keksisit viikatemiehelle, jos hän tulisi vaatimaan sinua matkaansa?
Oletttaen että neuvottelu olisi mahdollista.
Oletttaen että neuvottelu olisi mahdollista.
Mitä verukkeita
Pirre*
972876
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 97
Vanhimmat
työt kutsuvat ensi yönä,saako vähän jatkoaikaa,please!Paluurahat ansaittava. ;DD
Eikö se ole tarpeeksi tyhmää,vois jopa suostua.
lom.pal.rahat jos olisit yhden päivän töissä loman jälkeen - luulen että pitäisi keksiä jotain parempaa selitystä :)
pöllöt kuole tai tarvitse lomarahaa. Sinä pidät yöjutuista vai..
rahat elämiseen jostakin on repiä,vaikka se noutaja ei sitä selitystä huolisi.Pidän en pidä,pidän.Yön jälkeen on aina vapaata.saa juosta sitä noutajaa karkuun
voi minnuu ,voi sinnuu Pirre! ;D
joskus puhuit. Noutajaa ei pääse karkuun ,kun jo idullasi ollessa on turvetuomaan pidot ja päivämäärät sädetty. Älä juokse karkuun vaan elä ja unelmoi vielä paremmasta.
heilahtaa,niin juoksut on juostu.Täytyy yrittää elellä hitaasti nautiskellen ja odottaa mitähän
"kivaa"minulle on tuolla puolen varattuna.
on juostu. Mutta sinua saattaa odottaa viikatemies tai jotakin vielä auvoisempaa. Muslimimarttyyreille luvataan neitsyitä. Tokkopa lie totta ,mutta miesten unelmia ...
sentään,pitäiskö kääntyä,vai?Jos kerran neitsyitä?
voit tehdä valintasi ,vaikka indikaatio on melko väljä.Saattaisit väsyä neitsyihin tai paremminkin nakerosi??
lisää sen, vaikka yhden päivän, niin että saisit sen lom.pal.rahan :) - tarkoitin.
meinaan se viikatemies.Kolme kertaa väläytti "lampulla" ja kolisteli vielä päälle.Ja sitten huudatti pilliäkin vielä ja vei sähköt mennessään ,kun en lähtenyt sovinnolla mukaan.Tuli äkkilähtö netistä.
ja missä päin semmonen myräkkä olj?
paukutteli,salamoi rakeita ja vettä sateli.Kapea kaista.Sähköt pois pari kertaa.Pari tulipaloa jne.Sanotaan vaan ,että lännessä.Hiukan hirvitti,vaikka joku tykkääkin siitä.Vähä vaikutti viikatteen välkynnältä.;-)))
mahtavia näytöksiä, pieneksi niiden rinnalla joskus ihtesä tuntee - niskat kyyryssä sitä odottaa viimeistä "heilahdusta", en kyllä pelkää ukkosia - pikemminkin kunnioitan.
valmis mukaan lähtemään,koska kuolema kuuluu ihmisen ja elollisen elämään muutenkin. Ei kukaan tänne jää ikikukaksi.
eikö 30 lisävuottakaan olisi jotain?
nyt elämä on hyvää ,mutta kohta laatu huononee ,kun ei muista mittää ja eikä näe ja kuuleekin vain harhoja. Näin asianlaita 80:llä naapurissa. Revi siitä..
silloin olekin parasta, ei huolen häivää - itsellä :)
olevan huolen häivä ,kun öisin koputtelee ja etsii Kaleviaan jo noutajan viemää viime vuosisadalla. Kun saa kiikutettua punkkaa ,niin eikös kohta postiluukku rapise ja kuuluu kuiskaus yössä"onko Kalevi siellä". Muuten ihana vanhus .
sille vanhukselle ahdistavaa, kun "tietää", että se rakas läheinen, vaikka lapsi, on olemassa, mutta sitä ei sitten kuitenkaan löydy - kamalaa varmasti.
Tarkoitinkin heitä jotka eivät tajua enää mistään mitään, muuta kun nukkuvat vaan - vai elävätkökään he enää sellaisina kuinka kauan?
...tuopa onkin mielenkiintonen juttu...jaa'a.jos neuvotteluvaraa ois,hmm..meniskö läpi,jot mie oon saikulla viel jonkusen päivän,,hmm...velkoihe ei kantsi vedota,,niistähän kerralla erroon pääsis..)))tuohon naisasijaan vois vedota,eijoo läheskää tarpeeksee saant viel,josko jatkoaikaa siihe..)))nii ja miul eijoo viel tulityökorttii hankittun,,sitähä siel vissii tarviis...)))josko sen suorittas enne tulisee pätsii mennoo..))
Pirren ennen kuolemata.
kysy vaikka ukolta.
sammoo mieltä.
mie olen ymmärtänyt hänet väärin. :)
Paljon jää kesken, sekä täytyyhän minun saada nähdä lapsenlapseni, ennenkuin lähden niin pitkälle matkalle. Sitä paitsi, sinä et etene kronologisessa järjestyksessä, minun vanhempianikaan et ole vielä vienyt "matkallesi."
Lisäksi, elämä on ihanaa ja minulla on paljon näkemättä ja kokematta. Mene kaupunkimme terveyskeskuksen vuodeosastolle! Siellä on monia, jotka toivottavat sinut tervetulleeksi, ovat jopa odottaneet sinua vuosikaudet, liikuntakyvyttöminä, vuoteeseen sidottuina.
Minä olen terve, keski-ikäinen ja en edes pidä sinusta, vaikka yleensä miehistä pidänkin;- en vaan sinusta Viikatemies.
Hupsista, miten itserakas oletkaan - alat huitoa viikatteellasi, minuun vaan et osu aivan vielä.
Tule muutaman kymmenen vuoden kuluttua takaisin, silloin saatan hyväksyä "kosintasi!"
sitä tullut useaan kertaa tarjottua ilman omaa tahtoa itseään matkaseuraksi, mutta taitaa viikatemies ajatella, että tuolla ukolla on vielä jotain käyttöä maanpäällä.
Enpä nyt keksi mitään ihmeempiä verukkeita, mutta perhe, ystävät ja tekemättömät työt voisi toimia verukkeena tai perusteluna, mutta niittäköön viikatemies tahtonsa mukaan ja eipä siihen selittelyt taida paljon auttaa, vaikka joskus tulee mieleen, miksi sekin piti ottaa mukaan.
on kai huomannut ettet ole tarkoittanut ihan oikeasti päästä mukaan, ja hyvä niin - ja kai sitä itsekukin on joskus ehkä kevyinkin perustein todennut "kuolis edes", mutta onneksi -viikatemies ei ole ottanut minua todesta :)
vaara tilanteita ja on ollut sekunneista kiinne henkiriepu, mutta eipä niistä sen enempää tällä kertaa kehtaa kertoa.
voisi mennä vaikka läpikin.
Sinä siis et yrittäisi lahjoa hra Viikatemiestä?
Panisin äijälle kovan kovaa vastaan:))))
Muuten, jotkut ovat nuorenakin jo mielestään valmiitä lähtemään sille matkalle, mistä ei sitten olekaan paluuta. Kuitenkin monet tulevat katumapäälle ja jopa hälyyttävät apua vielä viimeisillä voimillaan.
Ei kuoleman kanssa ole leikkimistä, mutta viritit vakavasta aiheesta keskustelun epätavallisella, mukavalla tavalla.
Kaikkihan me sille matkalle kerran lähdemme, mutta syy, miksi ei aivan vielä, on monilla luullakseni itsesäilytysvietti, vaikka elämäntilanne olisi vaikeakin.
Hyvä aloitus, Pirre! Kuolemasta ei usein edes tahdota puhua koska se on siellä jossakin hamassa tulevaisuudessa. Minun mielestäni taas asiasta voitaisiin puhua, vaikka ei mitään iankaikkisuuden näkökulmaa tuotaisikaan esiin.
esim. autolla olin ajaa rekkaa ohittaessani toisen rekan alle - silloin oli tosi täpärällä ettäkö viikatemies onnistui.:/
Tämä tapahtui melkein heti sen jälkeen kun olin saanut ajokortin, mutta kai aikani ei ollut silloin vielä ns. täysi - ainakin yksi lapseni- ja kuusi lapsenlasta olisi jäänyt näkemättä.:)
Muutamia muitakin niitto tilaisuuksia "hänelle" olisi ollut.
Nykyihminen sairastaa kaikkivoipaisuuden harhaa -
kuolemat tapahtuvat jossain vain...siltä on helppo ummistaa silmät - poissa silmistä, poissa mielestä.
Itsellenikin kuolema kongretisoitui vasta isäni kuoltua - vasta silloin ymmärsin kuinka helposti ja nopeasti ihminen voi kuolla, vaikka kuinka olisi käytettävissä viimeisimmät lääketieteen apukeinotkin.
Mutta terve elämänhalu on varmasti ihmisen voimakkain vietti, ja siitä syystä kai ihmiskunta täällä muapiällä on niinkin kauan tallanut.
vastaus tähän "Panisin äijälle kovan kovaa vastaan:))))" - ihan irrallaan muusta tekstistäni.:)
Vanhaa tuttua on helppo moikata -- neljäästi on jo lähtöä siirretty ja viimenen sopimus on että mut ampuu mustasukkanen teknikan opiskelija, lienne se poikanen olettanut että olen sen morsianta :::::, ampuu minut kun täytän 93 vuotta.
Se Merivoimissa omattu Sinisen pitsikantisen kirjan charmantti tapa ja opit on juurtunut minuun.
Siis ei mitään verukkeita Pietarille kun tiedustelem että onks nyt mun 93 syntymäpäivä??
tarkasti elinikäsi tiijjät, ennustajallako kävit - vai neuvottelun tulosko? :)
Kun on kanta-asiakas niin saa tiettyjä etuja joita ei ole satunnaisilla poikkeajilla.
Kun on kanta-asiakas pääsee neuvottelemaan ja esittämään omia toiveitaan
Ja sen tiedän että pilvenreunalle mua ei huolita koska olen hevosmiehiä avitellut tavallani. Taasen hiilivarastolla tiedetään että olen heidän kirjoihinsa merkitty joten siellä ei pidetä kiirettä ja saan rauhassa aloittaa 93v päivän vietän.
koko viikatemiehen touhut!
Ensinnäkin sanoisin että sen työkalu joutaa museoon.
Kehoittaisin menemään vaikka maatalousnäyttelyyn tutkimaan nykyaikaisia leikkuupuimureita ja hankkimaan kunnon työkalun, jolla voi erotella "jyvät akanoista", punnita ja kevyeksi havaita.
Tarjoutuisin kuskaamaan hänet Seinäjoelle, missä elokuun alkupäivinä on maatalousnäyttelyt. :D
"hänellä" miten kehittynyt huumorintaju :)
Jo se meistä olisi kinni, ne maatalousnäyttelyt olisivat varmasti pullollaan esillä olevia viikatteita :))
ps. muuten - maatalousnäyttelyt ovat mukavia käydä..
lie säästänyt henkeni muutamista katastrofeista...Läheltä on liipannut viikatteen terä.
Estonia - sitten tsunami - ja joitakin muita täpäriä tilanteita. Mutta kuolemankin on oltava ajan hermolla, siksi tuli nuo leikkuupuimurit ja maatalousnäyttelyt mieleen ;)
saanko udella, että olitko ihan laivalla mukna, vai vähällä lähteä mukaan tuolle epäonniselle matkalle - elä vastaa jos kyselen liikoja, mutku tää savolaisuus ikkäänkuin velevottaa..:)
etten millään vielä malttaisi kun juuri vaimonkin kanssa on sovittu uudesta alusta, minun täytyy saada osoittaa hänelle rakkauteni.
Pojan opinnot on vielä kesken, minun täytyy nähdä hänen valmistumisensa ammattiin.
Lapsenlapsikin on nähtävä mutta se ei ole vielä edes suunnitteilla.
Minulla on vasta kaksivuotias minusta riippuvainen ihana koira, mihin se reppana sitten joutuisi.
Sopisiko mitenkään, että antaisit vielä ainakin 25 vuotta aikaa. Voisin kiitokseksi antaa sinulle tuon hienon Peugeotini, siinä on suuri tavaratila, jonne viikatteesikin mahtuu hyvin.
Kiitos! Olet jalomielinen!
tuli lisäaikaa, eihän tuollaista "minun täytyy saada osoittaa hänelle rakkauteni.", kertakaikkiaan voiii ohittaa viikatemieskään :)!
Paljon Onnea uudelle alulle - ole tooooooooosi hieno mies!
"olet...jne.."
*sormen tökelöt taas*
ja piiiiiitkää ikää;)
Onhan se vähän ilkeä mies se viikatemies mutta onneksi hänelläkin on sentään joskus jonkinlaiset tunteet.
Kun näköjään annat lisäaikaakin tosta noin vaan...?
lupaus uudesta alusta, vaan Peugeotti lahjuksena vois auttaa.
ps.Kyllä kai viikatemieskin tietää, että jos ranskalaisen auton kanssa on sinut, niin naiset yleensä ja vaimo(t) vallankin ovat helppohoitoisia yhteistyökumppaneita sellaiselle kaverille?
viimeaikoina ranskattaria juuri kokeilla, on niin suloista kyytiä, että paluuta ei ole;)
onneksi - ymärsitköhän väärin leikinlaskuni? Hyvää Huomenta.:)
Tälläkin hetkellä meillä liikenteessä kolme ranskatarta.
Oon muutaman mersun kaksi bemaria ja yhden volvon omistanut, mutta pösöjä on n.50kpl.ja citikoita 10kpl.
Ei muten yhtään renuu.
Joo aika monta on mahtunut niitä matkan varrelle, mutta olen kuin evakelista ja jakanut niitä tähän ympäristöön, jopa paatuneille 'antiranskalaismielisille'.
Jopa olen lapsenikin kasvattanut niin hyvin, että hekin parin väärä uskoisen (vw/nissan prim)jälkeen jo toisella citkulla ajelee.
se olikin, käsitin ensin väärin.
Minä vasta 5 vuotta sitten hankin ensimmäisen ranskattaren eli pösön (14. autoni) ja melko pian oli selviö, että seuraavakin on ranskatar.
'oikea klassikkokin' 504 coupe. ostin jo-89-v. mutta en ole vielä 'ehtinyt' sitä restauroimaan.
Ajokuntoinen, alle 'satku'ajettu.
Ollut jo toistakymmntä vuotta. Säästetään jälkeläiset sotkulta. Että asianajalla pitäs piipahtaa ja ehken jotain papereita penkoa, jos suinkin kävis vielä päinsä.
uskomattomalta, tuohan on jo liiiiiiiian jalomielistä - ja sanoisinko epäsopivan sopuisaa - tuossa tilanteessahan kuuluisi laittaa karvakin kahtia :)
Voip tulla jatkoaikkoo.
niin älyttömiä aiheita, että haluaisin seurata niiden jatkumoa! Ja lukea älyttömiä vastauksia aiheisiin! Hih!
hihhiä ja mukavaa että viihdyt - älykköjen kanssa on helppoa keskustella :)
Hyvää Huomenta vaan.
menneestä.
Kun et silloin huolinut, kun olin valmis luopumaan, niin enää en mukaas lähde.
Ja toisekseen, mitäs melkein tervettä miestä sinne vaivoikses ottaisit.
Viimeinen jarma keino
'viikatemiehelle',siinä kuin muillekin miehille tehoaa meidän epäitsekäs kohteliaisuus.
Siispä lausuisin kaksi sanaa:"Naiset ensin"
joku vuosi sitten vieressä mukaansa hakemassa. Sanoin, että joudanhan minä, mutta vieläkö tuo lapsi isää tarvitsisi. Sitten siirsi tapaamisen tuonnemmaksi.
Nyt ei lapsi isää tarvitse enää. Lukittujen ovien takana hyvin vähän muutakaan paitsi päivittäiset lääkkeensä.
Lähden mielelläni mukaan. Kesken ne ovat muillakin projektit jääneet, tärkämmätkin (?) kuin minulla.
Helpotus se lienee muillekin.
..:)))
Jospa näin tasa-arvon aikakaan (viimeinkin) toteutuisi kuollut kirjain eläväksi "sanaksi".:)
Ymmärsinkö oikein, onko lapsesi sairastunut vakavasti?
Elämä on kohtuuttoman kovan tuntuista silloin kun oma lapsi sairastuu pahoin -, mutta älä silti vaivu toivottomuuteen ja katkeroidu; uusia lääkkeitä kehitellään kaikkiin sairauksiin ja tällähetkellä hoitotulokset ovat jo parantuneet.
Sitten muista - lapsesi varmasti tarvitsee sinua yhä, vaikkei sitä pystyisi selvästi ilmaisemaankaan.
Olen tutustunut moniin psykiatrisiin kuntoutujiin tyttäreni työn kautta, ja nämä nuoret ovat ihania tavallisia nuoria ihmisiä - he tarvitsevat kipeästi kuuntelijaa.
Eikä lapsemme - eikä omammekaan ihmisarvo saa muodostua lapsiemme menestyksen ja viisauden ja tulosten kautta - he ovat arvokkaita ihan itsenään.
Kirjoitin jo yhden vastineen, mutta jouduin lähtemän koneelta pois ja se läksi varkain ja virheitä täynnä.
Tässä on taas hakusassa löytää jotain sellaista sanottavaa, joka olisi jossain suhteessa sinulle, joka joudut sen raskaiman surun kantamaan, oman lapsen vakavan sairauden.
Turhautuneisuus jopa vihakin ovat niitä 'sallittuja' tunteita, joita varmasti pintaan nousee.
"Maalla on helppo olla viisas,kun merellä on hätä".
Sen kyllä voin kokemuksesta sanoa, että toivottomasta tilanteesta on myös ulospääsy ja nuoren ihmisen voimavarat ovat 'rajattomat', kun vain pääsee toipumisen alkuun.
Vaikka kuinka raskasta on, niin kannattaa kuitenkin odottaa, että 'jos, ei vaan,'kun' toipuminen alkaa, on läheisiä, joille ei tarvitse selitellä oloaan, vaan veri- ja tunnesiteet antavat vastaukset niihin. Siten suo mahdollisuuden käyttää kaikki energia ja virikkeet paranemiseen.
ps.Jos on tarvetta jutella toisen aikuisen kanssa 'kahdenkesken', niin sp.on sitä varten, että sinne voi kirjoittaa. Vaikken sen kummemmin asioista ole perillä, niin hengessä koetan mukana olla ja jutella voi mielenvirkeydeksi vaikka muista aisioista/ kokemuksista, mitä mieleen juolahtaa.
Jokatapauksessa toivotan: jaksamista sekä "oikeudenmukaisempaa" tulevaisuutta.
Miten täältä malttaa lähteä, kun on kuusi lastenlasta ja yksi uusi tulossa. Heidän kasvuaan on ihana seurata ja haluaisin nähdä heidän puolisonsa ja lapsensa ja mitä heistä tulee. Isänikin sanoi aina, ettei hän juuri jälkikasvun takia malttaisi lähteä. Hän kuoli 82-vuotiaana, äiti on 85-vuotias ja hänellä on 11 lapsenlapsenlasta.
muuta kuin että,mä olen sitten kova nalkuttamaan eli onkos meillä pitkäkin matka? Ei takuulla huoli mua mukaansa..;)
Voi tokkiisa, nalkuttajia tarvitaan siellä miesten puoleisessa helvetissä...:))
Mä kun luulin keksineeni hyvänkin,mut ei näköjää mene läpi...:DD
Täytyypä miettiä uusi juttu....
tekelehttii viikatemiehen virkkaan, joten ei tarvvii - ainakkaa näin julukisesti :))
ois sun selitys viikatemiehelle...Viet sen työpaikan,jos se uhkaa viedä sut mukanaan...;)
Arvatkaapa kuinka nonta viestiä tämä Pirre* on kirjoittanut itse avaamaansa ketjuunsa,eri nikeill nikeillä. On jo tosi typerää.
sitten kysymyksessä vakavista identtiteetti häiriöistä. Ei enää tunnista itseensä. Minä tunnen, Ajomieshän se siinä säveltää taas uusilla nikeillään.
parane ruveta arvoomaan,mehtään männöö kuitennii,josko hää ite tietee?
Älkää sekoittako ympyröitäni.
Kyllä tuosta logista näkyy mistä IP:stä viestit tulee. Helppo homma.
ESTA HISTORIA !
jatkuva natina käynnissä, onku rahevihas aennai..:)
pistä vuan se ristallipallo pöyvvän alle, on männy vanahaks..:)
varmasti kirjoittaa vain yhdellä nimmarilla...Ja senkin täytyy tähän sanoa,että on tosi mukavia nää Pirre pirteän avaukset...:)
tulee lunta tuppaan, vuotahan _ pitäskö arvata millä sanoilla se alkaa :)) ?
varmaan aika Nonta, mutta ihan omalla nikillään. Etkös saanut tänään, vai mikä noin happameks veti?
kauaa ajomiehenä. Totta viserrät!
viikatteen ensin ja jos antas ois mulla viikate;)
ensin sipasta..oiskkoon tuo nuin narrattavissa :)?
Vai puuttuuko sulta vain viljan leikkuuvehe?
Työnnä nyt Pönttö jääpala hanuriisi, Ota lääkkeesi ja rauhoitu.
jutut eiku parannoo :)
puutteessaan huuteloo? (eip o Pirre sitte tässä ip:ssä, jottas tiiät puutiaisen oksennuksen kirppu!)
jutut paranis? Pyh, tuu siekii tuonne meitin kans,siel o rauhallisempaa väkkee.
t. tiiät varmaa g-uka? ;)
minun noutajani tulee olemaan 'se toinen'.
ja Hänen matkaan lähden mielelläni.
enemmän - oletko uskossa oleva?
Palattaisko asiaan sitte ko oon laihtunut?Kuulostaa olevan ne taivaan portit niin ahtaat ,ettei tämmönen satakiloinen kaunokainen taija mahtua sisään,enkä kuumuuvesta oikein välitä.
Ja sitä laihtumistahan saa oottaa...
ja uusien seikkailujen kokeminen on aina ollut minulle mieleistä. Tuskin keksisin mitään pitäviä syitä lähdön viivyttämiselle viikatemiehellekään.
Erityisesti työkuvioissa olen pitänyt kunnia-asianani, ettei miesten ole tarvinnut minua odotella. Ehkä toteaisin viikatemiehellekin, että mitä sitä turhaan viivyttelemään jos kerran lähdössä ollaan. Tai ehkä pyytäisin hetken saadakseni kirjoittaa viimeisen viestin rakkailleni, ellen ehtisi heitä muuten hyvästellä. ;)
Toivottavasti ehditään tehdä vielä monenlaisia matkoja ja kokea uusia seikkailuja ennen viikatemiehen kohtaamista.;)
Mihin sinun seuraava matkasi suuntautuu?
toivottavasti ei tällä teemalla ainakaan...:))
Ruotsiin veljen tyttären häihin parin viikon päästä - nimittäin jos onnistun laihduttamaan iltapukuuni :))
Siitä Islannin tai Irlannin matkastahan minä olen haaveillut - jaa Tanskakin oisi listalla, mutta mihinkään en ole varannut - enkä saanut ajoiksi vielä...
härrä guuud
niin se vuan on - pieni mikä pieni..
Vai mitteekä voivottelit? :)
kysysin viikatemieheltä, että olisko mitenkään mahdollista saada velipoikaa kiinni, hän lähti viikatemiehen matkaan perjantaina.
miten sopimattomaksi tunnenkaan nyt tämän ketjuni aiheen :/
Ps.onneksi kaikkia toiveitamme ei sentään oteta todesta.
Huushollini on niin kamalan sekainen ja täynnä roinaa. Haluaisin edes hiukan hävittää sotkujani. Muuten ne jäisivät 6-vuotiaan perilliseni ongelmaksi. Olen nimittäin testamentannut hänelle koko oamisuuteni. Tietysti hän saa vain osan siitä, koska on myös lain määräämät perilliset.
Taitaa tulla aikamoiset siivoustalkoot, kun minusta aika jättää. Opin tämän kamalan siivottomuuden hyvältä ystävältäni, jota kovasti kunnioitin. Ajattelin, että jos hän kerran voi elää sotkun keskellä, niin miksi en minäkin. - Hän kuoli v. 1991. Sukulaiset olivat käärmeissään, kun joutuivat siivoamaan hänen lukaalinsa.
mitä minulta jää sellaista jälkeeni, jota en haluaisi toisten näkevän kuolemani jälkeen - sekaiset kaapit, pesemätön wc, likaiset lauteet, putsaamattomat viemärikaivot, jne, jne..eihän täältä yksinkertaisesti uskalla lähteä ennenkuin ed.mainitut asiat on kondiksessa :), jos nyt näin viihteellisesti otetaan tämä aiheeni.