Pienikö tehokasta?

...jos sille löytyy vaan maksaja. Maastamme poistuisi työttömyys lopullisesti, jos pääkaupunkiseutu jaettaisiin 2000 asukkaan kuntiin. Mehän voisimme palkata helposti 500 uutta kunnanjohtajaa, 500 kunnansihteeriä, 500 maataloussihteeriä, 500 keinoelinasiamiestä, 500 koulutoimen johtajaa, 500 kulttuurisihteeriä, 500 liikuntasihteeriä, ja listaa voisi jatkaa loputtomasti!

Kunnatkin olisivat kompaktin pieniä, kun muutama jakomäen kerrostaloa yhteensä muodostaisivat oman kuntansa. Puhumattakaan siitä, että jokainen kunta saisi oman jätevedenpuhdistuslaitoksensa, kunnantalonsa, urheiluhallinsa ja kirjastonsa. Konserttisalitkin voisi pystyttää jakomäen kerrostalojen viereen.

Ja rahatkin moisen rakentamiseen pyydetään valtiolta! Mahtavaa!!!!

...pienikin tehokasta, mutta ei kaikissa tapauksissa.
Kotikuntani Nokia on nykyisellään ihan sopiva, vaikka kasvunkin varaa vielä on, tonteista vaan on hieman pulaa.
Nokiaan joskus liitettiin vapaaehtoisella kuntaliitoksella kaksi pientä "kepukuntaa", mutta ei keskustalaisten valtuutettujen määrä mitenkään kasvanut. Samoin on toisinkin päin, jos kunta jaetaan vaikka kuika pieniin osiin, niin tuskin kepulaisten valtuutettujen määrä siitä miksikään muuttuu.
Teillä demareilla ja osin kokoomukselaisillakin tuntuu olevan ainoa motiivi kuntaliitoksiin, vain saada keskustavaltuutettujen määrä minimiin, mieluummin juurittua kokonaan pois. Se on sitä "kepukaunaa" puhtaimmillaan.
Jonkun on kuntaliitoksissakin ajateltava kunnan asukkaankin asiaa. Onneksi meillä on keskustapuolue.

Taasko sinä aloitat? Oletkos vieläkään lukenut Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" Se on myös saatavissa verkossa Kunnallisalan kehittämissäätiön sivujen kautta.

Avaintuloksia tästä pitkäkestoisesta tutkimuksesta:
- kuntakoolla ja palvelutuotannon tehokkuudella ei ole välitöntä yhteyttä, 30 tehokkaimman kunnan listalta löytyy suuria kaupunkeja mutta myös alle 5000 asukkaan kuntia
- kunnan tehokkuutta lisäsi palvelujen ostaminen yrittäjiltä ja sitä heikensi kuntayhtymien tuottamien palveluiden määrä
- Helsingin kaupunki sijoittui tutkimuksessa 300. sijan huonommalle puolelle

Ja tässä tutkimuksessa ei siis tutkittu tulorahoitusta vaan sitä, miten tehokasta tietyn suoritteen tuottaminen on.

Olen monesti aiemmin esittänyt, että vaivautuisit perehtymään tähän tutkimukseen. Enpä usko että teet sitä nytkään, kun sinusta on niin mukavaa säilyttää fiksoituneet ennakkoluulosi.

ja murheellisia esimerkkejä.
ei pidä pyrkiä liiaksi tehokkuuteen - se vie elämästä mielekkyyden....kaikki muuttuu kujajuoksuksi jossa ajetaan takaa jotakin koko ajan eikä osata olla lainkaan...
tälläista on tehokkuus pahimmillaan

http://www.jewwatch.com/index.htm

... maataloustukien lisäksi ongelma. Kuntakoolla ei ole juurikaan merkitystä kunnan kykyyn järjestää palveluja. Ratkaisevaa on kyky järjestää erilaisia palveluja yhteistyössä muiden kanssa. Isotkin kunnat tarvitsevat joissakin asioissa yhteistyötä; se on nähty pääkaupunkiseudulla. Sen verran kuntakoolla on merkitystä, että tutkimukset osoittavat, että pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin suuret burokraattiset kunnat.

Pienissä kunnissa toimii demokratia paremmin kuin suurissa. Asukkaat ovat lähempänä kuntaansa ja tuntevat sen omakseen sekä tuntevat yleensä kaikki kunnan poliitikot ja virkamiehet.

Mutta kaikkein parasta olisi perustaa muun Euroopan tapaan reilut maakunnat, jonne keskitettäisiin ne palvelut, jotka tarvitsevat suuremman väestöpohjan. Silti pienet kunnat voisivat tehdä yhteistyötä naapusrinsa kanssa sellaisssa asioissa, jotka ovat pienelle kunnalle yksin liian suuria ja joita ei ole otettu maakunnan hoitoon. Joissakin asioissa maakunnatkin keskenää joutuisivat harjoittamaan yhteistyötä todella laajan väestäpohjan vaatimassa palveluksessa.

Voi noita demariörvelöitä kun on tyhmyydellä nakattu. Voiko ihminen tosiaan olla niin tyhmä, kuin kirjoittavat demarit ovat. Heh heh, kunniamaininta tyhmyydelle.

Minä en kyllä muista sellaista väitetyn, että mitä pienempi sitä tehokkaampi. Minun silmiini sen sijaan osui joskus tutkimus, jonka mukaan noin 10 000 asukkaan kunnat ovat kaikkein tehokkaimpia.
Kuntien pilkkominen sopisi sikäli hyvin demareiden keinovalikoimaan, että sillä tavoin saataisiin aikaan keinotekoinen kuntarakenne.