Lukekaa Tarmo Metsälän kirja:
Isänmaan puolesta-suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.Gummerus.
Siinä on laskettu kaikki silloisen 550 kunnan kaatuneet kunta kunnalta.
Erikoista on se,että esim. Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikon pitäjät ja Ahvenanmaa eivät osallistuneet sotiin oikeastaan ollenkaan. Kunta kunnalta asian voi tarkistaa.
Käytännössä suomenkielisten maalaiskuntien miehet
pelastivat Suomen itsenäisuuden.
Siis "ne juntit".
Nyt julkisuudessa sotasankareina
keikailee ruotsinkieliset tyyppiä A. Ehnrooth
ja E. Rehn,ruotsalaisen maahanmuuttajan tytär.
Isänmaan puolesta-suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.Gummerus.
Siinä on laskettu kaikki silloisen 550 kunnan kaatuneet kunta kunnalta.
Erikoista on se,että esim. Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikon pitäjät ja Ahvenanmaa eivät osallistuneet sotiin oikeastaan ollenkaan. Kunta kunnalta asian voi tarkistaa.
Käytännössä suomenkielisten maalaiskuntien miehet
pelastivat Suomen itsenäisuuden.
Siis "ne juntit".
Nyt julkisuudessa sotasankareina
keikailee ruotsinkieliset tyyppiä A. Ehnrooth
ja E. Rehn,ruotsalaisen maahanmuuttajan tytär.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Samaa asiaa nyt veivattiin nimimerkin "Tieto lisää tuskaa" kirjoituksen johdosta mutta otetaan nyt uudelleen ja vähän täydennettynä.
Ahvananmaalla ei silloin ollut eikä nytkään ole asevelvollisuutta, joten kaatuneet Ahvenanmaalaiset ovat olleet vapaaehtoisia, joten tällaiseen vertailuun Ahvenanmaan kunnat eivät sovellu.
Talvisodassa suomenruotsalaisia kaatui kaikkiaan 1 889 miestä, joista 726 oli lähtöisin Pohjanmaalta. Suomenruotsalaisten osuus kaatuneista ja kuolettavasti haavoittuneista oli 7,7 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin ruotsinkielisten osuus koko kansasta.
Jatkosodassa ruotsinkielisten pitäjien menetykset jäivät hieman yli kahteen prosenttiin miespuolisista asukkaista,kun vastaava luku koko maassa on noin neljä prosenttia.
Tappiot olivat näin pienempiä ruotsinkielisten puolella, mutta ruotsinkielisistä asevelvollisista sai lähes puolet 1920 - 1930-luvuilla koulutuksensa rannikko- tai raskaassa tykistössä, missä tappiot luonnollisesti ovat pienempiä kuin jalkaväessä.
Näin tarkasteltuna voi todeta, että onnen lahjat eivät todellakaan käy tasan, sillä talvisodassa Länsi-Kannaksella toimineista joukoista oli rykmenttitasolla Helsingistä lähtöisin olleen ruotsinkielisen JR 10:n kaatuneiden lukumäärä suurin. Kokonaistappioiden osalta JR 10 oli kolmannella tilalla.
Anteeksi, mutta meni vellit hiukan sekaisin. Aikaisempi kirjoittaja oli siis "Pahatieto" joka kirjoitti samasta asiasta Tieto lisää tuskaa-otsikolla, eikä nimimerkillä "Tieto lisää tuskaa".
Miksi pitää hämärtää sanomaa oudoilla prosenttivertailuilla?
Selkokielellä sanottuna talvisodassa kuoli suomenkielisiä kolmanneksen enemmän väkilukuun suhteutettuna.
Vastaavasti jatkosodassa suomenkielisiä kuoli kaksinkertainen määrä väkilukuun suhteutettuna.
Prosentteja käyttäen saa myös kuvan siitä mikä olisi saattanut olla tilanne, mikäli ei suuri määrä ruotsinkielisiä olisivat palvelleet tykistössä ja rannikkopuolustustehtävissä.
Tappioluvut sinänsä lienee kuitenkin aika huono mittari selvitettäessä miten joukot ovat selviytyneet tehtävistään.
Otin vain kantaa lukujen esittämiseen ymmärrettävässä muodossa. Lukujen tulkintaan ja perusteluiden pätevyyteen en osaa ottaa kantaa.
Esitysteknisesti on selkeämpää esittää ensin faktat, sitten tarkentavat selitykset ja vasta lopuksi johtopäätökset. Jos alkuperäiset faktat sisältävät jo tulkintaa tai arvottamista, kärsii koko päättelyketjun arvo.
Ketjun ensimmäinen viesti edellytti vastauksesta sekä tulkintaa että arvottamista. Vastauksen numerotiedot ovat kuitenkin faktaa. Lähde: Antti Juutilaisen teos "Rinta rinnan".
Yksi tilastotieto lisää. En tarkoita nyt ruotsinkielisiä vaan pohjalaisia yleensä. Jos se tässä yhteydessä sallitaan.
Antti Tuuri on maininnut törmänneensä aineistoa kerätessään yhteen huomion arvoiseen seikkaan. Nimittäin joissakin pohjalaissa kunnissa kaatuneitten osuus väestöstä oli korkeampi kuin maan keskimääräiset luvut.
Johtuiko se muita suuremmasta uhrimielestä, rohkeudesta vai mistä. Olivatko pohjalaiset siis "valmiimpia" myös kaatumaan isänmaan puolesta kuin muut. Tai maalta kotoisin olevina olivat parempaa soturiainesta etulinjaan. Viitteitä on löytynyt myös yksittäisistä johtotason virheistä ja ristiriidoista (esim. Laurilan tapaus).
Kokonaisuutena näyttää kuitenkin siltä, että useat pienet maalaiskunnat menettivät suhteellisesti ottaen eniten miespuolista väestöään viime sodissa.