Onkohan täällä ketään yhtä omapäistä kuskia?
Kortti tuli ilman ajo-opetusta!
Ajokokemus ennen amerikkaan lähtöä 90 luvulla. Kakarana harjoittelua mökkitiellä jne.
Amerikan korttia varten luin kirjallisiin lentokoneessa. Kirjallisethan siellä menee läpi jos osaa lukea ja ajokoe lapsellisen helppo autiokaupungissa/leikkikaupungissa.Sieltä sitten kortti taskussa (ajokortti floridassa 4 tuntia valokuvineen ja näkötesteineen)vanhalla kasikoneela suurkaupungin liikenteeseen.
Yksi vika siinä kortissa vaan oli. Kun tulin puolenvuoden kuluttua suomeen, ei kortti kelvannutkaan paikallisiselle poliisille. No olin ajelematta parivuotta, kun en autoa tarvinnut.Kunnes työnantaja halusi, että ajaisin kortin.Olis kuulemma käyttöä.Poliisilta sain kuulla, että ainakin kirjallisissa ja inssiajossa pitäisi käydä. Ajo-opetusta ei tietenkään vaadittu
Lainasin autokoulusta tietokonepelin, mikä vastasi vähän kirjallisia. Kattelin niitä kuvia 2 päivää ja kirjalliset meni ekalla läpi. Ajokoe oli sitten seuraavana päivänä. Puolituntia pyörittiin herttoniemen liepeillä ja ihmekyllä meni läpi. Palauttaessani opetusmateriaalia autokouluun, opettaja kysyi; Tulitko varaamaan ajotunteja.Johon minä vastasin, että tulin just inssistä ja tulin ajamalla.Ilme oli näkemisen arvoinen.
Nyt olen ajanut tommoset 15 000 - 28 000 km vuodessa 7 vuoden ajan pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Yhdessäkään itseaiheutetussa kolarissa en ole ollut. Kerran on yksi kännikala yrittänyt tulla ovesta sisään.Ei muuta.
Mielestäni autolla ajo on aina ollut lapsellisen helppoa ja olen kuitenkin aina ollut varovaisen ymmärtävä muita tielläliikujia kohtaan (lue:Koskaan ei tiedä mitä toi vilkuton/vilkuttava auto oikein keksii..)
Ajelen muun liikenteen seassa enemmän ohittajana kuin ohitettavana,olematta sentään kaahari.
Kysynkin nyt teiltä oi kaikkitietävät liikennepalstan lukijat:Onko kellään yhtä helppoja kokemuksia autoilun ensihetkistä liikenteessä?? Pidetäänkö meillä aivan turhaa oppilaita autokoulun penkillä viikkotolkulla??? Olisiko käytännön ajo-opetus mielekkäämpää??
Ei sitä koulun penkillä opi ajamaan.
Kortti tuli ilman ajo-opetusta!
Ajokokemus ennen amerikkaan lähtöä 90 luvulla. Kakarana harjoittelua mökkitiellä jne.
Amerikan korttia varten luin kirjallisiin lentokoneessa. Kirjallisethan siellä menee läpi jos osaa lukea ja ajokoe lapsellisen helppo autiokaupungissa/leikkikaupungissa.Sieltä sitten kortti taskussa (ajokortti floridassa 4 tuntia valokuvineen ja näkötesteineen)vanhalla kasikoneela suurkaupungin liikenteeseen.
Yksi vika siinä kortissa vaan oli. Kun tulin puolenvuoden kuluttua suomeen, ei kortti kelvannutkaan paikallisiselle poliisille. No olin ajelematta parivuotta, kun en autoa tarvinnut.Kunnes työnantaja halusi, että ajaisin kortin.Olis kuulemma käyttöä.Poliisilta sain kuulla, että ainakin kirjallisissa ja inssiajossa pitäisi käydä. Ajo-opetusta ei tietenkään vaadittu
Lainasin autokoulusta tietokonepelin, mikä vastasi vähän kirjallisia. Kattelin niitä kuvia 2 päivää ja kirjalliset meni ekalla läpi. Ajokoe oli sitten seuraavana päivänä. Puolituntia pyörittiin herttoniemen liepeillä ja ihmekyllä meni läpi. Palauttaessani opetusmateriaalia autokouluun, opettaja kysyi; Tulitko varaamaan ajotunteja.Johon minä vastasin, että tulin just inssistä ja tulin ajamalla.Ilme oli näkemisen arvoinen.
Nyt olen ajanut tommoset 15 000 - 28 000 km vuodessa 7 vuoden ajan pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Yhdessäkään itseaiheutetussa kolarissa en ole ollut. Kerran on yksi kännikala yrittänyt tulla ovesta sisään.Ei muuta.
Mielestäni autolla ajo on aina ollut lapsellisen helppoa ja olen kuitenkin aina ollut varovaisen ymmärtävä muita tielläliikujia kohtaan (lue:Koskaan ei tiedä mitä toi vilkuton/vilkuttava auto oikein keksii..)
Ajelen muun liikenteen seassa enemmän ohittajana kuin ohitettavana,olematta sentään kaahari.
Kysynkin nyt teiltä oi kaikkitietävät liikennepalstan lukijat:Onko kellään yhtä helppoja kokemuksia autoilun ensihetkistä liikenteessä?? Pidetäänkö meillä aivan turhaa oppilaita autokoulun penkillä viikkotolkulla??? Olisiko käytännön ajo-opetus mielekkäämpää??
Ei sitä koulun penkillä opi ajamaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ps. Tohon edelliseen vielä: Ei ollut provo ja niin.. Kaksi parkkisakkoa olen lisäksi saanut.
Kysypä tuota joltain autokoulun omistajalta niin se vetää turpaan...
Tai joltain virkamieheltä.
Autokoulussa oli paljon turhaa. Varsinkin 2-vaihe oli niin silkkaa rahastusta että vihaksi pistää. Ajettiin oikein lenkki ja opettaja antoi palautetta! Kiinnosti vitusti! "Ihan sujuvaa ja turvallista ajoa. Ylinopeutta kyllä oli." Ajoin 80 alueella 85 Nissanin mittarissa ja keräsin jonoa siinäkin... Todellinen nopeus oli se 80. Ja tuosta piti vielä maksaa.
Onneksi olkoon! Tuollaisesta tuli pikkupoikana unelmoitua..
Suomalaisessa autokoulussahan on vietettävä vähintään kuukausi. Sen nopeammin ei korttia voi saada, vaikka olisi kuinka rallikusi tms.
Itse tuli ajeltua liikenteessä autolla jo 15 vuotiaasta asti, joten autokoulu tuntui helpolta.
Kaikille se ei kuitenkaan sitä ole. Se on tullut nähtyä.
Auton taikka pyörän käsittelyä pitäisi olla enemmän, kuljettajan taitojen mukaan. Niin että se ratti "kasvaa" käsiin eikä pelkää käyttää esim käsijarrua hätätilantessa, ja uskaltaa/älyää päästää jarrulta, että ohjattavuus palautuisi!
II-vaihe on minustakin syvältä. Itse en suorittanut pimeän ajoa heti, vaan vasta II- alkaesssa. Oli tullut jo syksy ja talvi ajeltua, ja sitten mentiin hiekkamontulle katselemaan heijastimia ja ajaessa harjoiteltiin pitkien käyttöä.. Tuntui viisaalta..
Pakko tarinoida esimerkkinä..
Avustin autokoulussani opetajaa ja ajoin moottoripyörän erälle parkkipaikalle, jonne piti uuden oppilaan tulla harjoittelemaan mp:n käsittelyä. Oppilas oli kuulema epävarman oloinen, eikä opettaja antanut hänen ajaa pyörää itse parkkiapikalle. Oppilas tulikin ja sai pyörän likkeille ja hieman horjuen ajoi isoa kahdeksikkoa. Opettaja huikkasi, että nyt riittää, voit pysähtyä. Oppilas pysähtyikin, ja pyörä ja oppilas kaatuivat vasemmalle kyljelleen, ilman, että jalka edes lähti tapilta. Hän ei TIENNYT, että pysähtyessä pitää laitta jalka maahan! Näin kuului selitys. Hän ei ollut koskaan, ikinä, milloinkaan ajanut millään moottori käyttöisellä laitteella. Polkupyörällä kyllä, mutta pienessä paniikissa unohtui siitäkin se tärkeä oppi, että jalka maahan.
Ja tarinahan on aivan taivahan tosi!
Tällä ajoin takaa hieman sitä, että laitteen käsittelyyn pitäisi paneutua enemmä. Turha on tuommoinen II-vaihe pimeine ajoineen. Siellähän vähän katsotaan, onko se laitteen käsittely millaista, mutta sitä "koetta" ei voi reputtaa! Vaikka olisi miten huono kuski.
Jotkut oppivat heti. Jotkut ei koskaan. Niin se vain on.
Vaikka olisi ajanut pikkupojasta/tytöstä lähtien erilaisilla vempaimilla, on aivan eri asia lähteä liikenteeseen ajamaan.
Muistan erään nuoren miehen kommentin ensimmäisestä ajotunnistaan autokoulussa. Kaveri totesi, että on niitä liikennemerkkejä hirveän paljon, kyllä menee aikaa, ennenkuin ne oppii kunnolla noteeraamaan ajaessa.
Kaveri oli ajellut Escortilla vuosikaudet suljetulla alueella, joten auto sinällään pysyi lapasessa ja peruutukset ym. sujuivat kuin tyhjää vain.
Olenkin sitä mieltä, että vaikka kuinka hyvin osaisi ajaa, se ei vielä tee kuljettajasta hyvää kuljettajaa. Pitää osata liikennesäännöt ja tuntea myös liikennemerkit.
Ja vaikkei osaisi/tuntisikaan, mutta silti ei olisi ajanut yhtään tälliä, niin pitää miettiä, kenen ansio se kolarittomuus on.....onko todella itsensä ansio, vai olisko kuitenkin niin, että kanssa-autoilijat olisivat "pelastaneet" onnettomuuksilta.
Sanoinhan, että liikennesäännöt oppii kotona j asmerikan rapauksessa lentokoneessa.
Hommasta on tehty vähän liian vaikea.
Koko teoriaopetuksen voisi laittaa kouluun ja inssi olis koulun jälkeen.
Kakkosvaihe on ainakin ihan persiistä.
Koko autokoulu pitäisi uudeistaa.
Teoriatunnit kouluun.
16 vuotiaille kortti.