EU:n maatalousministerit päättivät keväällä , että maaseudun kehittämisrahoja leikataan. Suomelle tämä merkitsi n. 102 miljoonan euron tukiemenetystä. Hallitus sopi keväällä siitä, että puuttuva osa korvataan kansallisella rahoituksella . Tarkasta määrästä ei ollut sopimusta. Maatalousministeri piti ehdottoman tärkeänä sitä, että päätös asiasta tulee ennen heinäkuun loppua. Tämä sen vuoksi, että tulevan satokauden päätöksiä varten viljelijät tarvitsevat tiedon rahoituksesta. Maaseudun kehittämisrahoilla maksetaan luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea. Jos rahoitus jää vajaaksi,niin sitoutuminen ympäristötukeen ei ole kaikissa olosuhteissa kannattavaa. Tulevan satokauden suunnittelu on alkanut jo edellisellä kylvökaudella viime keväänä. Alkava puintikausi tuo eteen taas uusia päätöksiä tulevasta satokaudesta. Esimerkiksi paljonko otetaan kylvösiementä omasta sadosta, mitä lohkoja kesannoidaan, mitä tehdään syysviljojen kohdalla jne. Me maajussit tarvitsemme työmme mahdollistamiseksi varmoja ja pysyviä päätöksiä. Luonnon aiheuttamat epävarmuustekijät ovat jo riittävä haitta. Emme enää kaipaa lisähaittoja poliitikkojen pelaamisesta.
Keskustan vpj. Rantakangas moittii SDP:tta maaseuturahoilla pelaamisesta. Hän epäilee, että jarrutuksen taustalla on puolueelle epäedullisen viimeisen mielipidemittauksen tulos. Rantakankaan mukaan SDP yrittää maaseuturahojen jarruttamisella kerätä poliittisia irtopisteitä muilta väestöryhmiltä.
MTK:n puheenjohtaja Saikkonen muistuttaa , että EU-jäsenyys on tuonut hyvinvointia muulle yhteiskunnalle. On tuplavääryys, jos laajenemisen kustannukset tulevat yksinomaan maaseudun maksettavaksi. Eurokansanedustaja Virrankoski muistuttaa, että itälaajentumisen hyödyt ohjautuvat luonnostaan lähinnä maaseudun ulkopuolelle.
Ovatkohan nyt Heinäluoma ja häntä säestävä Lintonen huomanneet sitä, että tällä pelaamisella he ampuvat omaan jalkaansa. Maatalouden kehittymisen varassa elää elintarvikesektori , joka työllistää 40.00 SAK:n jäsentä. Tuskin he ovat kovinkaan innostuneita Heinäluoman ja Lintosen puuhasteluista. Lintosen jalat ovat vieläkin lähempänä maalitaulua kuin Heinäluomalla, entisellä SAK:n puheenjohtajalla. Elintarvikekonserni atria vähentää 35 työntekijää Lintosen kotiseudulta Forssasta.
Tietenkään tämänhetkinen maaseuturahojen panttaaminen ja vähentäminen eivät vaikuta Forssan tehtaan lomautuksiin. Pitkällä aikajänteellä kehityksen suunta vain tulee olemaan saman kaltainen.
Toinenkin ulottuvuus Lintosen toiminnassa ihmetyttää. Hän on ollut pitkään huolissaan maatalouden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Miten ympäristön tila kohenee, kun sen hoidosta vähennetään rahaa ? Mikä on Lintosen logiikka ? Hänen mukaansa on kyse normaaleista neuvotteluista. Ts. paljonko luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen 100 miljoonan euron leikkauksesta kompensoidaan. Tarkka leikkaussumma on 101,6 miljoonaa euroa, ei siinä ole mitään epäselvää.
Keskustan vpj. Rantakangas moittii SDP:tta maaseuturahoilla pelaamisesta. Hän epäilee, että jarrutuksen taustalla on puolueelle epäedullisen viimeisen mielipidemittauksen tulos. Rantakankaan mukaan SDP yrittää maaseuturahojen jarruttamisella kerätä poliittisia irtopisteitä muilta väestöryhmiltä.
MTK:n puheenjohtaja Saikkonen muistuttaa , että EU-jäsenyys on tuonut hyvinvointia muulle yhteiskunnalle. On tuplavääryys, jos laajenemisen kustannukset tulevat yksinomaan maaseudun maksettavaksi. Eurokansanedustaja Virrankoski muistuttaa, että itälaajentumisen hyödyt ohjautuvat luonnostaan lähinnä maaseudun ulkopuolelle.
Ovatkohan nyt Heinäluoma ja häntä säestävä Lintonen huomanneet sitä, että tällä pelaamisella he ampuvat omaan jalkaansa. Maatalouden kehittymisen varassa elää elintarvikesektori , joka työllistää 40.00 SAK:n jäsentä. Tuskin he ovat kovinkaan innostuneita Heinäluoman ja Lintosen puuhasteluista. Lintosen jalat ovat vieläkin lähempänä maalitaulua kuin Heinäluomalla, entisellä SAK:n puheenjohtajalla. Elintarvikekonserni atria vähentää 35 työntekijää Lintosen kotiseudulta Forssasta.
Tietenkään tämänhetkinen maaseuturahojen panttaaminen ja vähentäminen eivät vaikuta Forssan tehtaan lomautuksiin. Pitkällä aikajänteellä kehityksen suunta vain tulee olemaan saman kaltainen.
Toinenkin ulottuvuus Lintosen toiminnassa ihmetyttää. Hän on ollut pitkään huolissaan maatalouden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Miten ympäristön tila kohenee, kun sen hoidosta vähennetään rahaa ? Mikä on Lintosen logiikka ? Hänen mukaansa on kyse normaaleista neuvotteluista. Ts. paljonko luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen 100 miljoonan euron leikkauksesta kompensoidaan. Tarkka leikkaussumma on 101,6 miljoonaa euroa, ei siinä ole mitään epäselvää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mihin vielä joudutaan.
"luonnonsäästäjä" kuin Winku-viljami, tai Mielipunikki jotka ajattelevat, että kun paskantaa puhtaaseen veteen, tunkion asemesta, (joka sitten levitetään kasvien ravinteiksi) niin se tunkio on se saastuttavampi vaihtoehto.
kasittämätön ajatus niillä on, että jostain Brasiliasta tuotu, "ilman lannoitteita" tuotettu ruoka säästäisi luontoa.
Tätähän se maataloustuilla pelaaminen on. Kun muuttujia alkaa tulla liian paljon eli kun jakajia alkaa olla entistä enemmän, joku aina kärsii, jos jaettava vähenee. MTK:n ja Kepun olisi pitänyt pyrkiä maatalosuprotektionismistä ulos jo vuosikymmenet sitten, mutta ei se ole kelvannut. Jos hinnat määräytyisivät markkinoilla ja kysyntä määrittäisi tarjonnan, maajussit voisivat rutista vain kuluttajia vastaan.
MTK ja Kepu eivät ole halunneet ajaa sellaista maatalouspolitiikkaa, missä tulot tulisivat tuotteista eikä tuista. Kepulla on ollut tähän erinomainen tilaisuus, kun se kuuluu Euroopan liberaalidemokraattiseen ryhmään, jonka keskeisin tavoite on maatalousprotektionismin vähentäminen. Kepu ei tue ryhmänsä ajatuksia. Toistan: Kepu ei tue ryhmänsä politiikkaa. Meniköhän perille?
On aivan älytöntä, että EU-tuet aletaan Suomessa korvata kansallisilla tuilla. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että maksamme tuplatuet maataloustuotteista. Kustannamme oman maatalouden ja osan muiden maiden maataloudesta. Tällaista on järjettömyys tänä päivänä. Sokerijuurikkaan kohdalla tilanne alkaa olla ilmeisesti sellainen, että tuottajan tulot tulevat kohta sataprosenttisesti tuista. Kansalaispalkkamalli on siinä, tosin harvoille ja valituille ja hekin osin sellaisia, että häpeävät julkisesti sitä tunnustaa.
On hyvä, että edes joku älyää ajatella myös kuluttajan ja veronmaksajan etua. Sinä kerroit joitakin sellaisia tahoja, joten hyvä niin.
Lintonen arvosteli aikanaan ympäristötukia siitä, etteivät tulokset vastaa annettuja tukia. Ympäristön tila on maatalouspäästöjen vuoksi pikemminkin huonontunut kuin parantunut, vaikka näitä tukia on maajusseille kylvetty. Kesämökkien paskavesiä varten on kyllä kaikenlaisia pikkutarkkoja suunnitelmia ja vaatimuksia vireille, mutta vesistöjen suursaastuttaja eli maatalous saa edelleen juoksuttaa lannoitteensa vesistöön, kun esim. riittäviä suojaetäisyyksiä ei ole.
Kävin perinteiseen tapaan kesällä tutustumassa maaseudun elämään eri puolella Suomea. Mikään ei ole olennaisesti muuttunut viime vuosina. Yksi asia kuitenkin pisti - ei silmään, vaan nenään. Liekö syynä kuuma kesä. Sianpaska ja muu sonta haisi varsin usein ja vahvasti autolla liikuttaessa. Tällainen kaupunkilaisautoilija selviää tilanteesta painamalla vähän lisää kaasua ja panemalla tuuletushanikat kiinni ja tuulettamalla sitten ohi päästyä sitäkin vahvemmin. Ihmettelen vaan niitä, joille aiheutetaan tällaista hajuhaittaa päivästä toiseen. Ehkä juuri siksi maaltapako on välillä niin hurjaa. Vain hajuaistittomat jäävät jäljelle.
Korjaan epähuomiossa tekemäni virheen: Heinäluoma oli SAK:n palkkalistoilla tiedottajana, ei puheenjohtajana.
Suomen on pakko olla mukana maatalousprotektionismissa, koska kaikki muutkin maat suojaavat ja tukevat maatalouttaan. Yksipuolinen aseistariisunta on tuhoon tuomittu ajatus. Maailman suurin maatalouden tukija, USA, ei WTO-neuvotteluissa edes suostunut ilmoittamaan omien kansallisten tukien määrää. Puhumattakaan siitä, että olisi ollut valmis poistamaan niistä jotakin.
Olisiko se järkevää, että EU:n jäsenmaksujen kautta tukisimme muiden maiden maataloustuotantoa, ja samalla antaisimme oman tuotantomme hävitä kilpailussa poistamalla kansalliset tuet? Kaikki muutkin maat tukevat ja suojaavat omaa tuotantoaan. Ensin maksaisimme tuet ulkomaille, ja sitten ostaisimme niiden meidän tuellamme tuottamat elintarvikkeet täydellä hinnalla.
Maataloustuotteissa eivät markkinat voi ohjata hintoja. Kyseessä on elävän luonnon hyödyntäminen, siihen eivät päde samat markkinalait kuin koneisiin ja tehtaisiin.
Suomen sokerijuurikkaan tuotanto on vain n. 75 prosenttisesti omavarainen. Loppu tuodaan Tanskasta. Pian saamme nähdä miten Dansucker mittaa ulos suomalaisen vuosikymmenien sokerintuotannon pääoman Saksan etanolimarkkinoilla.
politiikka jossa hinnat olisivat määräyttyneet markkinoilla estettiin yleislakolla.
Viittaus SAK:n sivuille.
Omia tekoja ei vain haluta tunnustaa ja niiden tekojen vaikutusta tähän päivään.
Lintonen, niin ihmettelen miksei hän ole lukenut esim. tätä
http://www.wwf.fi/tiedotus/seminaarit/seminaarimateriaalit/maatalous_ikuinen_syntipukkiko.html
juttua. Eikä julkitoisi sitä seikkaa että ympäristön hyväksi tehdyt toimenpiteet eivät toteudu kuin valokytkin.
Tiedätkö missä on hajuttomia sikoja?
jossakin aikaisemmissa keskusteluissa, että kannattaa ostaa esim, Brasiliassa tuotettua lihaa ennemmin kuin Suomalaista, Oletko vielä sitä mieltä?
näin se on!
me maksetaan niiden tuet siittä hyvästä että sijoittajat saa sieltä orjatyövoimaa itselleen halvalla.