Moi
Tälläinen oli aikoinaan täällä:
"Tuolloin se joko aiheuttaa näkyviä ja tunnistettavia OIREITA, kuten rakkuloita, tai on aivan OIREETON, vaikkakin aktiivinen. Tartunnan siis voi saada henkilöltä jonka herpes on aktiivivaiheessa, vaikkakin OIREETTOMANA.
Ongelma seksin suhteen on se, että kaikilla ei ikinä ole ollut oireita, jolloin he eivät edes tiedä olevansa kantajia. Ja se, että vaikka tietäisikin tartunnastaan, voivat oireet joskus olla niin lieviä, ettei tiedä viruksensa siirtyneen aktiivivaiheeseen."
Kysymys: estääkö estolääkitys tuon aktiivivaiheen ja sitä kautta tarttumisen/tartuttamisen? Osassa viesteistä sanotaan ettei tartu ja osassa että tarttuu.
Oskari
Tälläinen oli aikoinaan täällä:
"Tuolloin se joko aiheuttaa näkyviä ja tunnistettavia OIREITA, kuten rakkuloita, tai on aivan OIREETON, vaikkakin aktiivinen. Tartunnan siis voi saada henkilöltä jonka herpes on aktiivivaiheessa, vaikkakin OIREETTOMANA.
Ongelma seksin suhteen on se, että kaikilla ei ikinä ole ollut oireita, jolloin he eivät edes tiedä olevansa kantajia. Ja se, että vaikka tietäisikin tartunnastaan, voivat oireet joskus olla niin lieviä, ettei tiedä viruksensa siirtyneen aktiivivaiheeseen."
Kysymys: estääkö estolääkitys tuon aktiivivaiheen ja sitä kautta tarttumisen/tartuttamisen? Osassa viesteistä sanotaan ettei tartu ja osassa että tarttuu.
Oskari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuinkahan monella loppujen lopuksi on täysin oireeton mutta tartuttava herpes???? Taitaa usein olla pelkkää legendaa, pikku seikkailun peittelemistä valkoisella valheella tai puolitotuuksilla.
Eiköhän suurin osa herpestartunnoista leviä yksinkertaisesti siksi, että yhdytään liian aikaisin, ts. rakkulat eivät ole kokonaan parantuneet! Selkeä kakkonen lienee se vaihe, kun tulehdus vasta tekee tuloaan, iholla/limakalvolla kutinaa ja punoitusta. Silloinkin pitäisi pitää pöksyt jalassa. Sitten vasta se, "kun kirjaston penkille oli viime viikolla istunut joku, jonka naapuri oli lehdestä lukenut SIITÄ ja nyt MÄ istuin SAMALLA penkillä, eli...!!!"
Estolääkityksen tarkoitus on estää uusi infektio. Se ei kai onnistu mitenkään muuten kuin että tuhoaa mahdollisesti jostakin esiin putkahtavat uudet virukset. Syy ei siis poistu, vain seuraus.
Estolääkitystä käytetään esim. piakkoin synnyttävillä äideillä, siis niillä äideillä, joilla on ollut herpesinfektio tai -infektioita. Estolääkitys aloitetaan joka tapauksessa kuukautta-paria ennen laskettua aikaa vaikka oireita ei olisikaan viime aikoina ollut. Sanotaan, että usein herpeksen tartuttua syntyneeseen lapseen tauti on tullut herpestä tietämättään kantaneelta äidiltä, ei ns. HERPES-leima otsassa kulkevalta äidiltä. Selitys on siinä, että HERPES-leimattu mamma nauttii estolääkityksen tuomasta suojasta ja toisaalta vauva nauttii mamman elimistön vasta-aineiden tuomasta suojasta eli vauva on tuplasti suojattu herpesinfektiota vastaan.
Veikkailen, että herpestä ei monikaan sairasta ihan tietämättään vaikka rakkuloita ei tulisikaan näkösälle -naisilla rakkulat voivat olla sisemmällä. Suurella todennäköisyydellä aktiivivaihe ilmenee esim lisääntyneestä valkuvuodosta, saattaa haiskahtaakin hyvästä hygienian tasosta huolimatta ja vehkeissä saattaa esiintyä selittämätöntä kutinaa/kipua, kaikki yhdessä tai erikseen. Miehillä lähes samat sanat paitsi mistäköhän se valkovuoto...?!
Estolääkityksestä vielä: koska estolääkityksellä hoidetaan vain oiretta, kuurin tulisi olla elinikäinen. Ei hyvä. Yleisyydestä vielä: elinikäiseen selibaattiin herpesinfektion pelossa ei kai ole hyvää syytä. Vielä on puhdasta lihaa...