Kolmosen chatissa oli sellainenkin viisaus, että uskonnon opetus on turhaa fiktiota. Taitaa se olla vähän niinkin.
Kaikkien uskontojen taustalla on kysymys: miten maailma ja elämä on tullut olemassaoloon? Nykyajattelijat pohtivat enemmän kilpailukykyä ja talouskasvua, mutta aikoinaan siihen on uhrattu valtavasti aikaa ja vaivaa. Vastauksia on kaksi: joko maailma on syntynyt itsestään tai sillä on Tekijä. Tiedetään että molempiin johtopäätöksiin on tultu jo paljon ennen nykyistä ajanlaskua.
Sattuman kannattajat lymyilevät nykyään tieteen kaavun alla, mutta kysymys on uskomusjärjestelmästä. Sivumennen sanottuna hyvin epäuskottavasta sellaisesta. Sen eri lahkot todistavat toinen toisensa vääräksi.
Jumalan olemassaoloa taas ei voi todistaa puoleen eikä toiseen, joten pohdintojen tulokset ovat parhaimmillaankin vain viisaitten ihmisten näkemyksiä siitä miten ihmisen tulisi elää, pahimmillaan vallankäytön välineitä.
Kysymys olemassaolosta on niin visainen että koko juttu olisi unohdettu jo ajat sitten turhana ajanhukkana, mutta kun me olemme olemassa uskottiinpa johonkin tai oltiin uskomatta, niin tämän asian kanssa painiskellaan maailman tappiin saakka.
Vaikka uskonnot olisivatkin fiktiota, niin taustalla on aivan perustavaa laatua oleva kysymys, jota kannattaisi pohtia vielä globaalikapitalismin aikanakin. Vaikkakin jo etukäteen voidaan sanoa että kaiken pohtimisen jälkeen olemme tasan yhtä viisaita kuin ennen pohtimistakin.
Kaikkien uskontojen taustalla on kysymys: miten maailma ja elämä on tullut olemassaoloon? Nykyajattelijat pohtivat enemmän kilpailukykyä ja talouskasvua, mutta aikoinaan siihen on uhrattu valtavasti aikaa ja vaivaa. Vastauksia on kaksi: joko maailma on syntynyt itsestään tai sillä on Tekijä. Tiedetään että molempiin johtopäätöksiin on tultu jo paljon ennen nykyistä ajanlaskua.
Sattuman kannattajat lymyilevät nykyään tieteen kaavun alla, mutta kysymys on uskomusjärjestelmästä. Sivumennen sanottuna hyvin epäuskottavasta sellaisesta. Sen eri lahkot todistavat toinen toisensa vääräksi.
Jumalan olemassaoloa taas ei voi todistaa puoleen eikä toiseen, joten pohdintojen tulokset ovat parhaimmillaankin vain viisaitten ihmisten näkemyksiä siitä miten ihmisen tulisi elää, pahimmillaan vallankäytön välineitä.
Kysymys olemassaolosta on niin visainen että koko juttu olisi unohdettu jo ajat sitten turhana ajanhukkana, mutta kun me olemme olemassa uskottiinpa johonkin tai oltiin uskomatta, niin tämän asian kanssa painiskellaan maailman tappiin saakka.
Vaikka uskonnot olisivatkin fiktiota, niin taustalla on aivan perustavaa laatua oleva kysymys, jota kannattaisi pohtia vielä globaalikapitalismin aikanakin. Vaikkakin jo etukäteen voidaan sanoa että kaiken pohtimisen jälkeen olemme tasan yhtä viisaita kuin ennen pohtimistakin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.