pelurit osaavat jo feikata. Susi homma.tänään menen koittamaan onneani Helsingin yöelämässä. Pidä mulle peukkuja, ettei mun tarttee enää palata nettideittisysteemeihin :=)
Eihän tämä netti ole mikään täydellinen paikka tavata se oikea. Totuus on kuitenkin se ettei kaikkien kanssa voi synkata, ei oikeassa elämässä eikä netissä. - M33v
Nimeton kirjoitti:
tänään menen koittamaan onneani Helsingin yöelämässä. Pidä mulle peukkuja, ettei mun tarttee enää palata nettideittisysteemeihin :=)
Eihän tämä netti ole mikään täydellinen paikka tavata se oikea. Totuus on kuitenkin se ettei kaikkien kanssa voi synkata, ei oikeassa elämässä eikä netissä.Onnea matkaan, vinkkaa silmää jos nähdään, saatanpa itsekin lähteä tänään liikenteeseen. Jos vaikka tekisin pari aloitetta livessä, ai hurja, ai hurja ;-P
- Nimeton
M33v kirjoitti:
Onnea matkaan, vinkkaa silmää jos nähdään, saatanpa itsekin lähteä tänään liikenteeseen. Jos vaikka tekisin pari aloitetta livessä, ai hurja, ai hurja ;-P
Juu, kannattaa yrittää myös live-elämässä. Ja muuten, kyllä ne miehetkin osaa... Mun ihan ensimmäinen nettitreffikokemus (siitä on aikaa) oli sellainen, että mies rupesi selittämään tavanneensa netistä kyseisellä viikolla jo monta naista ja selosti kuinka monen kanssa oli jo sopinut tulevaisuuteen treffit. Ja mainosti vielä, että yksi näistä sen tapaamista naisista oli ollut erityisen hyvä tapaus. Siinä sitten juotiin kahvit...
- Olkoon sitten..
Vastaan nyt tähänkin vaikka muutama rivi takaisinpän kirjoittelin ihan samasta aiheesta mistä täällä jutellaan, nettideittailun ongelmista.
Itse otin profiilini lopullisesti pois, vaikka täytyy myöntää että välilä tekisi mieli tehdä uusi. Sitten saan puhuttua itseni ympäri ja muistutettua sen turhuudesta. Sitä on liian optimisti.
Vielä hullummaksi tämän tekee se että vaikka itse sen sieltä poistin, houkuttelin erään ystäväni (mies, aivan ihana ja maailman kultaisin ihminen maan päällä, ihana isäehdokas jonkun tuleville lapsille, kova tekemään töitä ym. ym...) tekemään itselleen profiilin sinne vaikka kauan pisti vastaan. Koska minusta on niin kamalan väärin että hän joutuu yksin olemaan ja asustelemaan. Laitoin siis hänet sinne pyöritykseen vaikka itselle tuli jo paha olla. Ja halusin pois. Olen sadisti....
No, hän on nuorempi ja lapseton, hänellä on paremmat mahdollisuudet kuin minulla -niin luulen.
Kuitenkin, itse aion jatkaa tätä yksin oloa ja totutella siihen. Käyn ihmisten ilmoilla kun siltä tuntuu ja tapaan siellä ihmisiä.
Sen tempun kyllä tein että laitoin ulkomaalaiselle kirjeenvaihtosivulle profiilin ja muutaman mielenkiintoisen viestin olen saanutkin ja vastaillutkin. Uutta verta..... ;o)
Ei vaiteskaan, vain ajankulua. Tiedän etten heitä tule koskaan tapaamaan. Mutta on kiva saada postia. Joltakin...... - kukatahansamuu
Vertailetko itse siis mielessäsi näiden 30 treffiehdokkaan ulkonäköä, kuka voisi olla tuleva vaimoehdokas, kun oletat kerran naisten tekevän näin. Eihän ekoilla treffeillä käydä läpi toisen luonnetta ja personaalisuutta. Totuus on, että usein nainen päättää sulhasehdokkaastaan, vaikka miehet luulevat tekevänsä päätöksen...
- M33v
Ulkonäköä ? Mistä ihmeestä niin sait päähäsi ? Oletatko automaattisesti, että jos olen useamman ihmisen tavannut, surffailen itselleni mallinukkea ? Hutikuti...vertailu ei muutenkaan tule kyseeseen, kun pyrin ottamaan jokaisen ihmisen erikseen, unohtaen vanhat ja olettaen ettei seuraavaa tule. Vastapuoliskoista osa on kyllä tainnut etsiä itselleen Clooney-kopiota, joka en satu olemaan. Hölmöä sikäli että lärvi on kyllä kaikkien katseltavana.
'Eihän ekoilla treffeillä käydä läpi toisen luonnetta ja personaalisuutta.'
Nimenomaan juuri tuota minä ainakin lähden selvittämään. Ja olen olettanut että osa persoonasta heijastuisi aiemmista viesteistä ja profiilin takaa, mutta tämä oletus on osoittautunut täysin vääräksi. Ihmiset feikkaavat. Siksi nuo treffit, jotta asian oikean laidan voi tarkistaa. Mitä sinä sinne treffeille menet tekemään ? Vai harrastatko sokkotreffejä ?
Viimeinen lauseesi lienee totta. Naiset dominoivat parisuhdemarkkinoita, Suomessa. Kokemusta on myös muualta Euroopasta, jossa asia ei näin ollut. Suomi on tässä suhteessa tasa-arvon irvikuva.
Tuli muuten mieleen, automaattinen ratkaisu asiaan olisi, jos naiset tekisivät yhtä paljon aloitteita kuin miehet. Nimittäin tällöin ei moista pudoituspeli-toimintaa tarvittaisi. Toiveajattelua. - Voi aikoja...
M33v kirjoitti:
Ulkonäköä ? Mistä ihmeestä niin sait päähäsi ? Oletatko automaattisesti, että jos olen useamman ihmisen tavannut, surffailen itselleni mallinukkea ? Hutikuti...vertailu ei muutenkaan tule kyseeseen, kun pyrin ottamaan jokaisen ihmisen erikseen, unohtaen vanhat ja olettaen ettei seuraavaa tule. Vastapuoliskoista osa on kyllä tainnut etsiä itselleen Clooney-kopiota, joka en satu olemaan. Hölmöä sikäli että lärvi on kyllä kaikkien katseltavana.
'Eihän ekoilla treffeillä käydä läpi toisen luonnetta ja personaalisuutta.'
Nimenomaan juuri tuota minä ainakin lähden selvittämään. Ja olen olettanut että osa persoonasta heijastuisi aiemmista viesteistä ja profiilin takaa, mutta tämä oletus on osoittautunut täysin vääräksi. Ihmiset feikkaavat. Siksi nuo treffit, jotta asian oikean laidan voi tarkistaa. Mitä sinä sinne treffeille menet tekemään ? Vai harrastatko sokkotreffejä ?
Viimeinen lauseesi lienee totta. Naiset dominoivat parisuhdemarkkinoita, Suomessa. Kokemusta on myös muualta Euroopasta, jossa asia ei näin ollut. Suomi on tässä suhteessa tasa-arvon irvikuva.
Tuli muuten mieleen, automaattinen ratkaisu asiaan olisi, jos naiset tekisivät yhtä paljon aloitteita kuin miehet. Nimittäin tällöin ei moista pudoituspeli-toimintaa tarvittaisi. Toiveajattelua.Vaikka muutoin olen kanssasi samaa mieltä nettitouhun mielettömyydestä, ei se mitenkään erityisesti ole naisten syytä. Minä naisena en esim. saa satoja ja taas satoja yhteydenottoja, joista valkata. Kuten sanottua homma on lähtökohtaisesti aivan vääristynyttä. Aivan sama, kumpi sukupuoli ominaisuuksia rankkaa.
- M33v
Voi aikoja... kirjoitti:
Vaikka muutoin olen kanssasi samaa mieltä nettitouhun mielettömyydestä, ei se mitenkään erityisesti ole naisten syytä. Minä naisena en esim. saa satoja ja taas satoja yhteydenottoja, joista valkata. Kuten sanottua homma on lähtökohtaisesti aivan vääristynyttä. Aivan sama, kumpi sukupuoli ominaisuuksia rankkaa.
Tiedän vääristymän kääntyvän toisinpäin, kun naisten ikäjakauma siirtyy >35v puolelle. Oma kohderyhmäni on ollut 25-35, joten oma näkökulmani on lähtöisin sieltä. En osaa sanoa miksi juuri sinä et satu saamaan viestiryökkiötä, jos satut kuulumaan mainittuun ikäryhmään.
Tämän oman otokseni sisältä kun olen muutaman kerran udellut, niin vastaus on tullut kuin kaupan hyllyltä, ensimmäisellä viikolla 100-150 viestiä ja sen jälkeen tasaisesti 20-50/vk on heille tippunut. En usko että ovat valehdelleet, kun siihen ei sen suurempaa syytä ole ollut.
Omasta kokemuksesta ja muutaman tutun lauselmista arvioin, että tavallinen ~30 mies ei saa kuin ehkä sen 2-5 yhteydenottoa naisilta koko profiilin olemassaolon ajalta. Suhde on siis ~1/100, eli paljon pahemmin ei enää vääristynyt voisi olla.
Muutoinhan olemmekin samaa mieltä, en yhtään epäile etteivätkö miehet tekisi aivan samaa, jos mahdollisuus siihen olisi. Niinkuin vanhemmissa ikäluokissa taitaa ollakin (jos eivät sitten hae samoilta markkinoilta kuin minä hain).
- Yhdet treffit ja heti tärppäs
Mielenkiintoista...
Sinun kohdalle on vain sattunut seikkailijanaisia,tai sellaisia jotka loputtomasti hakevat sitä unelmien prinssiä!
itse aikoinaan kun uteliaisuuttani menin sättiin olin aivan ummikko.
No,kattelin sätistä sellaista nikkiä mikä minun mielestäni olisi ns kunnollisen miehen nikki...ei siis mitään erikoista.
Siitäpä se sitten lähti,ehdotin yhdelle nikille juttelua,ihan jokapäiväistä normaalia keskustelua.
Mieskin sattui olemaan sellainen ettei hakenut mitään vaan oli valmis jakamaan kaikenmaailman jutustelua kanssani.
Juteltiin pitkään ja mitään ei sovittu. Mutta...heti jäi vähän kaiveleen mikä hän on?
Seuraavana iltana halusin mennä taas aikaani kulutteleen ja jutteleen...josko sama jutskakumppani ois linjoilla ja niinhän hän oli...
Meni kuukausia,aina teki mielei olla linjalla vain hänen kanssaan,koskaan en alkanut muiden kans edes jutteleen.
Puolen vuoden päästä näimme,ja oli tosi kivaa jutella taas ihan vaan kaikkea maan ja taivaan väliltä ja meistä tuli sitten aika "sydänystäviä"...yhteydenpito jatkui ja molemmat oli tässävaiheessa jo aika kiinni toisessa ja ihastuttu oli korviamyöten.
Sitten tuli tunne et tätä pitää saada vieläkin syvemmälle tasolle, Nähtiin,tehtiin treffit ja yövyttiin hotellissa.Siinei vielä paljoa seksiä harrastettu muyt selvää kipinää molemmilla oli ja niinhän siitä alkoi "VUOSISADAN RAKKAUSTARINA"
Yhdessä ollaan,pidetään tiiviisti yhteyttä ja ollaan rakastuneita.
Eli,asian pointti oli se et kyllä täällä helmiäkin on...Molemmat tykästyimme toistemme ulkonäköön ja kun tunnpuolella synkkäs niin hyvin jo valmiiksi,miksi meistä ei olisi tullut rakastavaisia ;)
Näin siinä voi käydä kun ei mitään hae. Varsinkaan kun ei ole valmiina kovia hakukriteereitä,voikin iloisesti yllättyä et toisessapäässä oli vielä kaiken lisäksi molempia miellyttävä ulkonäkökin.
Et tällänen tarina täältä ;)))- Pursipoika
Tai paremminkin ilmaistuna onnistunut tarina - vastaa mielikuvaani siitä miksi elämän täytyy olla spontaania, liiallinen suunnitelmallisuus vain tappaa hengen koko rakkaudesta.
Suotuisia tuulia teidän purjehdusretkellene.
- teekkkari
Kumppanin löytäminen netistä on kovaa työtä. Itse kävin pitkälti yli 100 treffillä ennen kuin löytyi. Noin 20 treffin jälkeen aloin kysellä ihan tilastomielessä jokaista treffikumppania uudelleen ulos. Noin joka 14 oli innokas lähtemään.
Eli tällä arvolla alkuperäisen viestin kirjoittaja on 30 treffillään tavannut 2-3 naista jotka ovat olleet hänestä kiinnostuneita.
Nettideittailussa on muutamia sudenkuoppia:
1. Suuri osa nettitreffailuu ajautuneista naisista (miehiä en treffaillut) vaatii kumppaniltaan keskitasoa korkeampaa markkina-arvoa. Jos ei itse ole adonis, niin kannatta lähettää reilusti naiselle kuva. Mikäli siitä on suoraan ei, niin kaikki säästävät aikaa.
2. Kannatta yrittää välttää kovin pitkää kirjeenvaihtoa. Kirjoittamalla saatu kuva ei kuitenkaan vastaa tosielämää.
3. Kannattaa yrittää välttää ihmisiä jotka asettavat kumppanilleen monia vaatimuksia ilmoituksessaan/vastauksessaan. 1 vaatimus ok, 2 ehkä, 3- tai useamman vaatimuksen tytöt eivät lähde toisille treffeille. That's just the way it is...
4. Eka nettitreffi ei ole mikään todellinen treffi. Siinä vain käydään katsomassa millainen se toinen nyt oikeasti on. Ei-vastauksista ei kannata välittää.
Lopuksi en malta olla antamatta vinkkiä: 25-35 ikäryhmässä olevien naisten kannaattaa ehdottomasti liittyä teekkarien sukellusseuraan. Takaan ettei siellä yksikään nainen pysi 3 kuukautta pidempään sinkkuna. Miehille suosittelen kirjamessuja. - aika selvää
jos kaikki miehet ovat niiden samojen perässä joilla on sattunut olemaan vaikka kaunis valokuva itsestään. Onhan se sitten selvä, että vastauksia tulee satelemalla.
Sama toisinpäin, harvemmin menen vastaamaan miehelle jonka valokuvasta voi päätellä, ettei hän keskity yksilöihin vaan saa viestejä kahmalokaupalla, mitä sitä turhaan menee aikaansa haaskaamaan turhiin yrityksiin? Saman ihmisen voi vaikkapa kohdata sattumalta jossain ja silloin hänellä on aivan erillätavoin aikaa kohtaamiseen.
Siirry tavallisemman näköisiin ehdokkaisiin, niin voi onnistua paremmin eikä tarvitse täällä ihmetellä niiden 200-2000 muun mukana, miksi se yksi ei halunnut toisille treffeille. Netti on täynnä ehdokkaita, ei ole pakko yrittää mahdotonta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 823193
- 922905
- 532152
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201605Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..61379- 151369
- 191344
Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131321Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein141317Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin351275