auton 230v toimiva

Laturini kyttyrää jos teet siitä ns. kiinteän mallin jolloin aina kun kytken maasähkön niin lataus alkaa automatik, siis vahingoittaako laturini veneen moottorin laturia tai päinvastoin jos se on kiinni koneen käydessä.

Laitanko siihen erillisen kytkimen jolla 230v. laturin voi kytkeä irti kun kone käy?

Sähkö mitä se on kirjoitti:

Laturini kyttyrää jos teet siitä ns. kiinteän mallin jolloin aina kun kytken maasähkön niin lataus alkaa automatik, siis vahingoittaako laturini veneen moottorin laturia tai päinvastoin jos se on kiinni koneen käydessä.

Laitanko siihen erillisen kytkimen jolla 230v. laturin voi kytkeä irti kun kone käy?

Lue lisää

...mutta ihan uteliaisuuttani kysyisin, että mikä ihme on se tilanne, jossa koneesi käy maasähkön ollessa kytkettynä?!

kyttyrää kirjoitti:

...mutta ihan uteliaisuuttani kysyisin, että mikä ihme on se tilanne, jossa koneesi käy maasähkön ollessa kytkettynä?!

Esimerkiksi tilanne jolloin laitan koneen lämpiämään enne reissuun lähtöä ja vielä pakkailessani tavaroita veneeseen, mutta minua epäilyttää kun moottori käy niin silloinhan kaksi laturia lykkää akkuun virtaa niin eikö kumpikaan laturi kärsi tilanteesta?

Autolaturit ovat nimenomaan täysin ja puhtaasti galvaanisesti erotettuja kaksoissuojattuja laitteita. Ei edes suojamaata kuljeteta mukana.

Et taida tietää mitä galvaaninen erotus tarkoittaa.

höpiset kirjoitti:

Autolaturit ovat nimenomaan täysin ja puhtaasti galvaanisesti erotettuja kaksoissuojattuja laitteita. Ei edes suojamaata kuljeteta mukana.

Et taida tietää mitä galvaaninen erotus tarkoittaa.

Lue lisää

Laturiinhan menee kasi johtoa - toisessa on vaihe ja toisessa 0. Tämä 0-johto on kuitenkin ihan sama kuin maajohtokin, joten kyllä se maa menee sinne veneeseenkin. Tukihan asioita.

Suuri sähkönero kirjoitti:

Laturiinhan menee kasi johtoa - toisessa on vaihe ja toisessa 0. Tämä 0-johto on kuitenkin ihan sama kuin maajohtokin, joten kyllä se maa menee sinne veneeseenkin. Tukihan asioita.

Lue lisää

kyllä sinne nolla menee mutta laturi on AINA EHDOTTOMASTI galvaanisesti eroitettu tästä johdosta.Muussa tapauksessa joka toiselta laturin käyttäjltä lähtis henki.

puppua kirjoitti:

kyllä sinne nolla menee mutta laturi on AINA EHDOTTOMASTI galvaanisesti eroitettu tästä johdosta.Muussa tapauksessa joka toiselta laturin käyttäjltä lähtis henki.

Ei sitä laturia mihinkään "eroiteta". Ainoa mitä erotetaan, on laturin kuori.
Jännite on kahden johdon välillä oleva potenttiaaliero - toinen näistä johdoista on vaihejohto ja toinen 0-johto.
Menehän opiskelemaan fysiikkaa ja suomenkieltä.

(Miksi vain joka toiselta lähtisi henki - miksi ei kaikilta, jos se on noin pirskatin vaarallista?)

Suuri sähkönero kirjoitti:

Ei sitä laturia mihinkään "eroiteta". Ainoa mitä erotetaan, on laturin kuori.
Jännite on kahden johdon välillä oleva potenttiaaliero - toinen näistä johdoista on vaihejohto ja toinen 0-johto.
Menehän opiskelemaan fysiikkaa ja suomenkieltä.

(Miksi vain joka toiselta lähtisi henki - miksi ei kaikilta, jos se on noin pirskatin vaarallista?)

Lue lisää

kumpikin verkon pistorasiasta tulevista johdoista on laturissa eroitettu galvaanisesti kaikesta,paitsi muuntajan ensiökäämistä,myöskin akkuun menevistä 12v:n johtimista, joten mikään ei yhdistä laturia gavaanisesti veneen metalliosiin eikä näin mitenkään edistä syöpymistä, eikä siis tarvitse minkään sortin erotusmuuntajaa.
Jos olisi kuvailemasi galvaaninen yhteys verkon nollapuolen johtimesta ja veneenmetalliosiin niin veneen runko tulisi jännitteelliseksi pistotulpan kääntämisen jälkeen. Veneen syöpymistä edistää vain maajohtimen kytkeminen veneen runkoon eikä nollajohtimen, vaikka ne ovatkin yhdessä sähkökeskuskusessa niillä on aivan eri tarkoitus.Nollajohtoa ei saa koskaan maadoittaa.Ja nollajohdosta ei voi puhua koskaan tavallisen sukopistorasian jälkeisessä asennuksessa, koska se voi yhtä hyvin olla vaihejohdin.

Suuri sähkönero kirjoitti:

Ei sitä laturia mihinkään "eroiteta". Ainoa mitä erotetaan, on laturin kuori.
Jännite on kahden johdon välillä oleva potenttiaaliero - toinen näistä johdoista on vaihejohto ja toinen 0-johto.
Menehän opiskelemaan fysiikkaa ja suomenkieltä.

(Miksi vain joka toiselta lähtisi henki - miksi ei kaikilta, jos se on noin pirskatin vaarallista?)

Lue lisää

Laturista tulee ulos tasavirtaa. Toinen napa on plus-merkkinen ja toinen miinus. Käsitteet nollajohto ja vaihe liittyvät kolmivaiheiseen vaihtovirtaan.

Muutenkin, harvassa keskustelussa näillä palstoilla on kirjoitettu yhtä paljon täyttä puppua kuin tässä.

Oskari kirjoitti:

Laturista tulee ulos tasavirtaa. Toinen napa on plus-merkkinen ja toinen miinus. Käsitteet nollajohto ja vaihe liittyvät kolmivaiheiseen vaihtovirtaan.

Muutenkin, harvassa keskustelussa näillä palstoilla on kirjoitettu yhtä paljon täyttä puppua kuin tässä.

Lue lisää

Ei nyt puhuttukkaan siitä, mitä laturista tulee ulos, vaan siitä, mitä laturiin menee sisään. Sinne menee vaihtovirtaa ja toisessa johdossa on vaihe ja toisessa 0 - tämä on faktaa.
Lisäksi yleensä kaikki tietää, että muuntajassa (joka myös laturissa on)verkosta tulevat johdot ja laturista lähtevät johdot eivät ole mitenkään toisiinsa kytkettyjä. Verkosta tulevan johdon päässä on käämi ja tämän saman käämin ympärillä/sisällä on metallisydämmen ympärillä tasavirran käämi. Tästä seuraa, että 0-johdon "maa" ei kulkeudu mitenkään latauspuolelle.
Siinä sinulle lisää puppua ihmeteltäväksi.
Olet kyllä oikeassa, että tassä ketjussa on kirjoitettu paljon puppua, mutta vielä enemmän on tiedon ja ymmärryksen puutetta sähkötekniikasta.

Oskari kirjoitti:

Laturista tulee ulos tasavirtaa. Toinen napa on plus-merkkinen ja toinen miinus. Käsitteet nollajohto ja vaihe liittyvät kolmivaiheiseen vaihtovirtaan.

Muutenkin, harvassa keskustelussa näillä palstoilla on kirjoitettu yhtä paljon täyttä puppua kuin tässä.

Lue lisää

Nyt tuli asiavirhe sinulta.

"Käsitteet nollajohto ja vaihe liittyvät kolmivaiheiseen vaihtovirtaan". Kyllä se liittyy ihan tavallisen vaihevirtaan. Kolmivaihevirrassa on kolme vaihejohtoa ja yksi 0-johto ja sen lisäksi voi olla vielä maajohto, joka kyllä jossakin yhtyy tuöhon 0-johtoon.

Ohmien pyörittäjä kirjoitti:

Nyt tuli asiavirhe sinulta.

"Käsitteet nollajohto ja vaihe liittyvät kolmivaiheiseen vaihtovirtaan". Kyllä se liittyy ihan tavallisen vaihevirtaan. Kolmivaihevirrassa on kolme vaihejohtoa ja yksi 0-johto ja sen lisäksi voi olla vielä maajohto, joka kyllä jossakin yhtyy tuöhon 0-johtoon.

Lue lisää

Nollajohto on kolmivaihegeneraattorissa se johto, johon kaikkien kolmen käämin toinen pää on kytketty. Nimi nollajohto tulee siitä, että jos kaikkia kolmea vaihetta kuormitetaan yhtä paljon, nollajohdossa ei kulje virtaa lainkaan.

Jos kyseessä on yksikääminen generaattori, ei synny tilannetta, että käämin toinen pää olisi nollajohto ja toinen vaihe, vaan päiden väliin syntyy sinimuotoinen vaihtovirta.

Oskari kirjoitti:

Nollajohto on kolmivaihegeneraattorissa se johto, johon kaikkien kolmen käämin toinen pää on kytketty. Nimi nollajohto tulee siitä, että jos kaikkia kolmea vaihetta kuormitetaan yhtä paljon, nollajohdossa ei kulje virtaa lainkaan.

Jos kyseessä on yksikääminen generaattori, ei synny tilannetta, että käämin toinen pää olisi nollajohto ja toinen vaihe, vaan päiden väliin syntyy sinimuotoinen vaihtovirta.

Lue lisää

Lue nyt vaikka sähköopin alkeet näin alkajaisiksi.

Ohmien pyörittäjä kirjoitti:

Lue nyt vaikka sähköopin alkeet näin alkajaisiksi.

Ei Oskari kuitenkaan ymmäärrä lukemaansa tekstiä!

Ohmien pyörittäjä kirjoitti:

Lue nyt vaikka sähköopin alkeet näin alkajaisiksi.

miten esittäni asiat oikeasti ovat.

Oskari kirjoitti:

miten esittäni asiat oikeasti ovat.

Kolmivaihevirrasta
Yleensä n. 380 volttia joka koostuu seuraavasi:
1-vaiheen ja maan välinen potet. ero n. 230 v
2-vaiheen ja maan välinen potet. ero n. 230 v
3-vaiheen ja maan välinen potet. ero n. 230 v
Edelliset yhdessä muodostavat 380 v

Vaihejohto ja 0-johto kytkeytyvät jonkin vastuksen (moottori, muuntaja tai joku muu laite) "lävitse" toisiinsa. Jos ei ole vastusta välillä, niin taitaa "proput" palaa - eikö niin?

En suosittele, että koskaan kosket 0-johtoonkaan, vaikka luuletkin ettei siin olisi virtaa jossakin tilanteessa, kun laite on kytkettynä.

P.S. Saat muuten 380 v:n johdosta otettua myös 230 v:n virtaa. Esim kotiliedet toimivat tällä periaatteella.

Ohmien pyörittäjä kirjoitti:

Kolmivaihevirrasta
Yleensä n. 380 volttia joka koostuu seuraavasi:
1-vaiheen ja maan välinen potet. ero n. 230 v
2-vaiheen ja maan välinen potet. ero n. 230 v
3-vaiheen ja maan välinen potet. ero n. 230 v
Edelliset yhdessä muodostavat 380 v

Vaihejohto ja 0-johto kytkeytyvät jonkin vastuksen (moottori, muuntaja tai joku muu laite) "lävitse" toisiinsa. Jos ei ole vastusta välillä, niin taitaa "proput" palaa - eikö niin?

En suosittele, että koskaan kosket 0-johtoonkaan, vaikka luuletkin ettei siin olisi virtaa jossakin tilanteessa, kun laite on kytkettynä.

P.S. Saat muuten 380 v:n johdosta otettua myös 230 v:n virtaa. Esim kotiliedet toimivat tällä periaatteella.

Lue lisää

Kahden vaiheen välinen ero on 400 volttia. Vaiheen ja nollan välinen ero on 230 volttia. Vaiheen ja maan välinen ero on 230 volttia, jos nolla on kytketty maahan. Jos maahan kytkettäisiin jokin vaiheista, olisi maan ja kahden muun vaiheen välinen ero 400 volttia.

Liesiin viedään yleensä kaikki kolme vaihetta, koska liesi kuluttaa paljon virtaa, ja näin saadaan tavallaan kolmen "sähköjohdon" teho käyttöön ja näin myös kuormitetaan verkkoa tasaisesti. On olemassa myös liesiä, jotka toimivat yksivaihevirralla (ns. valovirta), mutta niissä on useampien levyjen yhtäaikainen käyttö rajoitettu, koska kaikki kuormittavat samaa vaihetta. Sähkönkäyttö pyritään järjestämään niin, että verkon kaikki vaiheet kuormittuisivat yhtä paljon.

Oskari kirjoitti:

Kahden vaiheen välinen ero on 400 volttia. Vaiheen ja nollan välinen ero on 230 volttia. Vaiheen ja maan välinen ero on 230 volttia, jos nolla on kytketty maahan. Jos maahan kytkettäisiin jokin vaiheista, olisi maan ja kahden muun vaiheen välinen ero 400 volttia.

Liesiin viedään yleensä kaikki kolme vaihetta, koska liesi kuluttaa paljon virtaa, ja näin saadaan tavallaan kolmen "sähköjohdon" teho käyttöön ja näin myös kuormitetaan verkkoa tasaisesti. On olemassa myös liesiä, jotka toimivat yksivaihevirralla (ns. valovirta), mutta niissä on useampien levyjen yhtäaikainen käyttö rajoitettu, koska kaikki kuormittavat samaa vaihetta. Sähkönkäyttö pyritään järjestämään niin, että verkon kaikki vaiheet kuormittuisivat yhtä paljon.

Lue lisää

"Jos maahan kytkettäisiin jokin vaiheista, olisi maan ja kahden muun vaiheen välinen ero 400 volttia." - ja lopputuloksena "oikosulku".
Lopeta hyvä mies ennen kuin sekoat näppäryyteesi ja saat iskun

puhelinmies kirjoitti:

"Jos maahan kytkettäisiin jokin vaiheista, olisi maan ja kahden muun vaiheen välinen ero 400 volttia." - ja lopputuloksena "oikosulku".
Lopeta hyvä mies ennen kuin sekoat näppäryyteesi ja saat iskun

Lue lisää

Teidän kanssa täytyy näköjään olla tarkka. Olisi pitänyt varmuuden vuoksi lisätä kaksi sanaa, mutta luulin ymmärrettävän muutenkin.

"Jos maahan kytkettäisiin NOLLAN SIJASTA jokin vaiheista, olisi maan ja kahden muun vaiheen välinen ero 400 volttia."

Halusin täsmentää sitä, ettei maassa itsestään mitään nollapotentiaalia ole, ennen kuin generaattorin nollajohto kytketään maahan.

Oskari kirjoitti:

Kahden vaiheen välinen ero on 400 volttia. Vaiheen ja nollan välinen ero on 230 volttia. Vaiheen ja maan välinen ero on 230 volttia, jos nolla on kytketty maahan. Jos maahan kytkettäisiin jokin vaiheista, olisi maan ja kahden muun vaiheen välinen ero 400 volttia.

Liesiin viedään yleensä kaikki kolme vaihetta, koska liesi kuluttaa paljon virtaa, ja näin saadaan tavallaan kolmen "sähköjohdon" teho käyttöön ja näin myös kuormitetaan verkkoa tasaisesti. On olemassa myös liesiä, jotka toimivat yksivaihevirralla (ns. valovirta), mutta niissä on useampien levyjen yhtäaikainen käyttö rajoitettu, koska kaikki kuormittavat samaa vaihetta. Sähkönkäyttö pyritään järjestämään niin, että verkon kaikki vaiheet kuormittuisivat yhtä paljon.

Lue lisää

Kyllä nuo kotiliesien vastukset ovat pääasiassa 230 V:lla toimivia. Kustakin vaiheesta ohjataan 230 V eri vastuksille. Eli vaikkakin liesi on kytketty 3-vaiheiseen virtaan, niin se toimii luitenkin 230 V:n virralla kunkin vastuksen osalta. (ei siis 400 V missään kohtaa)
Nyt ollaan kuitenkin jo niin kaukana veneilystä, että minä ainakin lopetan tähän.
Toivottavasti kukaan ei saa sähköiskua tamän viestiketjun haparoivien ohjeiden ja tietojen takia.

Ohmien pyörittäjä kirjoitti:

Kyllä nuo kotiliesien vastukset ovat pääasiassa 230 V:lla toimivia. Kustakin vaiheesta ohjataan 230 V eri vastuksille. Eli vaikkakin liesi on kytketty 3-vaiheiseen virtaan, niin se toimii luitenkin 230 V:n virralla kunkin vastuksen osalta. (ei siis 400 V missään kohtaa)
Nyt ollaan kuitenkin jo niin kaukana veneilystä, että minä ainakin lopetan tähän.
Toivottavasti kukaan ei saa sähköiskua tamän viestiketjun haparoivien ohjeiden ja tietojen takia.

Lue lisää

helppo olla kanssasi samaa mieltä. Tarkoitin juuri samaa eri vaiheiden tasaisella kuormittamisella. Kaukana veneilystähän tämä jo on, mutta koko viestiketju osoittaa, että kovin köykäisin tiedoin ollaan itse suunnittelemassa ja toteuttamassa veneen sähköistyksiä. Ennen kaikkea tämä osoittaa, että netin keskustelupalsta on täysin väärä paikka hakea ohjeita vahvavirta-asennuksiin.

galvaanisen erotuksen tekevä erotusmuuntaja.

on se pirun kirjoitti:

galvaanisen erotuksen tekevä erotusmuuntaja.

Ei erotusmuuntajalla laiturin nousujohdoissa mitään tee. Kahden veneen välinen vuotovirta (>syöpyminen) syntyy veneiden suojamaajohtojen ja laituritolpan pistokkeen kautta. Jokaisessa sähkötolpassa pitäisi olla jokaiselle pistorasialle oma erotusmuuntaja - enpä ole sellaista toppaa vielä nähnyt.

on se pirun kirjoitti:

galvaanisen erotuksen tekevä erotusmuuntaja.

Minulla ei ole niin hienoa laituria mutta satamissa sähköjärjestelmät on usein erotusmuuntajan takana...

Nimetön kirjoitti:

Minulla ei ole niin hienoa laituria mutta satamissa sähköjärjestelmät on usein erotusmuuntajan takana...

sellaista sähköä EI SAA laillisesti tarjota mistään pistorasiasta joka on galvaanisesti eroitettu maatasosta erotusmuuntajalla. Koska vikavirta ei toimisi, ja olisi siten käyttäjälleen hengenvaarallista.

tekstiä kirjoitti:

sellaista sähköä EI SAA laillisesti tarjota mistään pistorasiasta joka on galvaanisesti eroitettu maatasosta erotusmuuntajalla. Koska vikavirta ei toimisi, ja olisi siten käyttäjälleen hengenvaarallista.

Lue lisää

se on suojaerottaminenkin. Sen käyttö tosin ei ole enää ollut sallittua pienvenesatamissa vähään aikaan. En ole itse koskaan nähnyt pienvenestamien vanhemmissakaan asennuksissa suojaerotusta käytettävän. Niitä perinteisiä sukoja joskus vikavirtasuojalla ryyditettynä kylläkin ja nykyisin tietysti teollisuuskäyttöön tarkoitettuja sinisiä 1-vaihepistorasioita vikavirtasuojakytkimen kanssa.

Olennaista on pitää vuotovirrat kurissa !!!!

Ei se, että akkulaturissa on muutaja ja niissä lakatut käämit ole autuaaksitekevä asia. Olennaista on maatasot ja niiden heiluminen.

Mikäli veneen A akun miinus on eri _potentiaalissa_, kuin veneen B, niiden välille muodostuu potentiaaliero. Jos A ja B ovat vielä samassa ankkalammikossa, niiden välillä kulkee sähkövirta. Sähkövirta on elektronien virtaa, jolloin sähköisesti epäjalompi metalli luovuttaa elektroneja -> ko. KAPPALE SYÖPYY, ENKÄ TODELLAKAAN HALUA SEN OLEVAN OMAN VENEENI, kun naapurin sähköt ovat pielessä.

http://www.smartgauge.co.uk/galv_tran.html

Maasähköjen 'oikeasta' kytkemisestä on monia mielipiteitä, mutta yhtämieltä ollaan maasähkö tulee olla kytkettynä mahd.lyhyen aikaa. Joka tapauksessa mielestäni tulisi käyttää hakkurityyppistä akkulaturia yo.perusteluin.

ole olennaista !!! kirjoitti:

Olennaista on pitää vuotovirrat kurissa !!!!

Ei se, että akkulaturissa on muutaja ja niissä lakatut käämit ole autuaaksitekevä asia. Olennaista on maatasot ja niiden heiluminen.

Mikäli veneen A akun miinus on eri _potentiaalissa_, kuin veneen B, niiden välille muodostuu potentiaaliero. Jos A ja B ovat vielä samassa ankkalammikossa, niiden välillä kulkee sähkövirta. Sähkövirta on elektronien virtaa, jolloin sähköisesti epäjalompi metalli luovuttaa elektroneja -> ko. KAPPALE SYÖPYY, ENKÄ TODELLAKAAN HALUA SEN OLEVAN OMAN VENEENI, kun naapurin sähköt ovat pielessä.

http://www.smartgauge.co.uk/galv_tran.html

Maasähköjen 'oikeasta' kytkemisestä on monia mielipiteitä, mutta yhtämieltä ollaan maasähkö tulee olla kytkettynä mahd.lyhyen aikaa. Joka tapauksessa mielestäni tulisi käyttää hakkurityyppistä akkulaturia yo.perusteluin.

Lue lisää

SÄHKÖISKUUN!

ole olennaista !!! kirjoitti:

Olennaista on pitää vuotovirrat kurissa !!!!

Ei se, että akkulaturissa on muutaja ja niissä lakatut käämit ole autuaaksitekevä asia. Olennaista on maatasot ja niiden heiluminen.

Mikäli veneen A akun miinus on eri _potentiaalissa_, kuin veneen B, niiden välille muodostuu potentiaaliero. Jos A ja B ovat vielä samassa ankkalammikossa, niiden välillä kulkee sähkövirta. Sähkövirta on elektronien virtaa, jolloin sähköisesti epäjalompi metalli luovuttaa elektroneja -> ko. KAPPALE SYÖPYY, ENKÄ TODELLAKAAN HALUA SEN OLEVAN OMAN VENEENI, kun naapurin sähköt ovat pielessä.

http://www.smartgauge.co.uk/galv_tran.html

Maasähköjen 'oikeasta' kytkemisestä on monia mielipiteitä, mutta yhtämieltä ollaan maasähkö tulee olla kytkettynä mahd.lyhyen aikaa. Joka tapauksessa mielestäni tulisi käyttää hakkurityyppistä akkulaturia yo.perusteluin.

Lue lisää

oh dear

ole olennaista !!! kirjoitti:

Olennaista on pitää vuotovirrat kurissa !!!!

Ei se, että akkulaturissa on muutaja ja niissä lakatut käämit ole autuaaksitekevä asia. Olennaista on maatasot ja niiden heiluminen.

Mikäli veneen A akun miinus on eri _potentiaalissa_, kuin veneen B, niiden välille muodostuu potentiaaliero. Jos A ja B ovat vielä samassa ankkalammikossa, niiden välillä kulkee sähkövirta. Sähkövirta on elektronien virtaa, jolloin sähköisesti epäjalompi metalli luovuttaa elektroneja -> ko. KAPPALE SYÖPYY, ENKÄ TODELLAKAAN HALUA SEN OLEVAN OMAN VENEENI, kun naapurin sähköt ovat pielessä.

http://www.smartgauge.co.uk/galv_tran.html

Maasähköjen 'oikeasta' kytkemisestä on monia mielipiteitä, mutta yhtämieltä ollaan maasähkö tulee olla kytkettynä mahd.lyhyen aikaa. Joka tapauksessa mielestäni tulisi käyttää hakkurityyppistä akkulaturia yo.perusteluin.

Lue lisää

"Sähkövirta on elektronien virtaa, jolloin sähköisesti epäjalompi metalli luovuttaa elektroneja -> ko. KAPPALE SYÖPYY"

Taas kova yritys laittaa luonnontieteitä uusiksi. Eiköhän se syöpyminen edelleenkin ole kemiallinen reaktio eikä elekronien karkaamista.

Oskari kirjoitti:

"Sähkövirta on elektronien virtaa, jolloin sähköisesti epäjalompi metalli luovuttaa elektroneja -> ko. KAPPALE SYÖPYY"

Taas kova yritys laittaa luonnontieteitä uusiksi. Eiköhän se syöpyminen edelleenkin ole kemiallinen reaktio eikä elekronien karkaamista.

Lue lisää

Kemiallinen muutos = aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi
Fysikaalinen muutos = aineen rakenne muuttuu, aineesta poistuu joko ainetta, tai aineosia.

Maailmassa tapahtuu myös reaktioita, jolloin aineeseen (=seokseen) yhtyy muita aineita tai/ja aineesta/seoksesta poistuu aineosia.

Onko hapettuminen kemiallinen vai fysikaalinen ilmiö? Siinähän rautaan yhtyy happea, joten eiköhän se ole kemiallinen(kin). Aineita vaan onkin sitten kaksi - on rautaa (seos) ja rautaoksidia....

Kun kappale syöpyy, siitä häviää jotakin ja siihen tulee jotakin lisää. Kun siitä häviää jotakin, niin se hävinnyt aineosa on yhtynyt johonkin toiseen aineeseen tai on sitten sellaisenaan jossakin muualla.

Kemiallinen reaktio saadaan aikaisesksi monella tavalla; kuumentamalla, johtamalla sähköä seokseen, muilla aineilla jne..

Onko akun toiminat kemiaa vai fysiikkaa? Siinähän eri aineet yhtyvät ja erkanevat toisistaan sen mukaan, puretaanko vai varataanko akkua.

Nämä erot ovat "luonnontieteissä" monesti aika hankalia ja toisinaan tapahtuu samaan aikaan kemiallisia ja fysikaalisia asioita.

HooKaksOo kirjoitti:

Kemiallinen muutos = aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi
Fysikaalinen muutos = aineen rakenne muuttuu, aineesta poistuu joko ainetta, tai aineosia.

Maailmassa tapahtuu myös reaktioita, jolloin aineeseen (=seokseen) yhtyy muita aineita tai/ja aineesta/seoksesta poistuu aineosia.

Onko hapettuminen kemiallinen vai fysikaalinen ilmiö? Siinähän rautaan yhtyy happea, joten eiköhän se ole kemiallinen(kin). Aineita vaan onkin sitten kaksi - on rautaa (seos) ja rautaoksidia....

Kun kappale syöpyy, siitä häviää jotakin ja siihen tulee jotakin lisää. Kun siitä häviää jotakin, niin se hävinnyt aineosa on yhtynyt johonkin toiseen aineeseen tai on sitten sellaisenaan jossakin muualla.

Kemiallinen reaktio saadaan aikaisesksi monella tavalla; kuumentamalla, johtamalla sähköä seokseen, muilla aineilla jne..

Onko akun toiminat kemiaa vai fysiikkaa? Siinähän eri aineet yhtyvät ja erkanevat toisistaan sen mukaan, puretaanko vai varataanko akkua.

Nämä erot ovat "luonnontieteissä" monesti aika hankalia ja toisinaan tapahtuu samaan aikaan kemiallisia ja fysikaalisia asioita.

Lue lisää

ei tapahdu niin, että aineesta poistuu elektroneja.

Oskari kirjoitti:

ei tapahdu niin, että aineesta poistuu elektroneja.

Maallikkokin tajuaa, että kun vetolaite syöpyy "olemattomiin", niin jotakin siitä poistuu - minulle on iahan sama onko ne protoneja, atomeja, elektroneja, riisin jyviä tai alumiinin möhkäleitä (jotka kuitenkin koostuvat atomeista, jotka taas koostuvat protoneista ja taitaa siellä olla eloktronejakin).
Tämä ketju on taas tyhjän jauhamista, kun toinen toistaan tyhmenpi yrittää esittää toistaan viisaampaa. LOPPU!

HooKaksOo kirjoitti:

Maallikkokin tajuaa, että kun vetolaite syöpyy "olemattomiin", niin jotakin siitä poistuu - minulle on iahan sama onko ne protoneja, atomeja, elektroneja, riisin jyviä tai alumiinin möhkäleitä (jotka kuitenkin koostuvat atomeista, jotka taas koostuvat protoneista ja taitaa siellä olla eloktronejakin).
Tämä ketju on taas tyhjän jauhamista, kun toinen toistaan tyhmenpi yrittää esittää toistaan viisaampaa. LOPPU!

Lue lisää

jos kemia kiinnostaa niin elektrolyysilla puhdistetaan esim kulta viimeiseen puhtauteensa juuri tuollaisessa elektorlyysiliuoksessa sahkovirran avulla. metalli saadaan puhtaaksi muista aineista. elektroneja siis siirtyy toiseen suuntaan sahkovirran avulla. talla tavoin voidaan myos paallystaa yksi metalli toisella (sahkoinen galvanointi, kuparointi jne)

aiheesta loytyy varmasti lisaa wikipediasta ja googlettamalla