Kerron lyhyesti esimerkin, joka sisältää vain faktoja.
Erään henkilön yritys joutui kestämättömiin ongelmiin Suomen delvaloitua aikoinaan. Hetkeä aikaisemmin oli vakuutettu, että devalvaatioita ei tule. Nimenomaan ylimmän valtiojohdon taholta.
Lähes kaksikymmentä vuotta toiminut yritys ajettiin konkurssiin ja yrittäjän koko omaisuus ulosmitattiin pankille, joka viisudessaan määritteli mm. yrittäjän omakotitalon "oikean" hinnan. Velkaa jäi rutosti omaisuuden realisoinnin jälkeen.
Viikko tämän jälkeen pankki myi ulosmittaamansa talon eteenpäin yli 400 tuhannen markan voitolla.
Pian tämän jälkeen pankki(pankit) ajautuivat suuriin vaikeuksiin ja useimmat niistä piti pelastaa hätäsuunnitelman turvin.
Kyseinen yrittäjä kertoi taannoin tavatessamme, että näillä hetkillä tuo vanha velka on kokonaan kuitattu. 14 vuotta kestänyt piina alkaa olla takana. Tosin hän onkin jo lähes 60-vuotias, kovin kummallisia suunnitelmia ei kuulemma enää ole.
Mitä edellinen tositarina mielestänne kertoo.
Mielestäni kertoo ainakin siitä, että kyseisessä tapauksessa yhteiskunta todella oli paska.
Erään henkilön yritys joutui kestämättömiin ongelmiin Suomen delvaloitua aikoinaan. Hetkeä aikaisemmin oli vakuutettu, että devalvaatioita ei tule. Nimenomaan ylimmän valtiojohdon taholta.
Lähes kaksikymmentä vuotta toiminut yritys ajettiin konkurssiin ja yrittäjän koko omaisuus ulosmitattiin pankille, joka viisudessaan määritteli mm. yrittäjän omakotitalon "oikean" hinnan. Velkaa jäi rutosti omaisuuden realisoinnin jälkeen.
Viikko tämän jälkeen pankki myi ulosmittaamansa talon eteenpäin yli 400 tuhannen markan voitolla.
Pian tämän jälkeen pankki(pankit) ajautuivat suuriin vaikeuksiin ja useimmat niistä piti pelastaa hätäsuunnitelman turvin.
Kyseinen yrittäjä kertoi taannoin tavatessamme, että näillä hetkillä tuo vanha velka on kokonaan kuitattu. 14 vuotta kestänyt piina alkaa olla takana. Tosin hän onkin jo lähes 60-vuotias, kovin kummallisia suunnitelmia ei kuulemma enää ole.
Mitä edellinen tositarina mielestänne kertoo.
Mielestäni kertoo ainakin siitä, että kyseisessä tapauksessa yhteiskunta todella oli paska.
Vastaukset 25
Vanhimmat
tulisi itsellä ainakin mieleen jo tehdä tihutpöitä, ihan vain kiusaksi.ja jos mukavasti käy, niin pääsee ilmaishotelliin täysihoidolla ja kaapeliteeveellä kuntoilemaan.
Mun kaikki rahat n. 600 euroa/kk menee vuokraan, ruokaan, vessapaperiin ja hygieniatuotteisiin, puhelimeen, laajakaistaan, hesarin opiskelijatilaukseen ja bussimatkoihin. Eikö se ole Venäjälläkin niin, että rahat menee pääasiassa vessapaperiin? Mitä iloa on silloin toisten hyvinvoinnista, jos ei ole itsellä rahaa mihinkään iloon. En usko,että tihutyöt sinänsä kenenkään iloa lisäävät.
Miten voit kuvitella ,että sinulle kuuluu jotkin puhelimet,laajakaistat ja hesarin tilaukset?
Näillä kusetetaan köyhät kulutusloukkuun meiningillä "kun kaikilla muillakin on".Kulujen hallinta kaiken aa ja oo
Ilo ei liity mitenkään turhaan rahankäyttöön.
Kannattas varmaan mennä töihin samalla kun opiskelee. Hyvin pystyy ainakin 1200-2000 euroa tehdä sivussa.
Olipa epäystävällinen vastaus. En väittänyt, etteivätkö rahani riitä, vaan yritin sanoa, että elämässä tulee eteen tilanteita, jolloin vaan pitää laittaa tavoitteet kuntoon ja toimia sen mukaan. Suomi tarvitsee lisää oppia moniin asioihin ja erityisesti näihin talouskysymyksiin, joissa on paljon parannettavaa kaikkien kansalaisten eduksi ja hyödyksi.
"Erään henkilön yritys joutui kestämättömiin ongelmiin Suomen delvaloitua aikoinaan. Hetkeä aikaisemmin oli vakuutettu, että devalvaatioita ei tule. Nimenomaan ylimmän valtiojohdon taholta. "
Markka-Suomessa devalvaatio ei ollut mikään tavaton uutinen. Päinvastoin, paperiteollisuuden palkankorotus-kilpailukykyongelma-mitä sitten tehdään-rulettiahan oli maan tavan mukaan paikattu aina kierros toisensa jälkeen devalvaatioilla. Yritys oli ilmeisestikin jättänyt varautumatta devalvaation vaaraan ja ottanut siten suurempaa riskiä esimerkiksi halpakorkoisena valuuttaluottona. Muitakin rahamarkkinakeinoja valuuttariskien hallinnointiin on. Onko yhteiskunta siis paska sen vuoksi, että tapahtui jotain, mikä oli säännöllisesti tapahtunut aiemminkin?
"Lähes kaksikymmentä vuotta toiminut yritys ajettiin konkurssiin ja yrittäjän koko omaisuus ulosmitattiin pankille, joka viisudessaan määritteli mm. yrittäjän omakotitalon "oikean" hinnan. Velkaa jäi rutosti omaisuuden realisoinnin jälkeen. "
Tämä on normaali käytäntö silloin, kun velallinen ei huolehdi velvoitteistaan. Tuskinpa pankki ilman mitään oikeuksia tuota omaisuutta otti yhtiön velkojen sijaan, vaan yrittäjä oli varmastikin allekirjoittanut panttaussitoumuksen yrityksen velkoihin, joissa mainittu omaisuus oli vakuutena. Vaihtoehtoisesti yrittäjä saattoi toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jolloin hän automaattisesti vastasi elinkeinotoiminnan veloistaan koko omaisuudellaan. Olipa tilanne kumpi hyvänsä, yrittäjän olisi ainakin pitänyt tietää toimintatapoihin liittyvät riskit jo aiemmin. Onko yhteiskunta siis paska, kun takaussitoumukset yllättäen tarkoittavatkin jotain muuta kuin tyhjää puhetta?
"Viikko tämän jälkeen pankki myi ulosmittaamansa talon eteenpäin yli 400 tuhannen markan voitolla."
Tämä kuullostaa törkeältä, jos pankki piti saamansa voiton itse eikä käyttänyt sitä velallisen velan lyhentämiseen. Pankki ei kuitenkaan ole yhteiskunta, joten jos tässä joku on ollut paska, niin se on pankki.
"Pian tämän jälkeen pankki(pankit) ajautuivat suuriin vaikeuksiin ja useimmat niistä piti pelastaa hätäsuunnitelman turvin. "
Totta. Pankit saivat mm. yhteiskunnan pankkitukea. Nyt pystyssä olevat pankit lienevät käytännössä maksaneet saamansa tuen kokonaisuudessaan takaisin. Mutta miten tämä tekee yhteiskunnasta paskan?
"Kyseinen yrittäjä kertoi taannoin tavatessamme, että näillä hetkillä tuo vanha velka on kokonaan kuitattu. 14 vuotta kestänyt piina alkaa olla takana. Tosin hän onkin jo lähes 60-vuotias, kovin kummallisia suunnitelmia ei kuulemma enää ole. "
Hatunnosto hänelle. Onko yhteiskunta siis paska, kun hän on onnistunut lopultakin hoitamaan asiansa kuntoon?
missä se paska on. Pankki myy velkojen takia haltuunsa saamaa omaisuutta omaksi hyödykseen voitolla, ei velallisen velkojen maksuun.
Tämän jälkeen yhteiskunnan varoista pelastetaan pankit konkurssiin menolta.
Ihan kivoja pikkusieviä, näppärästi rakennettuja vastauksia kyllä löytyy, miksi yhteiskunta ei ole paska. Kyllä se vaan tässä tapauksessa oli paska.
Enää puuttuu, että kriittinen tulee aukomaan päätään tästä aiheesta. Hänellä on varmaan HYVIÄ mielipiteitä tämäntyyppiseen aiheeseen.
Voitko osoittaa, mikä kohta perusteluissani ei mielestäsi ole paikkansapitävä?
Jos (ja kun) et tähän pysty, niin totean tässä, että yhteiskunta ei ole paska. Kaikilla asioilla voi olla negatiiviset seurauksensa, mutta aikuisen ihmisen pitäisi ottaa niistä selvää jo siinä vaiheessa, kun nimiä pannaan velkapapereihin. Usein vain dollarinkuvat pyörivät liikaa silmissä, jotta järkevälle ajattelulle jäisi tilaa.
Pankki saattaa olla paska. Pankki ei kuitenkaan ole yhteiskunta, vaan yksityinen rahalaitos.
kyseisen velallisen mielestä yhteiskunta on paska, kun pankki vetää höplästä. Pankki ja sen luotettavuus heijastaa joka tapauksessa myös yhteiskunnan tilaa.
Mutta annetaan sen verran myöden, että pilkunviilaajat saavat oman tyydytyksen, että vaihdetaan otsikoksi "pankki on paska".
Silti Viinanen teki ruman tempun valehdellessaan tietoisesti kansalaisille.
Rumaa toki valehtelu on, mutta omaakin järkeä saa käyttää. Kai nyt jokainen ymmärtää sen, että jos joku kysyy valtiovarainministeriltä "devalvoidaanko markka tällä viikolla", ei siihen voi vastata "totta hemmetissä".
oli ruma temppu, parissa päivässä laitettiin suomi "kiinni" ja monen velat kerrottiin jollain sattumanvaraisella numerolla. Korkotasokin oli tuolloin vähän toista kun tänään. Moni veti nahkavyön kaulan ympärille, ampu ittensä tai muuten vaan hankkiutu eroon häpeästään seuraavan viikon / vuosien aikana.
TÖRKEÄ TEMPPU joka ei muka teidän mistään mitään tietämättömien kermaperseiden mielestä ollut kenenkään syytä. VOI VITUN VATIPÄÄT TOIVOTTAVASTI KUOLETTE KÖYHINÄ!
"Monen velat kerrottiin jollain sattumanvaraisella numerolla"
Monella oli 90-luvun alussa valuuttalainaa. Suomen markoissa kirjoitetun lainan korko oli tuolloin huomattavasti korkeampi kuin ulkomaan valuutassa nostetun lainan. Moni kuvitteli säästävänsä, kun otti valuuttalainaa.
Valitettavasti rahamarkkinoihin liittyy aina riskin ja tuottovaatimuksen keskinäinen suhde. Mitä korkeampi riski, sitä korkeampi tuottovaatimus sijoittajalla on. Kyse on riskistä nimenomaan lainanantajan näkökulmasta.
Jos valuuttalainaa saa huomattavasti halvemmalla kuin kotimaan valuuttaa, se tarkoittaa kotimaan valuuttaan liittyvää korkeampaa valuuttakurssiriskiä. Valuuttalainassa riskin kantoi velallinen, markkalainassa lainanantaja.
Jos on riittävän iso nostaakseen valuuttalainaa pankista, pitäisi olla myös riittävän iso ymmärtämään siihen liittyvät riskit. Kysehän ei pohjimmiltaan ole mistään sen ihmeellisemmästä asiasta kuin mitä esimerkiksi kotivakuutuksen ottaminen on. Ilman kotivakuutusta elämä on halvempaa, kunhan mitään ei satu. Jos koti palaa poroksi, on turha itkeä, että vakuutusyhtiö on paska jättäessään vahingon korvaamatta mokoman pikkusyyn vuoksi.
Jos pelaa isojen poikien pelejä valuuttalainoilla, pitää osata pelin säännöt. Muuten voi käydä ohraisesti. Mutta tästä ei voi päätellä, että maailma olisi paska.
Ei siinä pelissä mitään sääntöjä ollut. Huomaa, kun hölmö selittää. Jos valtiovarainministeri sanoo, että EI TULE, ja seuraavana yönä tulee, niin vitun sääntöjä ne ovat?
Ja pitäisikö valtiovarainministerin kertoa ennakkoon devalvaatiosta? Älä nyt viitsi. Ja tuskin se avauksessa mainittu yrittäjäkään sinä päivänä valuuttalainaansa otti kun Viinanen sanoi ettei Suomi devalvoi.
Jos ei ole ollut bisneksiä ja laina-asioita tuolloin 90-luvun alkusäpinöissä, niin voi olla
ihan hiljaa ja lueskella vaan näitä juttuja.
Ei näemmä ole tiedossa pankkien vähättelevä ja jopa neuvova asenne asiakasta kohtaan, joka halusi suojata valuuttalainansa.
Kyllä se pojut ja tyttöset oli aika peliä tuolloin... jälkihoidosta puhumattakaan.
Eikös tässä keskustelussa nyt käsitelty aihetta "yhteiskunta on paska". Ja kuten tuossa edellä joku oikein totesikin, niin pankki ei ole yhteiskunta.
kaatanut heti kaikki yritykset tai viimeistään laman aikana. vaan eipä kaikki kaatunutkaan, mistä moinen?
noin tyhmää. Mitähän siihen yhteiskuntaan sitten mahtaa kuulua ja mitä ei.
Jos jollain on otsaa väittää, ettei pankit ole OLENNAINEN osa yhteiskunnan infrastruktuuria, taitaa keksiä ihan omia satujaan.
Sääntö numero 1: Poliitikot puhuvat joko totta tai paskaa.
Sääntö numero 2: Poliitikkojen puheilla ei ole kuluttajansuojalain turvaa.
Sääntö numero 3: Erilaisiin rahoitusmuotoihin liittyy erilaisia riskejä. Riskeistä on syytä ottaa selvää jo siinä vaiheessa, kun on lainaa nostamassa.
Sääntö numero 4: Jos jokin kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.
Ja vielä kerran: "pankki ei ole yhteiskunta". Myöskään yksilö ei ole yhteiskunta.
Yhteiskunta on kokonaisuus, joka koostuu ihmisistä ja näiden muodostamista yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä alueella (vrt. suomalainen yhteiskunta).
Enkös minä ilmaissut mielipiteeni lama-ajan pankki- ja velka-asioista, joita tässä keskustelussa käsitellään ?
...kaikkitietävänä jotain itsestäänselvyyksiä.. joilla ei oo paskaakaan tekemistä sillä miten porukkaa suoraan sanoen kusetettiin reilut kymmenen vuotta takaperin. Omaisuus lunastettiin pilkkahintaan ja pistettiin väh. puoltoistakertasena kiertämään ja niistä voitoista ei penniäkään kenenkään lainat lyhentyny..
Oot varmaan käyny jonkun kauppakoulun viimeset vuodet nyt takaperin ja luulet tietäväs jotain riskeistä ja tuotoista ja kannattavuuksista..
Vielä jonain päivänä kun oot tarpeeks maailmaa nähny ja korvantaustat jo kuivuneet niin tajuat kuinka noloja oot täälä netissä huudellu.
Jos porukkaa on 90-luvun alussa kusetettu pankeissa, sopii kysyä, miksi porukat ovat antaneet näin tapahtua?
Suomessa on perinteinen tapa tehdä kaikki itse. Mieshän ei ole mies eikä mikään jos ei pysty itse rakentamaan omakotitaloa. Sillähän ei tietysti ole mitään väliä, että useimmat omakotitalonrakentajat eivät ennen rakentamisen aloittamista välttämättä edes tiedä, miten päin vasaraa pidetään kädessä. Kyllähän sen tekemällä oppii. Ja jos jotain menee pieleen matkan varrella, niin se joko pannaan maton alle piiloon tai tehdään uudelleen.
Sama periaate tuntuu sopivan yksityisyrittämiseenkin. Useimmat asiat toki ovat sellaisia, että normaaliälyinen oppii niistä selviytymään, ja pohjimmiltaanhan firman pyörittämisessä ei ole paljonkaan muita sääntöjä kuin se, että pitää myydä kalliimmalla kuin mitä ostaa.
Normaaliäly vain saattaa loppua kesken, kun ryhdytään ensimmäistä kertaa elämässä kokeilemaan jotain riskialttiimpaa. Väittäisin, että suuri osa valuuttaluotoista on nostettu aikoinaan täysin puutteellisella ymmärryksellä siitä, mitä riskejä niihin ihan oikeasti liittyy. Dollarinkuvat ovat vain pyörineet silmissä, kun lainan korkoprosentti olikin yhtäkkiä 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin markkalainassa. Yrittäjälle on todennäköisesti hankittu hieman isompi työsuhdeauto sen sijaan, että olisi ostettu joku asiantuntija selvittämään rahoituksen riskit.
Rahoitussopimusten kanssa ei pidä leikkiä. Vahinko on tapahtunut jo silloin, kun nimiä on puutteellisin tiedoin kirjoitettu papereihin.
Omaisuuden pakkorealisoinnissa on saatettu yrityksiä kusettaakin. Mutta pakkorealisointeja ei olisi koskaan tapahtunut, jos lainat olisi hoidettu asianmukaisesti. Sopii myös kysyä, miksi velalliset eivät ole itse ryhtyneet realisoimaan omaisuuttaan, vaan vitkuttaneet viimeiseen asti ja jättäneet sen pankin tehtäväksi?
Mulla ainakin oli niin paljon muutakin tekemistä, etten ehtinyt mukaan pankin aikatauluun. Pankki hoiti asian ja tappioita tuli 33% omaisuuden arvosta, jolla se oli hankittu vajaa 10 vuotta sitä ennen ja maksettu siihenasti lainat ajallaan. Tämän seurauksena on tullut 14 vuoden maksuhäiriö. Olen aika yhteiskuntakielteinen. Teen asiat itse. Silloin jos itse tekee ei tarvitse ryhtyä kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin oikeustoimiin ja muihin ihmisiä katkeroittaviin asioihin.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että yhteiskunta vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, ja kannustaa kehittämään organisaatiossa toimivien vastuunalaista asennetta.