Pienikö tehokasta?

Kepulaiset ovat yrittäneet täälläkin välillä kilvan todistaa, että mitä pienempi kunta, sen tehokkaammin se toimii. Jos näin todella, miksi asiaa ei käännetä poliittiseksi vaatimukseksi.

Eikö esim. Nokian 30000 asukkaan kunta ole aivan liian suuri ollakseen tehokas. Eikö se pitäisi pilkkoa kymmeneksi pienkunnaksi, jotta tehokkuutta saataisiin lisää. Meillä voisi olla silloin Ala-, Ylä-, Sivu-, Keski-, Perä-, Väli-, Suur-, Pien- jne Nokioita. Kepulaisten valtuuttejen määrä saataisiin nopeasti moninkertaistettua ja byrokratiatyöpaikkoja lisättyä. Ennen muuta valtionosuukisen tasaukseen saataisiin vielä nykyistä jyrkempääkin progressiota.
10462
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

...jos sille löytyy vaan maksaja. Maastamme poistuisi työttömyys lopullisesti, jos pääkaupunkiseutu jaettaisiin 2000 asukkaan kuntiin. Mehän voisimme palkata helposti 500 uutta kunnanjohtajaa, 500 kunnansihteeriä, 500 maataloussihteeriä, 500 keinoelinasiamiestä, 500 koulutoimen johtajaa, 500 kulttuurisihteeriä, 500 liikuntasihteeriä, ja listaa voisi jatkaa loputtomasti!

Kunnatkin olisivat kompaktin pieniä, kun muutama jakomäen kerrostaloa yhteensä muodostaisivat oman kuntansa. Puhumattakaan siitä, että jokainen kunta saisi oman jätevedenpuhdistuslaitoksensa, kunnantalonsa, urheiluhallinsa ja kirjastonsa. Konserttisalitkin voisi pystyttää jakomäen kerrostalojen viereen.

Ja rahatkin moisen rakentamiseen pyydetään valtiolta! Mahtavaa!!!!

Äänestä
  • Muuan maailman tragedia liittyy siihen että kuvaamallasi tavalla todella voitaisiin tehdä. Ja oikeasti ihmisten tyytyväisyyden aste siitä nousisi.

    Eikä tässä kaikki. Juttu voitaisiin rahoittaa painamalla lisää rahaa. Hassu juttu, mutta jos sitä ei kerrottaisi kenellekään -- Jos rahaa lisättäisiin kiertoon samaan tapaan kuin esim. rahanväärentäjät tekevät -- rahan arvo ei reagoisi. Lisäraha vain voitelöisi osaltaan talouden rattaita. Ja tekisi sen yhtä tehokkaasti kuin "oikeakin" raha.

    Emmekö eläkin oudossa maailmassa? Kaikki on sitä miltä se näyttää.

    Äänestä

...pienikin tehokasta, mutta ei kaikissa tapauksissa.
Kotikuntani Nokia on nykyisellään ihan sopiva, vaikka kasvunkin varaa vielä on, tonteista vaan on hieman pulaa.
Nokiaan joskus liitettiin vapaaehtoisella kuntaliitoksella kaksi pientä "kepukuntaa", mutta ei keskustalaisten valtuutettujen määrä mitenkään kasvanut. Samoin on toisinkin päin, jos kunta jaetaan vaikka kuika pieniin osiin, niin tuskin kepulaisten valtuutettujen määrä siitä miksikään muuttuu.
Teillä demareilla ja osin kokoomukselaisillakin tuntuu olevan ainoa motiivi kuntaliitoksiin, vain saada keskustavaltuutettujen määrä minimiin, mieluummin juurittua kokonaan pois. Se on sitä "kepukaunaa" puhtaimmillaan.
Jonkun on kuntaliitoksissakin ajateltava kunnan asukkaankin asiaa. Onneksi meillä on keskustapuolue.

Äänestä
  • Suomen Keskusta rp. on, valitettavasti. Kuntatalouden ahdinko on suoraan verrannollinen Kepun valta-asemaan. Kepun yksinvalta = talous pahasti kuralla. Kepun merkitys olematon = talous hyvässä kunnossa. Ihan yksinkertaista tilastollista faktaa.

    Äänestä

Taasko sinä aloitat? Oletkos vieläkään lukenut Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" Se on myös saatavissa verkossa Kunnallisalan kehittämissäätiön sivujen kautta.

Avaintuloksia tästä pitkäkestoisesta tutkimuksesta:
- kuntakoolla ja palvelutuotannon tehokkuudella ei ole välitöntä yhteyttä, 30 tehokkaimman kunnan listalta löytyy suuria kaupunkeja mutta myös alle 5000 asukkaan kuntia
- kunnan tehokkuutta lisäsi palvelujen ostaminen yrittäjiltä ja sitä heikensi kuntayhtymien tuottamien palveluiden määrä
- Helsingin kaupunki sijoittui tutkimuksessa 300. sijan huonommalle puolelle

Ja tässä tutkimuksessa ei siis tutkittu tulorahoitusta vaan sitä, miten tehokasta tietyn suoritteen tuottaminen on.

Olen monesti aiemmin esittänyt, että vaivautuisit perehtymään tähän tutkimukseen. Enpä usko että teet sitä nytkään, kun sinusta on niin mukavaa säilyttää fiksoituneet ennakkoluulosi.

Äänestä

ja murheellisia esimerkkejä.
ei pidä pyrkiä liiaksi tehokkuuteen - se vie elämästä mielekkyyden....kaikki muuttuu kujajuoksuksi jossa ajetaan takaa jotakin koko ajan eikä osata olla lainkaan...
tälläista on tehokkuus pahimmillaan

http://www.jewwatch.com/index.htm

Äänestä

... maataloustukien lisäksi ongelma. Kuntakoolla ei ole juurikaan merkitystä kunnan kykyyn järjestää palveluja. Ratkaisevaa on kyky järjestää erilaisia palveluja yhteistyössä muiden kanssa. Isotkin kunnat tarvitsevat joissakin asioissa yhteistyötä; se on nähty pääkaupunkiseudulla. Sen verran kuntakoolla on merkitystä, että tutkimukset osoittavat, että pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin suuret burokraattiset kunnat.

Pienissä kunnissa toimii demokratia paremmin kuin suurissa. Asukkaat ovat lähempänä kuntaansa ja tuntevat sen omakseen sekä tuntevat yleensä kaikki kunnan poliitikot ja virkamiehet.

Mutta kaikkein parasta olisi perustaa muun Euroopan tapaan reilut maakunnat, jonne keskitettäisiin ne palvelut, jotka tarvitsevat suuremman väestöpohjan. Silti pienet kunnat voisivat tehdä yhteistyötä naapusrinsa kanssa sellaisssa asioissa, jotka ovat pienelle kunnalle yksin liian suuria ja joita ei ole otettu maakunnan hoitoon. Joissakin asioissa maakunnatkin keskenää joutuisivat harjoittamaan yhteistyötä todella laajan väestäpohjan vaatimassa palveluksessa.

Äänestä

Voi noita demariörvelöitä kun on tyhmyydellä nakattu. Voiko ihminen tosiaan olla niin tyhmä, kuin kirjoittavat demarit ovat. Heh heh, kunniamaininta tyhmyydelle.

Äänestä

Minä en kyllä muista sellaista väitetyn, että mitä pienempi sitä tehokkaampi. Minun silmiini sen sijaan osui joskus tutkimus, jonka mukaan noin 10 000 asukkaan kunnat ovat kaikkein tehokkaimpia.
Kuntien pilkkominen sopisi sikäli hyvin demareiden keinovalikoimaan, että sillä tavoin saataisiin aikaan keinotekoinen kuntarakenne.

Äänestä
  • Kiitos Hakaniemen lausunnosta, kiitos.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


mielipidepankki kirjoitti:

Kepulaiset ovat yrittäneet täälläkin välillä kilvan todistaa, että mitä pienempi kunta, sen tehokkaammin se toimii. Jos näin todella, miksi asiaa ei käännetä poliittiseksi vaatimukseksi.

Eikö esim. Nokian 30000 asukkaan kunta ole aivan liian suuri ollakseen tehokas. Eikö se pitäisi pilkkoa kymmeneksi pienkunnaksi, jotta tehokkuutta saataisiin lisää. Meillä voisi olla silloin Ala-, Ylä-, Sivu-, Keski-, Perä-, Väli-, Suur-, Pien- jne Nokioita. Kepulaisten valtuuttejen määrä saataisiin nopeasti moninkertaistettua ja byrokratiatyöpaikkoja lisättyä. Ennen muuta valtionosuukisen tasaukseen saataisiin vielä nykyistä jyrkempääkin progressiota.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu